Kaupallinen yhteistyö: World Vision

Aurinko paahtoi niin että sen säteiden sirinän melkein pystyi kuulla. Hiki valui pitkin selkää, kun parkkeerasimme jeepit matalan ja valkorapatun klinikkarakennuksen eteen. Sisällä klinikalla äitiensä syleissä pötköttelevät vauvat oli kuitenkin puettu suloisiin nuttuihin ja kääritty vielä muhkeisiin peittoihin. Olihan helmikuu ja Keniassakin talvi.

Viime vuonna pääsin matkaamaan Keniaan yhdessä yhteistyökumppani World Visionin kanssa, tutustuakseni heidän kenttätyöhönsä Ngoswetin alueella. Yksi vierailukohteista oli paikallinen klinikka, jonka toiminnassa World Vision on kummien tuella mukana. Siellä oli vierailupäivään mennessä jaettu myös 73 kappaletta äitiyspakkauksia – niitä samaisia, joita minäkin yhdessä teidän kanssanne olen ostanut ja lahjoittanut paikallisille äideille. Yhteensä Keniassa on jaettu jo yli 2 000 suomalaisten lahjoittamaa äitiyspakkausta.

Oli upea saada kuulla äideiltä itseltään, miten äitiyspakkaus on tosiaan toiminut, kuten Suomessa aikoinaan ja yhä: äidit osallistuvat raskausseurantaan ja tulevat synnyttämään klinikalle, koska palkintona on äitiyspakkaus. Saadakseen pakkauksen äidin pitää käydä odotusaikana vähintään neljä kertaa raskaudenseurannassa, synnyttää vauva terveysklinikalla ja jatkaa säännöllisiä neuvolakäyntejä vauvan syntymän jälkeen.

Sitä samaa kertovat myös tilastot: äitiyspakkauksen myötä tuon paikallisklinikan käyntimäärät nousivat vuonna 2019 noin 50 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Klinikalle mennään synnyttämään 10 kilometrin säteeltä, eikä kotisynnytyksiä alueella enää ole. Riskisynnytykset – kuten silvottujen naisten yleensä sektiona toteutettavat synnytykset – ohjataan isompaan sairaalaan. Tämä kaikki vähentää lapsi- ja äitikuolleisuuden määrää ja antaa jokaiselle pienelle perheineen tasa-arvoisemman alun elämälleen.

Korona tullee lisäämään sekä silvottujen että rokottamattomien lasten määrää

Keräännyimme ison kylmäarkun ympärille ja kurkistamme sisään. Se on klinikalla kuin aarrearkku, sillä siellä säilytetään lapsille annettavia rokotteita. Ampullit olivat eri värisissä muovikoreissa säntillisissä riveissä.

Vain kuukaudessa tuon hetken jälkeen maailmanlaajuinen pandemia teki rokotteista entistä kallisarvoisempia – ja samalla heikensi etenkin köyhissä oloissa elävien lapsien mahdollisuuksia hyvään terveydenhoitoon. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan todennäköisyys sille, että nyt syntynyt lapsi rokotetaan kaikilla kansainvälisesti suositelluilla rokotteilla viiden vuoden ikään mennessä, on alle 20 prosenttia.

Korona vaikuttaa Keniassa myös tavoilla, joita en itse ollut tullut ajatelleeksi. Kenian maaseudulla pitkä koulusulku on World Visionin mukaan altistanut tyttöjä silpomiselle. Normaalioloissa iso osa silpomisista tehdään koulujen loma-aikoina, ja koronan takia pitkiä aikoja suljettuina olleet koulut ovat aiheuttaneet saman. Silpominen ja siitä toipuminen on voinut tapahtua piilossa.

Silvottu tyttö on edelleen etenkin Kenian maaseudulla kunnioitetumpi ja näin ollen arvokkaampi morsian kuin silpomaton. Korona on lisännyt perheiden talousvaikeuksia, ja jos ei ole rahaa ruokaan, paine perheen tyttöjen silpomiseen ja heille järjestettyihin lapsiavioliittoihin kasvaa. Silvottu tyttö kun tuo naimakaupoissa perheelle taloudellista hyötyä. Todennäköisesti korona tulee siis myös lisäämään teiniraskauksien määrää.

Terveystarkastusten ohessa rokotukset ja elintärkeää tietoa

Jokainen terve vanhempi tahtoo lapselleen lähtökohtaisesti hyvää, ja jokainen pyrkii toimimaan parhaan tietämyksensä mukaan. Siksikin World Visionin työ hankealueiden terveydenhuollon parantamiseen erityisesti tyttöjen ja naisten kohdalta on niin tärkeää. Kun äidit käyvät klinikoilla tarkastuksessa, samalla heille voidaan kertoa muun muassa silpomisen haitoista ja antaa tukea päätöksessään olla silpomatta tyttäriään. 

Saimme klinikkavierailun aikana seurata yhtä vauvan terveystarkastusta, jossa vauva muun muassa punnittiin. Tiedot merkittiin äidin mukana olevaan vihkoseen, joka näytti hieman kuin suomalaiselta neuvolakortilta. Terveystarkastusten aikana annetaan myös rokotukset sekä kerrotaan esimerkiksi sairauksien ennaltaehkäisystä ja terveellisestä ruokavaliosta. Globaalisti World Vision hoiti vuonna 2019 paikallisten terveystyöntekijöidensä kautta 48 500 raskaana olevaa ja imettävää äitiä.

Terveystarkastuksissa äidit saavat tietoja täysimetyksen hyödyistä, mikä on oleellista etenkin yhteisöissä, joissa puhdasta vettä ei ole saatavilla. WHO:n mukaan alle 5-vuotiaiden lasten yleisimmät kuolinsyyt ovat estettävissä ja hoidettavissa olevia, kun vanhemmilla vain ovat tarvittavat tiedot. Yksi lasten kuolinsyistä on ripuli, jota voi sekä ehkäistä että hoitaa imetyksellä. Muista syitä ovat keuhkokuume, malaria ja komplikaatiot synnytyksessä.

Jälkimmäisen takia World Visionin rohkaiseekin äitejä synnyttämään klinikoilla, ja esimerkiksi vuonna 2019 yli 184 000 terveystyöntekijää sai World Visionin järjestämää koulutusta.

Synnytyssalissa lääkärillä on kumisaappaat

Beigeen taittaviin seiniin oli lykätty kiinni kaksi sairaalasänkyä, joista sojottavat jalkatuet. Sängyt oli pedattu paksulla muovisella kankaalla, ja samasta mintunvihreästä muovikankaasta olivat myös klinikkahenkilökunnan ovenkahvassa roikkuvat essut. Sänkyjen vieressä oli parit kumisaappaita. Synnytys ei ole mitään siistiä puuhaa, sen tietää jokainen sen kokenut tai siihen perehtynyt.

Kenialainen synnytyssali on pelkistetty. Sinne mennään hoitamaan homma, ei keinumaan keinutuolissa, lillumaan altaassa tai kuuntelemaan synnytyssoittolistoja.  Vierailemamme klinikan synnytyssalissa hoidetaan kuukaudessa 8–16 synnytystä.

Yritin pitää ilmeeni peruslukemilla, kun huonetta meille esitellyt lääkäri vastasi ponnistusasentoja tiedustelleeseen kysymykseeni, että äidit synnyttävät selällään maaten, tietenkin. Ihmiselle luontainen ja painovoimaa sekä liikettä hyväksikäyttävä tapa synnyttää unohtuu helposti länsimaisen lääketieteen jalkoihin.

Mutta se on pieni ja korjattavissa oleva takapakki siihen nähden, miten merkittävää on, että äidit synnyttävät lääkäreiden ja avun ulottuvilla. WHO:n mukaan päivittäin 810 naista kuolee raskauteen tai synnytykseen liittyvistä syistä, ja näistä 94 prosenttia alhaisen tulotason maissa.

Kenian Ngoswet sijaitsee vuoren rinteellä, ja laakson läpäisee vain yksi kunnollinen tie, joka sekin kulkee maanvyörymille alttiilla jyrkänteillä. Siksi on aivan erityisen tärkeää saada paikalliset naiset synnyttämään klinikoille. Ngoswetistä pääsee ambulanssilla hoitoon 2–3 tunnissa, mikä on synnytyskompikaatioiden ilmetessä ihan liian pitkä aika.

Klinikalla on käytössään muun muassa dobleri, jolla voidaan seurata vauvan sydänääniä. World Vision kunnostaakin terveysasemia sekä parantaa niiden varustetasoa yhdessä paikallisten terveysviranomaisten kanssa. Lääkkeellistä kivunlievitystä synnyttäjät eivät saa – kysymykseni tästä sai lääkärin naurahtamaan – mutta synnytyksen jälkeen kipulääkettä voi saada. Yleensä synnyttäneet äidit jäävät lepäilemään lapsivuodeosastolle noin päiväksi.

Vuodeosasto on käytännössä huone, jossa sängyt on eroteltu toisistaan värikkäin verhoin. Huoneen nurkkaan oli kasattu valkoisia muovituoleja ja rätisevä televisio, jossa pauhasi urheilu ilman että kukaan sitä katsoi. Television mölystä huolimatta tunnelma oli rauhaisa, juuri sellainen ihmeellinen oma kuplansa, joka uuden elämän alku saa aikaan.

Moskiittoverkko suojaa vauvaa äidin tehdessä töitä

Peitto, lämpimät vaatteet, taskulamppu, vaseliini ja moskiittoverkko. Siinä kenialaisten äitien mielestä ne kaikista eniten avuksi ja hyödöksi olleet äitiyspakkaustuotteet.

Enhän minä olisi tullut edes ajatelleeksi, että kenialaisille kanssaäideille moskiittoverkko on arjenhelpottaja. World Visionin äitiyspakkauksessa mukana tuleva kasaan taittuva moskiittoverkko on kuin pieni maja, jossa vauvan voi laittaa pötköttelemään esimerkiksi puun varjoon siksi aikaa, kun äiti tekee töitä.

Onkin hyvä, että äitiyspakkauksen koostamisessa on kuultu paikallisia äitejä. Siksi mukana on myös taskulamppu, jonka avulla vauvanhoito helpottuu öisin sähköttömässäkin kodissa. En olisi tajunnut sitä ennen kuin vierailin kummilapseni perheen kotona Keniassa. Heillekin aurinkokennokäyttöinen valo oli tärkeä, sillä se mahdollisti työskentelyn auringonlaskun jälkeenkin.

Äitiyspakkauksen puuvillainen kangas toimii kantoliinana, jotta äidit voivat paremmin tehdä askareitaan vauvan kanssa. Lisäksi pakkauksessa pikiriikkisiä vaatteita, saippuaa, huppupyyhe, harsoja, lakanat ja pumpulia. Pakkaukseen on pakattu myös steriilejä välineitä synnytystä varten, sillä klinikoilta niitä löytyy harvoin omasta takaa.

Kummiksi ryhtymällä auttaa koko yhteisöä

Minä olen saanut onnekkaana tavata kaikki kolme kummilastamme, sekä Keniassa että Kambodzassa asuvat. Olen myös päässyt näkemään paikan päällä, miten kummimaksuni on tukemassa kummilapsiani perheineen, mutta lisäksi koko yhteisöä. Juuri hankealueiden asukkaiden – erityisesti tyttöjen ja naisten – terveyden sekä terveydenhuollon parantaminen on yksi Wolrd Visionin kummiuden pääteemoista koulutuksen, puhtaan veden ja toimeentulokeinojen varmistamisen rinnalla.

Kummiksi pääsee minimissään 30 euron kuukausimaksulla, ja kummina voi yhden henkilön lisäksi toimia myös vaikka isompi perhe tai kaveriporukka. Kummiksi voit ryhtyä täällä.

World Visionin äitiyspakkaus taasen on mitä mainion lahja tulevaksi äitienpäiväksi omalle äidille, isoäidille, kaveriäidille ja omien lasten äidille! Materian sijaan lahjansaaja saa hyvää mieltä ja tiedon siitä, että hänen lahjansa tuo konkreettista apua ja iloakin jollekin kenialaiselle äidille vauvoineen. Äitiyspakkauksen ostaessaan mukaan saa tulostettavan tai sähköpostilla lähetettävän kortin, jossa on kerrottu äitiyspakkauksesta ja sen tarkoituksesta.

Yksi äitiyspakkaus maksaa 35 euroa, ja sen voit ostaa aineettomaksi äitienpäivälahjaksi ja samalla lahjaksi kenialaisäidille vauvoineen täältä.