Kaupallinen yhteistyö: World Vision
Muistatteko, kun syksyllä ja talvella kerroin kenialaisille äideille ja näiden vauvoille tarkoitetuista äitiyspakkauksista? Suomen World Visionin äitiyspakkaushanke on ollut menestys, ja ensimmäinen tuhannen pakkauksen erä lähti Suomesta kohti Keniaa maaliskuussa. Niistä pakkauksista 106 kappaletta on ollut Lähiömutsin lukijoiden ostamia. Hyvä me, jes! Tämä tässä on mahtava konkreettinen todiste siitä, miten upeita asioita tällainen Lähiömutsin kaltainen yhteisö voi saada aikaan.
Äitiyspakkaukset ovat nyt tullattu Keniassa ja ne ovat matkalla kohti Luoteis-Kenian Turkanaa. Siellä raskaana olevat äidit ovat jo kuluneiden kuukausien ajan käyneet klinikoilla raskaudenseurannassa. Se kun on suomalaiseen tapaan edellytys sille, että äitiyspakkauksen saa. Kunhan pakkaukset saapuvat perille, niitä voidaan alkaa jakaa klinikalle synnyttämään tuleville äideille. Harmi, että ei nyt ehditty saada tähän postaukseen mukaan kuvia ja tarinoita pakkauksen saavista perheistä, mutta laitan niitä Lähiömutsin Facebookiin jahka vain pakkaukset pääsevät perille ja toimeen.
Kenialaisille äideille tarkoitetut äitiyspakkaukset on suunniteltu paikallisia äitejä kuunnellen. Pakkauksen puuvillainen kangas toimii kantoliinana, jotta äidit voivat paremmin tehdä askareitaan vauvan kanssa. Lisäksi pakkauksessa on pikiriikkisiä vaatteita, saippuaa, huppupyyhe, harsoja, lakanat, pumpulia, vauvojen moskiittoverkko ja aurinkoenergialla toimiva taskulamppu, joka helpottaa vauvan hoitoa öisin sähköttömissä kodeissa. Pakkaukseen on pakattu myös steriilejä välineitä synnytystä varten, sillä klinikoilta niitä löytyy harvoin omasta takaa.
World Visionin äitiyspakkauksen tarkoituksena on tehdä sama äitiyspakkausihme Keniassa, mikä Suomessa alkoi tapahtua äitiyspakkauksen lanseeraamisen jälkeen 1930-luvulla. Suomi oli 80 vuotta sitten vielä monilla mittareilla tarkastellen kehitysmaa, ja äitiyspakkausten tahdottiin tasoittavan pikkuisten suomalaisten lähtökohtia elämään. Tavoitteena oli myös pienentää Suomen korkeita äiti- ja lapsikuolleisuuslukuja saamalla äidit neuvolan asiakkaiksi ja synnyttämään sairaalaan. Se toimi, ja nyt vain muutama sukupolvi myöhemmin Suomen lapsikuolleisuusluvut ovat maailman pienempiä.
Kenian äitiyspakkauspilotin takana on laajempi tavoite, jonka tarkoituksena on saada Kenian terveysviranomaiset ottamaan äitiyspakkauksen ja sen rinnalla kulkevat terveyspalvelut osaksi kansallista äiti-lapsi -terveysohjelmaansa jo lähivuosina. Siksi Suomen World Vision laajentaa pilottiaan Kenian maaseudulle Ngoswetin alueelle, jossa Wolrd Visonilla on jo ennestään kummihanke käynnissä.
Tästä eteenpäin myytävät äitiyspakkaukset menevätkin Ngoswtin kummihankealueella asuville äideille ja vauvoille. Näin päästään näkemään äitiyspakkauksen toimivuus ja vaikutukset erilaisissa osissa Keniaa ja vakuuttamaan paikalliset päättäjät siitä, että äitiyspakkauksella todella saadaan isoja muutoksia aikaiseksi. Postauksen Keniassa otetut kuvat ovat juurikin Ngoswetin alueelta.
Ngoswet sijaitsee vuoren rinteellä, ja laakson läpäisee vain yksi kunnollinen tie, joka sekin kulkee on maanvyörymille alttiilla jyrkänteillä. Siksi on aivan erityisen tärkeää saada paikalliset naiset synnyttämään klinikoille. Ngoswetistä pääsee ambulanssilla hoitoon 2–3 tunnissa, mikä on synnytyskompikaatioiden ilmetessä ihan liian pitkä aika. Silti vuonna 2014 vain noin puolet paikallisista äideistä synnytti klinikalla. Tuota lukua on viime vuosina saatu nostettua kummien tukeman työn avulla, mutta vielä on paljon matkaa siihen, että jokainen äiti saataisiin ymmärtämään klinikkasynnytyksen merkitys lapsen ja äidin itsensä turvallisuudelle.
Keniassa klinikkasynnytyksen hyvä puoli on myös se, että samalla vastasyntyneet syntymärekisteröidään. Esimerkiksi Ngoswetin alueella edelleen noin 36 prosenttia alle 5-vuotiaista lapsista on vailla syntymärekisteröintiä. Silloin lapset jäävät helposti terveydenhuollon ulkopuolelle. On myös huomattu, että raskausajanseurantaan osallistuneilla ja klinikalla synnyttäneillä äideillä on pienempi kynnys tuoda lapsensa klinikalle seurantaan ja tarvittaessa hoitoon. Ngoswetin alle kaksivuotiaista neljäsosa on edelleen ilman tarvittavia rokotteita.
Tässäpä siis mitä mainion lahja tulevaksi äitienpäiväksi omalle äidille, isoäidille, kaveriäidille ja omien lasten äidille! Materian sijaan lahjansaaja saa hyvää mieltä ja tiedon siitä, että hänen lahjansa tuo konkreettista apua ja iloakin jollekin kenialaiselle äidille vauvoineen. Äitiyspakkauksen ostaessaan mukaan saa tulostettavan tai sähköpostilla lähetettävän kortin, jossa on kerrottu äitiyspakkauksesta ja sen tarkoituksesta.
Yksi äitiyspakkaus maksaa 35 euroa, ja sen voit ostaa aineettomaksi äitienpäivälahjaksi ja samalla lahjaksi kenialaisäidille vauvoineen täältä. Myydyillä äitiyspakkauslahjoilla World Vision hankkii varoja myös paikallisen terveydenhoitohenkilökunnan ja erityisesti kätilöiden kouluttamiseen.
Hei, tekstissä on pieni lipsahdus: ”Suomen World Visionin äitiyspakkaushanke on ollut menetys”. Ehkä kuitenkin menestys? 🙂
Mainio juttu!
No jaiks, totta tosiaan! Kiitos, kun huomautit, korjasin typon heti.
Ja eikös vain olekin mahtava juttu! 🙂
Aivan loistava idea! ja juuri sinne, jonne on tarvetta, itse aikoinaan lähetin oman Äitiyspakkaukseni jnk Tampereelle, josta postitettiin Ukrainan vauvoille…mihin asti tämä kampanja on, varma paras äitienlahja, hhm ostanko sen omalle äidille vai itselleni….itse olisin joskus halunnut kehittää hankeen Bulgariaan omaan kaupunkiin. Suomesta kätilöitä vaikka vuodeksi vaihtoon sinne, kun siellä olisi niin paljon kehitettävää, äidinmaidon puolesta, raskaana olevan ruokatottumukset, baby carriers yms yms…tällaisesta kun kuulee, niin rupee pohtimaan pitäiskö taas motivoitua…
Ihana kuulla, että olet ollut mukana yhdessä äitiyspakkauksen ympärille kehitetyssä hyväntekeväisyysprojektissa 🙂 Tämä World Visionin äitiyspakkaushanke on voimassa toistaiseksi, eli mitään loppumispäivää sille ei ole. Ja ihanaa, jos tämä inspiroi kehittelemään omia hankkeita 🙂
Afrikan liikakansoituksen huomioonottaen myös kondomeja pitäisi tuohon pakkaukseen sisällyttää!
Kenian hankkeen ehkäisyvalistuksesta en tiedä, mutta kävin tammikuussa tutustumassa World Visionin toimintaan Kambodzassa. Siellä tutustuimme synnytysklinikkaan, jota World Vision tukee. Siellä hoidetaan myös kyläläisten ehkäisyasiat. Postauksen tuosta aiheesta voi lukea täältä.
Moi! Tämä ei nyt mitenkään liity postaukseen, enkä edes keksi mitään hienoa aasinsiltaa. Mua kiinnostaisi kuulla kasvisruokavalion toteutuksesta käytännössä. Meillä syödään kananmunien ja maidon lisäksi kylläkin myös kalaa. Pyytävätkö lapset koskaan lihaa esimerkiksi ravintolassa tai ihmetyttääkö kun päiväkodissa syövät eri ruokaa kuin suurin osa (oletan)? Meidän pieni kasviruokailija ei vielä asiasta ymmärrä, mutta olen miettinyt tuleeko sellainen ongelma jatkossa eteen ja miten silloin toimitaan.
Moikka! Tästä asiasta silloin tällöin postausta pyydetään, mutta en oikein tiedä, mitä postauksessa kertoisin – asiat ovat sujuneet niin luonnollisesti ja asioita liiemmin kelailematta. Arjessa lasten kanssa tulee aina luontevia paikkoja keskustella, miksi meidän valinta on olla syömättä lihaa ja miksi jotkut valitsevat syödä lihaa. Ja sitten taas toisaalta mitenkään tehdä numeroa, onhan se meille ihan tavan arkea, siinä missä jollekin toiselle jonkinlainen toinen (ruoka-)arki. Etenkin kuusivuotias jo selkeästi itsekin miettii näitä asioita ja ymmärtää, miksi me olemme valinneet näin, mutta samalla toki myös kyselee ja kyseenalaistaakin. Ne keskustelut ovat tosi mahtavia. On upeaa saada seurata oman lapsen ymmärryksen lisääntymistä ja sitä, miten hän yhä enemmän ottaa itselleenkin vastuuta päätöksestä, että tämä on meidän valintamme.
Ravintoloissa on niin selkeää, että valitaan ruoka-annokset vegelistalta, etteivät lapset siinä kuin minäkään edes mieti mitään liha-annoksia. Kalaa ovat halunneet maistaa sitä syövän miehen lautaselta (olen puhunut villikalan ja kasvatetun kalan ja myös riistan ja tehotuotetun lihan eroista), ja ovatkin esimerkiksi Balilla maistaneet suoraan merestä pyydettyä kalaa ja torilla silakkaa. Myös mätiä ovat maistaneet, vaikka sen keräämistapa sotii omaa arvomaailmaani vastaan.
Päiväkodissa on monenlaisia ruokavalioita, kun on niin monia erilaisia eettisiä, uskonnollisia ja allergisia syitä syödä hieman eri tavalla. Se ei ole koskaan ollut minkäänlainen ongelma, vaikka joskus ennen päiväkotia mietin, mitenköhän se onnistuu. Voi olla, että asiaa on jeesinyt se, että kavereissa ja henkilökunnassa on kasvissyöjiä myös, tai sitten sillä ei ole mitään väliä.
Toivon ja uskonkin, että myös teillä asia lutviintuu kyllä, kun lapsi kasvaa ja asioista voi jo paremmin hänen kanssaan jutella.
Kiitos vastauksesta! Ihana kuulla, että kasvisruokailu on sujunut niin luontevasti ja ongelmitta. Olipa huojentavaa! Meidän esikoinen on 8kk, keskusteluja saadaan vielä vähän odotella. Mutta innolla odotan! Lapset on niin fiksuja ja oivaltavia.
Luontevasti asia on tosiaan sujunut 🙂 On tosiaan mahtavaa voida keskustella asiasta lasten kanssa; heillä on oivaltavia ja freesejä ajatuksia ruuasta. Iloa ja kivoja ruokahetkiä sinne!