©Lahiomutsi Arkikuva 29 Helle Nukuminen majassa Lastenhuone-2961

©Lahiomutsi Arkikuva 29 Helle Nukuminen majassa Lastenhuone-2961Äiti ja kaksi lasta. Yksi silottelematon arkikuva viikossa, vuoden ajan.

Jos talvisin mietin ihania väläyksiä kesästä, on yksi niistä lempeän lämpimät tai jopa hikisen kuumat kesäyöt. Ne yöt, kun nukutaan ikkuna auki kaupunkiin, jossa pimeyskin on vain ohimenevä hämärä. Lakanoihin pujahdetaan nakuna, ja ulkoa sisään hiipivät kesäyön äänet ja pieni tuulenvire.

Totta kai minäkin nukun paremmin vähän viileämmässä, ja kesän reissuilla olin autuaan onnellinen hotellien ilmastoinneista. Mutta jotenkin juuri ne trooppisen lämpimät yöt ovat yksi asia, joka tekee kesästä kesän. Niiden miettiminen talven pimeydessä, kun on kääriytynyt ennen nukkumaanmenoa tuplakerroksiin villaa pujahtaakseen paksun villatäkin alle, tuntuu niin abrudilta ja eksoottiselta. Kesältä.

Lapsien nukkumista kuluneen kesän kuumuus on häirinnyt enemmän kuin meitä aikuisia. Ja sitten siinä samalla myös meidän vanhempien, kun on saatu joka yö pari nahkean hikistä kuumuuteen herännyttä pötkylää möyrimään meidän sänkyymme aikaisemmin kuin tavallisesti.

Mukulat ovatkin olleet fiksuja ja kyselleet, josko voitaisiin mennä telttailemaan. Makuuhuone metsässä olisikin varmasti ollut monena yönä viileämpi kuin auringon grillaama kerrostalokotimme. Kesän muiden menojen takia telttailut ovat kuitenkin jääneet harmillisen vähälle. Onneksi vielä ehtii!

Mutta kuluneen kesän helleöistä muutamana lapset nukkuivat teltassa. Tosin makuusija pedattiin ja teltta pystytettiin lastenhuoneen lattialle. Siellä ne pötköttelivät vieretysten vilttien päällä unta odotellessaan ja kikersivät omia juttujaan kuten sisarukset haavekuvissani tekevät nahistelun sijaan.

Ei, ei siellä teltassa yhtään paremmin nukuttu. Nelistään kylki vasten hikistä kylkeä me noinakin aamuina herättiin. Mutta se ei ollutkaan se varsinainen ajatus. Enemmänkin siinä oli yksi ihana väläys kesästä, kaivettavaksi esiin muistoista sitten, kun räntä kieppuu takin helman alta sisään ja loska kastelee jäiset varpaat.

©Lahiomutsi Koti Valaistus Valaisimet Innolux-4090

Kaupallinen yhteistyö: Innolux

”Miten teillä on teidän kodissa jotenkin niin kaunis valo?” Pari vuotta sitten, kotimme ikuisuusremontin alkutaipaleella, havahduin ystäviemme luona heidän kotinsa raikkaaseen ja kauniiseen valoon. En siis tarkoita, että olisin ihastellut niinkään heidän kauniita valaisimiaan, vaan sitä, miten kirkas, puhtoinen ja silti tunnelmallinen valaistus heidän kotonaan vallitsi. Siitä hämmästelystä alkoi kotimme remontoinnissa vaihe, jota voisi hyvin kuvainnollisesti kutsua valaistumiseksi.

Kerroin keväällä kuvien kera kotimme jokaisesta 23 valaisimesta, jotka ovat iloinen sikermä perittyjä, roskalavalta löytyneitä, lahjaksi saatuja ja kirpparilta löytyneitä kaunokaisia. Saimme tuolloin meiltä jo ennestään löytyneiden Innoluxin valaisimien kaveriksi samaisen kotimaisen valaisinvalmistajan valaisimia paikkaamaan kotimme valaisinvajetta. Lupasin keväällä palata valolla ja valaisimilla sisustamiseen ja tunnelman luomiseen, ja nyt iltojen pimetessä on hyvä aika miettiä sitä, mitä muuta kodin valaisu on kuin kivoja valaisimia.

Ennen nykyisen kotimme remonttia en ollut juurikaan miettinyt lamppuja. Valaisimia kyllä, niitä rakastin jo silloin, mutta en miettinyt lamppuja, joita ruuvasin kiinni valaisimiin. Kun lamppu paloi loppuun, ostin lähikaupasta uuden sen kummemmin miettimättä. Vasta nykyisen kotimme isompi remontti sähkötöineen ja ystäviemme kodin kauniiseen valoon havahtuminen saivat ymmärtämään, miten suuri merkitys myös sillä valaisimen sisällä olevalla lampulla on kodin viihtyisyyteen ja toimivuuteen.

Aloitetaan kelvin-arvosta, eli valon värilämpötilasta. Moni teistä on varmasti elänyt hehkulamppuajan muistaakseen niiden kellertävän valon. Hehkulampun lämpimän sävyisen valon kelvin-luku on noin 2700. Luonnonvalon värilämpötila on taasen noin 5000-6000 kelvinin verran. Peruskaupoissa myytävät led-lamput ovat yleensä tuosta kellertävästä päästä kai juuri hehkulampputottumuksen vuoksi. Kelvin on merkitty lamppupakkauksiin lyhenteellä K.

Me kuitenkin huomasimme pitävämme huomattavasti enemmän valkoisemmasta valosta. Neutraalin valkoisen valon kelvin-luku on 3200–4000. Kylmän valkoisen kelvin-luku on taasen 4000–6500, mutta se on meidän makuumme liian kalsean sininen sävy kotiin. Ystäväperheemme – sen, jonka kodin kaunista valoa ihastelin – suosituksesta päädyimme hankkimaan valaisimiimme led-lamput, joiden kelvin-luku on 4000.

Tuntui kuin koko koti olisi raikastunut, kun yleisvaloihin vaihdettiin kelvin-asteiltaan neutraalin valkoiset lamput. Koska kotimme on värikäs, keltainen valo tekee siitä helposti nuhjuisen, kun taas valkoinen valo ikään kuin piirtää reunat tarkemmiksi ja siistimmiksi. Isoin ero oli ruokapöydän ympärillä olevalla Lokki-valaisimella, jonka keltaista valoa tuottavan lampun vaihdoimme muuton yhteydessä 4000 kelvinin lamppuun. Vaikka lampun valoteho ei muuttunut, tuntui kaikki ruokapöydän ympärillä kirkastuvan. Ero oli ihan älytön! Ruokakin näyttää nyt siltä miltä pitää, eikä taita keltaiseen.

Kaikkialle 4000 kelvinin lamput eivät kuitenkaan mielestäni sovi, vaan omaan makuuni tunnelmavaloissa on hyvä olla mukana hivenen lämpöä. Päädyimmekin laittamaan tunnelmavalaisimiin – pöytä- ja jalkalamppuihin sekä lasten yövalaisimiin – 3000 kelvinin lamput. Joissakin on vielä 2800 kelvinin lamputkin, mutta ne kulukoot loppuun ennen vaihtoa.

Toinen iso juttu led-lamppua valitessa on niiden lumen-arvo. Mitä suurempi lumen-arvo lampulla on, sitä enemmän se tuottaa valoa. Lumen-arvo on merkittynä lamppupaketissa lyhenteellä lm. Watteja ei siis led-valoissa kannata enää katsella, mutta jos tahtoo verrata, 800 lumenia vastaa 60 watin hehkulampun valomäärää, vaikka led-lampun teho on tällöin vain 10 wattia.

Meidän kotimme valaistuksessa isoin ero lumeneilla saatiin aikaan remontoinnin yhteydessä vaatehuoneessa ja eteisessä. Vaatehuoneessa oli ennen vain himmeä keltainen ”kellarilamppu”, joka teki koko huoneesta pimeän ja nuhjuisen (mihin tietty myös huoneen olemus ennen remppaa vaikutti). Remontin jälkeenkään vaatehuoneessa ei ole kuin yksi pinta-asenteinen led-lamppu, joka silti riittää valaisemaan huoneen täysin. Sillä onkin tehoa komeat 1380 lumenia, ja värilämpötilana tietenkin se samainen raikkaan valon takaava 4000 kelviniä.

Laitoimme myös eteisen kattoon neljä upotettavaa lediä samoilla tehoilla kuin vaatehuoneessa, mikä oli yksi parhaista tekemistämme remonttisatsauksista. Eteisessä oli ennen kaksi himmeää lamppua, jotka rätisivät keltaista valoaan. Nyt eteiseen saa sysipimeinä aamuinakin niin kirkkaan valaistuksen, että unihiekat lähtevät viimeistään kenkiä pukiessa.

Kolmas vinkkimme on satsata himmentäviin valokatkaisimiin. Näin valon voimakkuutta voi säätää päivän mittaan sopivaksi, kunhan myös valaisin ja valaisimen sisällä oleva lamppu ovat himmentämiseen soveltuvia. Meillä tämä on ollut erityisen tärkeä jutun kodin mukavuudessa eteisen kohdalla, joka toimii kauttakulkuhuoneena moniin kotimme huoneisiin. Täyttä mykiöt räjäyttävää valoa tuskin tahtoo päälle iltaisin hissutellessa tai öisin, kun hiippailee vessaan.

Meillä on himmennettävät valolähteet myös lastenhuoneessa (joka tulevaisuudessa tulee luultavasti olemaan miehen ja minun makuuhuone), keittiönpöydän yläpuolella, sohvanurkkauksessa sekä ruokailutilan ja sohvanurkan väliin jäävässä ”aulassa”. Sitten iski kitsaus, emmekä laittaneet himmentimiä ollenkaan työhuoneeseeni ja minun sekä miehen makuuhuoneeseen, jotka todennäköisesti tulevat tulevaisuudessa toimimaan lastenhuoneina. Olisi pitänyt, etenkin kun huoneet tulevat jatkossa toimimaan monenlaisessa tarkoituksessa saman päivän aikana. Onneksi tämä on vain pieni erhe muuten hyvässä kokonaisuudessa.

Jos ei nyt mietitä remppaamattoman vessamme keltaista ja särisevää migreenivaloa tai niin ikään remonttia odottavan kylppärin tunkkaista pimeyttä, nyt minä voin omassa kodissakin huokailla valon kauneutta.