Kaupallinen yhteistyö: VR. Matkakohteiden kuluista vastasimme itse.

Syyslomaviikot lähestyvät, ja minulla olisi teille idea syyslomapäivien kotimaanreissulle: lähtekää Kotkaan! Me teimme perheen kanssa tovi sitten reissun meille kaikille entuudestaan tuntemattomaan Kotkaan. Koska olin kuullut kaupungin rientojen olevan levällään, nappasimme suosiolla mukaan polkupyörät. Ne kulkivat perille junan kyydissä, kuten mekin.

Niinpä siis lykkäsimme pyörämme ja tarakalla kulkevat matkatavarat Joensuuhun vievään junaan. Pyöräpaikka maksaa 5 euroa pyörältä, ja fillarilleen voi ostaa paikan samalla, kun ostaa netissä muutkin junaliput. Pyöräpaikkoja ei ole junissa kuin muutamia, joten lippuostosten kanssa kannattaa olla ajoissa. Ja noin muutenkin se kannattaa, sillä mitä aikaisemmin lippunsa ostaa, sitä varmemmin voi napata itselleen ja matkaseurueelleen edulliset säästöliput.

Me lähdimme matkaan suoraan esikoisen eskaripäivän jälkeen, joten kävimme ihan ensimmäiseksi suosiolla kiskomassa ravintolavaunussa vähän välipalaa. Minä pehmittelin silmäkulmissa kirvelevää väsyä kupillisella lattea. Kouvolassa vaihdoimme Kotkaan vievään junaan. Mies ja lapset pelasivat Unoa, minä nakutin viimeisiä töitä koneella ja ohi vilahtelivat maisemat sekä juna-asemat, joita en ollut koskaan aikaisemmin nähnyt: Myllykoski, Tavastila, Kyminlinna.

Vajaan kahden ja puolen tunnin matkaamisen jälkeen saavuimme Kotkaan. Saarelle perustettu kaupunki hengitti meri-ilmaa puhisten, ja puiden tiputtamat keltaiset ja oranssit lehdet tanssivat villisti edessämme polkiessamme halki kaupungin. Pikkukaupunkimaisuus näkyi runsaissa pienissä kivijalkaliikkeissä, ja bongailtiin esikoisen kanssa kirppareita sieltä täältä. Ensin oli kuitenkin saatava ruokaa.

Söimme päivällisen ihan keskustassa sijaitsevassa Tai Hing -ravintolassa, joka oli yksi niistä vinkeistä, joita saimme teiltä seuraajilta kysellessäni Lähiömutsin somekanavilla vinkkejä Kotkan-reissuun. Iso kiitos avusta, jälleen kerran! Tai Hing on siisti ja valoisa aasialainen ravintola, jonka listoilla on kiinalaisia ja thaimaalaisia sapuskoja. Vegelistan lisäksi jokaisen listalta löytyvän annoksen saa tilattua vegenä. Tilattiin kaikille juhlajuomat ja nostettiin maljat seikkailulle Kotkassa.

Ruuan hyristessä lämmittävästi vatsassa, mies ja kuopus jäivät koeajamaan Sibeliuksenpuiston leikkivempelitä. Minä ja esikoinen taas kolusimme läpi muutaman lähikulmilla olevan kirpputorin. Alkaa vaikuttaa siltä, että taidan olla saamasta tyttärestäni eriomaisen kaverin second hand -putiikkien ja rompetorien pölyisillä käytävillä tehtävään aarrejahtiin. Vaikka tällä kertaa ei mitään lopulta löytynytkään.

Päivä alkoi jo taittua iltaan, kun fillaroimme Merikeskus Vellamoon. Tuuli pääsi puhkumaan täydellä voimallaan aukealla niemellä, eikä meidän tarvinnut polkea yhtään, vaan surffasimme perille takinliepeisiin tarttuneen tuulen avulla. Vellamoon on iloksemme keskiviikkoisin kaikille ilmainen sisäänpääsy kello 17-20, joten pääsimme tutkailemaan kaikki kolme rakennuksen sisältä löytyvää näyttelyä ihan ilmaiseksi. Eritoten Kymenlaakson museo oli rakennettu niin mielenkiintoisesti, että jos aikaa olisi ollut enemmän, sekä me aikuiset että lapset olisimme viihtyneet pidempään tutkien ja kokeillen.

Aurinko oli jo tipahtanut horisonttiin, kun fillaroimme iltapalalle Vohvelikahvila Teelusikkaan. Otimme ensin suolaiset vohvelit ja vielä päälle palaset makoisia vohveleita. Tilasimme miehen kanssa jaettavaksi ison pannullisen teetä, mikä lämmitti syksyisen kirpeän ilman jäljiltä. Se oli niitä ensimmäisiä hetkiä, kun tajuaa selvästi, että syksy on ottanut vallan kesästä. Samettinen pimeys on äkkiseltään kuin palanen jotain eksoottista ja posket punottamaan saava viileys tuntuu tutun raikkaalta, mutta samalla siltä kuin olisi tupsahtanut yllättäen vieraaseen maahan ja ilmanalaan.

Me yövyimme kotimajoituksessa hieman kauempana keskustasta, nyt kun se kerran pyörien kanssa mahdollista oli. Jos olisimme ottaneet hotellin, valinta olisi ollut Hotelli Merikotka, joka tuntuu jämähtäneen itsepintaisesti aikaan ja tunnelmaan, joka saisi Aki Kaurismäen miettimään, josko elokuvakuvaukset pitäisi aloittaa just ja heti Kotkassa. Mukavan eriskummallinen tunnelma oli myös meidän Guest House Nina Art -majapaikassamme, jossa nukuimme puutalon kellarikerroksen asunnossa. Seinille oli ripustettu majapaikan omistavan Ninan maalauksia ja kirjahylly pullisteli erilaisia taidekirjoja.

Seuraavana aamuna, miehen lähikaupan antimista valmistaman aamupalan jälkeen, lähdimme kapsäkit tarakoilla keikkuen fillaroimaan läheisille kirpputoreille. Tsekkasimme vanhaan tehdasrakennukseen perustetun Hovisaaren kaarikirppiksen sekä sen kainalossa olevan Havin ja Suomen Kerran outlet-myymälän. Kirpparilta löytyi söpö pieni sienikori ja Havin myymälästä häihin serviettejä. Poikkesimme myös Vadelmatarha-lastenkirppikselle, josta esikoinen löysi Frozen-repun ja kuopus sadannen pikkuauton alati paisuvaan pikkuautokokoelmaansa.

Lounaalle sukkuloimme pyörillämme Vaustiin, jonka keittiössä keskitytään paikallisiin makuihin. Ehkä siksi vegevaihtoehtona olleet falafelit olivat einesmäisyydessään niin mautonta mössöä, että ne jäivät sekä lapsilta että minulta lautasen reunalle, vaikka kuinka yritin ruokahävikki mielessäni einespalluroita nakertaa. Muu osa annoksesta oli onneksi vallan erinomainen, ja miehen lautasella ollut silakka, eli kotkalaisittain haili, oli kuulemma maittavaa.

Luonaan jälkeen kävimme hakemassa torilta possot mukaan. Se virallinen possotorikahvila oli mennyt kiinni jo kello 13, mutta onneksi viereisen baarin tiskistä löytyi näitä legendaarisia herkkuja. Ne näyttävät munkkipossulta, mutta tietävämmät osaavat kertoa possojen olevan ohuita ja rapeita, kun possut taas ovat enemmänkin paksuja ja raskaita. Oli miten oli, possot pyöräkorissa hypähdellen me fillaroimme Sapokan vesipuistoon, jonne katoimme jälkkäripiknikin.

Kotka on tunnettu puistoistaan, ja syyn sille huomasi heti saapuessamme kaupunkiin. Puistot ovat jotenkin erityisen harkittuja ja suunniteltuja, istutukset komeita ja vehreys niin intensiivistä, että pulssi tasaantuu ihan hetkessä. Sapokan vesipuisto on kuulemma Suomen palkituin puisto, ja sen veden ympärille rakentuneet puistomaisemat ovat tosiaan niin nätit, että jos olisin kotkalainen, lähtisin aina Sapokkaan, jos ajatukset tarvitsisivat uusia suuntia ja hengitys lempeämpää tahtia.

Sapokasta jatkoimme matkaa pitkin merenrantoja, joissa pystyi vielä aistia menneen kesän. Se teki vähän surumieliseksi, vaikka samalla mereltä puhaltavat uudet syystuulet saivat hiukset hulmuamaan, kaislikon kahisemaan ja ilman täyttymään uuden vuodenajan ihanuudesta. Niemen kärjessä eteemme avautui jättimäinen Katariinan meripuisto, joka on rakennettu vanhan öljysataman tilalle. Vaelsimme meditatiivisessa labyrintissa, rapsuttelimme lampaita ja lapset ottivat vatsaa kutkuttavat vauhdit riippukeinussa. Puistossa on myös muun muassa skeittausmahdollisuudet sekä pöytäryhmiä grilleineen.

Vielä ennen junanlähtöä kävimme syömässä kevyen päivällisen Hygge-kahvilassa. Sen vitriini pullisteli niin monenlaisia herkkuja, että tuollaista runsautta näkee harvoin edes potentiaalisia asiakkaita kuhisevassa Helsingissä. Me nappasimme palaset suolaisia piirakoita, joiden jälkeen pitkin jo laittaa polkien, että ehdittiin junaan.

Kotimatka meni niin hujauksessa korttia lätkien ja leikkivaunussa temmeltäen, että lopulta tajuttiin ihan viime tingassa lähteä iltapalalle ravintolavaunuun. Otimme puuroa mustikoilla, ruisleipää, jukurttia myslillä, riisipiirakoita ja lisäksi reissun kunniaksi vielä kaakaotkin. Kotona saimme kipata lapset iltapesujen jälkeen suoraan unille. Kiitos Kotka, olit mahtavan monipuolinen!

Tässä reissun kulut kahdelta aikuiselta ja kahdelta lapselta:

  • Junaliput Helsinki-Kotka-Helsinki peruslipuilla: 150 euroa. Jos oltaisiin oltu ajoissa matkassa, oltaisiin voitu saada säästöliput. Silloin perheemme edestakaisin junaliput olisivat olleet yhteensä 74,40 euroa.
  • Pyöräpaikat kolmelle pyörälle Helsinki-Kotka-Helsinki: 30 euroa
  • Yhden yön yöpyminen majatalossa: 80 euroa
  • Aamiaistarvikkeet kaupasta: 20,48 euroa
  • Ruuat, herkut ja juomat ravintoloissa ja kahviloissa: 162 euroa
  • Ruuat ja juomat junassa: 50,50 euroa
  • Aktiviteetit: 0 euroa
  • Ostokset (kirppislöydöt ja läjäpäin serviettejä): 37 euroa
  • Yhteensä: 529,98 euroa

Tässä Lähiömutsin seuraajien muita vinkkejä Kotkaan:

Jaa: