Uskomattoman satoisa parveketomaattikesä 2020 alkaa olla nautiskeltuna. Parin viime viikon aikana ilmat ovat viilentyneet, mikä on näkynyt myös avonaisella parvekkeella punaiseksi kypsyvien tomaattien määrässä. Kellastuneet lehdetkin antoivat viitteitä siitä, että kesän kasvukausi on hiipumassa kohti loppuaan.
Viikonloppuna korjasinkin kaikki loput tomaatit pois, myös raakileet, ja siivosin parvekkeen. Katkoin tomaattien oksat, joista kertyi jätesäkillinen palstan kompostoriin vietävää. Mullat kärrättiin nekin laatikkopyörän kyydissä palstalle parantamaan savimaata.
Vaikka odotin jo innolla syysistutusten tekemistä, tomaattien oksien katkominen sai olon kummallisen haikeaksi. On ihmeellistä, että kaikki se kellastuva vihreä sai alkunsa huhtikuun alussa kylvämistämme siemenistä. Että kaikki se kuukausien yhteiselo ensin ujosti itävän ja lopulta villinä reheviöivän parvekkeen sekä sen tomaattien kanssa, ja nyt niks ja naks vain.
Ja entäs se tomaateista saamamme satomäärä! Parhaimpina viikkoina poimin joka päivä parvekkeelta pienen kulhollisen valmiita tomaatteja. Kuvasin tomaatteja IG-stooreihin ja olin varma, että moni seuraaja luuli minun huijaavan ja ostavan tomaatit kaupasta. En olisi itsekään uskonut, että pienen pieni lähiöparveke voi helliä niin jättimäisellä tomaattisadolla.
Lasittamattomalla parvekkeella viihtyvä tomaattilajike
Moni onkin kysellyt, mitä lajiketta tomaattimme olivat. Onneksi tulin aloittaneeksi keväällä viljelypäiväkirjan, sillä en todellakaan muistaisi lajiketta, jos en olisi sitä ylös kirjannut. Tomaatit olivat Romello F1 -amppelitomaatteja.
Nelson Gardenin siemenpussillisessa on 4-5 tomaatinsiementä, ja meillä kaikki viisi itivät ja kukoistivat koko kesän. Lannoitin niitä kerran viikossa, tai kun muistin, Substral Think Eco -tomaattiravinteella.
Romello F1 -amppelitomaattien sanotaan kasvavan reilusti ja tuottavan runsaan sadon pieniä makeita tomaatteja. Ja tämän voin kokemuksemme perusteella allekirjoittaa. Huithaipelille puutarhurille on myös kiva, että lehtihankoihin kasvavia ”varkaita” ei nypitä pois.
Siemenpussin mukaan tämä tomaattilajike viihtyy suojaisassa paikassa, mutta meidän avonaisella parvekkeellakin se tuntui tykkäävän elostaan, vaikka välillä tuuli niin että amppelit tomaatteineen olivat vaakatasossa. Näitä kylvetään ihan varmasti ensi vuonnakin.
Lisäksi meillä oli parvekkeellamme kaksi runkotomaattia, jotka saimme taimina eräältä herttoniemeläiseltä rouvalta, jonka pihasta saimme keväällä käydä hakemassa palstalle myös perennoja. Miten ihania ihmisiä täällä omalla kylällä onkaan!
Tarkemmin en näistä saamistani tomaattilajikkeista tiedä, mutta eniten iloa ne toivat kiipeilemällä parvekkeen seinustalla kaikessa vihreydessään. Toinen tomaateista tosin tuntui kärsivän vuoroin kuivuudesta ja vuoroin kaatosateiden hukutusyrityksistä, mutta toisesta saatiin muutamat pienet keltaiset tomaatit.
Tomaatin raakileiden kypsytys sisällä
Nyt ilmojen viilentyessä tomaateista jäi kypsymättä melkoinen määrä vihreitä raakileita. Korillinen niitä painoi lähes kolme kiloa. Tomaattien raakileet onneksi voi kypsyttää valmiiksi myös sisätiloissa. Tomaatit kun eivät esimerkiksi banaanien tavoin tarvitse emokasvia kypsyäkseen, eivätkä valoakaan. Tomaatit kuitenkin kannattaa irrottaa terttuineen, sillä näin tomaatit säilyvät pidempään.
Tomaatinraakileiden kypsyttämiseen on olemassa monenlaista niksiä ja tapaa, ja minä olen aikaisemmin pienempien satojen kanssa ihan vain antanut niiden olla avonaisessa astiassa keittiönpöydällä.
Nyt ladoin tomaatit kuitenkin kuivuriimme (en toki laittanut sitä päälle), sillä ensinnäkin sinne kaikki tomaatit mahtuivat väljästi. Mutta tärkeintä oli, että kuivurikaapin saa suljettua. Näin tomaattien erittämät ja kypsyttämistä edistävät etyleenit pääsevät paremmin vaikuttamaan, mutta ilma kuitenkin kiertää.
Jos tomaatteja olisi ollut vähemmän, lautasen tai muun astian päälle asetettu sanomalehtikin olisi toiminut hyvin. Missä tahansa tomaattinsa jälkikypsyttää, kannattaa mukaan sujauttaa vielä muutama banaani tai omena, sillä nekin erittävät tomaattien kypsymistä edistävää etyleeniä.
Parissa päivässä kourallinen raakileista oli kypsynyt syötäväksi. Kypsyviä tomaatteja kannattaakin pitää silmällä päivittäin ja napata sieltä valmiit syötäväksi. Jääkaapissa tomaatit eivät tykkää olla ja niiden maku kärsii.
Lue myös: Parvekeviljely – puutarha pienellä parvekkeella
Onnea runsaasta sadosta! Hieno kuivuri. Mistä noita saa?
Sato on ollut tosiaan mieletön, en olisi voinut moista kuvitella! Kuivuri on Orakas-hyötykasvikuivuri. Me ollaan saatu se perintönä, mutta samaista Suomessa tehtyä kuivuria myydään edelleen.
Ihanaa, luit ajatukseni, juuri tätä tietoa kaipasin vihreiden tomaatinmöhkylöideni kanssa <3
No onpas mahtavaa, että tästä oli iloa ja hyötyä 🙂
Kiitos tosi paljon minunkin puolesta, sain kaikki noin 100 amppelitomaattini tuottamaa tomaattia hyödynnettyä kun noin 30 raakiletta saatiin sisällä kypsymään!
No hei mahtavaa, että tästä oli apua! Meillä on tuosta isosta satsista ehkä kolmisen desiä vielä raakoina, ihan kaikki eivät taida kypsyäkään, näyttävät sen verran nahistuneilta. Mutta melkein kuukauden päivät tässä on vielä syöty omia tomaatteja, kun niitä etenkin alkuun kypsyi usempi desi päivässä 🙂
Moi,
Jos saa esittää postaustoiveen, niin tuo ferritiini kiinnostaisi kyllä tosi paljon edelleen. Olen menossa mittaukseen ensi viikolla ja sen jälkeen pohdin miten jatkaa lisäraudan ottamista.
Toki saa esittää, ja moni muukin on tätä samaa postausta toivonut. Itse alan olla väsynyt koko aiheeseen, vaikka se ajankohtainen itsellenikin yhä – ja varmasti loppuelämän – on. Seuraavan mittauskerran jälkeen voisin pitkän tauon jälkeen päivittää asiaa ja omia kokemuksiani siihen liittyen.