Kaupallinen yhteistyö: Polarn O. Pyret

Syksy tuli rysäyksellä. Vielä muutama viikko sitten paineltiin täällä Helsingissä menemään paitahihaisillaan, mutta muutamassa päivässä säätila vaihtui ja yhtäkkiä maa on aamuisin kuurassa. Oli nopeasti kaivettava huppareiden ja farkkutakkien tilalle vermettä, joka sopii kylmemmäksi, tuulisemmaksi ja sateisemmaksi muuttuneeseen säähän.

Onneksi yhteistyöni Polarn O. Pyretin kanssa on pitänyt huolen, että meillä oli välikausivaatteet valmiina. Muuten olisi voinut käydä niin, että oltaisiin yksi aamu ihmetelty eteisessä, mihin kuorihousujen lahkeista on hävinnyt kesän aikana viisi senttiä (!!) ja miten ihmeessä välikausitakit kiristävät olkapäistä.

Jos teidän mukeloilta vielä puuttuvat säänmukaiset ja oikeankokoiset välikausivermeet, Polarn O. Pyretillä on nyt meneillään mainio tarjous, jossa kuoritakin ostaja saa kuorihousuista 50 % alennuksen. Etu on voimassa 1.10.2019 asti.  Huomasin ilolla, että näemmä lähes kaikki valikoiman takit ja housut ovat sellaisia, että niiden vuorikangas ja resorit on valmistettu kierrätetystä muovipulloista ja tekstiiliteollisuuden ylijäämästä saadusta polyesterista ja polyamidista.

Esikoisella kuvissakin näkyvä takki on tämä ja housut taas nämä. Pöksyt ovat samat keväät ja syksyt vuodesta toiseen, kunhan vain tarvittaessa päivitetään isompaan kokoon. Kuopuksella on mustan käpykuvioisen haalarin lisäksi toisena settinä tämä takki ja nämä housut. Yleensä olen ehdoton sen kanssa alaosat ovat mustaa ihan kurateknisistä syistä (takin värin lapset saavat sitten tietenkin valita itse), mutta tämä tummansininen on kiva väri. Se tuo vähän säpinää ja kestää likaroiskeita, ja mustat vahvikkeet eniten kulutuksella olevissa kohdissa vielä varmistavat tilanteen.

Mutta etteivät syyssäät päästäisi meitä näin helpolla, eletään nyt niitä aikoja, kun aamuisin ilmassa tuntuvat vielä öisen hallan henkäykset, mutta päivällä aurinko lämmittää. On siis kerrospukeutumisen aika! Onkohan se muuten joku neljän vuodenajan maiden erikoisuus, johon ei edes löydy sanaa vaikkapa trooppisten alueiden alkuperäiskielistä?

Meillä kerrospukeutumispeliä kuitenkin pelataan joka päivä. Aamuisin kurkataan ulos, sitten lämpömittariin ja sen jälkeen vielä tsekataan loppupäivän sääennuste. Sen perusteella aletaan kasata settiä. Sisävaatteiden ja ulkovaatteiden väliin sujautetaan tarvittaessa villavälikerrasto – kuopuksella haalari ja esikoisella takki sekä housut – jonka voi sitten päivän mittaan jättää pois, jos siltä tuntuu.

Lisäksi PO.P:n ohuet villasukat ovat etenkin kuopuksen lemppareita. Ne eivät ole sen paksummat kuin puuvillasukatkaan, mutta lämmittävät ihan eri tavalla pikkuisia varpaita. Villasekoitehanskat ovat sekä lasten että minun ikisuosikit: ne lämmittävät puuvillahanskoja enemmän, ne voi pukea kuorihanskojen tai toppahanskojen alle ja ne kädessä on mukava puuhastella ulkona. Villapipot ovat pyöräilevän perheen pelastajat: ne mahtuvat kypäröiden alle, mutta ohkaisuudestaan huolimatta lämmittävät.

Te tiedätte rakkauteni villaan, joka on materiaalina voittamaton: mukautuvainen, hengittävä ja yleensä ihan vain tuulettumalla raikastuva. Lisäksi se on lämmittäjänä ihan maaginen: sellaista pehmeää ja ytimiin asti kietoutuvaa lämpöä ei vain millään keinomateriaalilla saa aikaan. Villa on myös luonnonmukaista, mutta kun villaa on tuottamassa elävä eläin, mukaan tulevat myös eettisyyskysymykset.

Polarn O. Pyretin kaikki villatuotteet ovat mulesing-vapaata. Villa tulee Australiasta, Uudesta-Seelannista ja Etelä-Afrikasta. Muista huolehtia villavaatteista hyvin, sillä silloin ne pysyvät priimakuntoisina yhä uusille käyttäjille. Minä laitoin juuri eteenpäin lasten pieneksi jääneitä villa-aluskerrastoja (niitä, jotka puetaan suoraan iholle), ja suihkepullolla suihkuttelun sekä villaharjauksen jälkeen ne olivat ihan kuin uusia, vaikka niillä on rymytty metsäretkillä, laskettu pulkkamäessä, nukuttu teltassa ja sivakoitu laduilla parin vuoden ajan.

Nyt kun esikoinen on koulussa, on välikausivaatteiden säänkestävyyden merkitys tullut yllättävän tärkeäksi. Kun vielä viime vuonna kuravaatteet roikkuivat eskarin naulakossa ja eskarin väki oli tsekkaamassa, että lapset pukeutuvat säänmukaisesti, yhtäkkiä tästä iso vastuu siirtyy lapselle itselleen.

Me veimme kyllä koulunaulakkoon sadevaatteet, mutta eiväthän ne siitä päälle kulkeudu, kun ei kukaan aikuinen valvo ja kun ei kellään muullakaan. Eniten kuravaatteita tarvittaisiin iltapäiväkerhossa, jossa painellaan pitkin ikikuraista metsikköä, mutta sinne ei taas saa viedä mitään vaatteita jemmaan. Repussa olevat kuravaatteet eivät itsestään kulkeudu päälle nekään.

Ollaankin todettu, että paras ratkaisu on sateenvarjo, joka majailee vakituisesti repun sivutaskussa suurimpia sadekuuroja varten. Muuten lapsella on sitten päällä kuorivaatteet, joilla kelpaa painella menemään ns. kaupungillakin, mutta jotka silti kestävät pikkusadekuurot ja liejuisella hiekkalaatikolla istumisen. Vaatteet kaipaavat näin pesua useammin, mutta kivasti ne on saatu pidettyä siistinä pikaisella suihkuttelulla ja pyyhkimiselläkin.

Polarn O. Pyretin tekniset ulkovaatteet tunnistaa nykyään PO.P WeatherPRO®-merkintä. Siitä tietää, että vaatteissa on kaikki PO.P:n teknisiltä vaatteilta vaatimat ominaisuudet hengittävyydestä kestävyyteen; eli esimerkiksi vähintään 10 000 vesipilarin vedenpitävyys, täysin teipatut saumat, muotoillut polviosat ja hihat liikkuvuuden mahdollistamiseen ja joka puolelle näkyvät heijastimet. Jos nämä kuulostavat heprealta, kirjoitin täällä vinkkejäni lasten välikausivaatteiden valintaan.

Että valmiina ollaan, syyspuhurit! Sitten vain toivotaan, että hiljalleen harjoittelemalla ne aamulla koululaisen ylle puetut vaatteet tulevat lapsen myötä myös kotiin joko päällä tai repussa, ja että yhä harvemmin niitä saisi etsiä koulun käytäviltä, iltapäiväkerhon pihalta tai kavereiden eteisistä.