Kaupallinen yhteistyö: Kaiko Clothing, postaus sisältää alekoodin

Ajatus saa hätkähtämään ja kysymään; anteeksi mitä? Niin oudolta ja nurinkuriselta se alkuun kuulostaa. Mirjam Sokan unelma on, että hänen Kaiko-vaateyrityksensä tuotanto siirrettäisiin vielä joskus suomalaisomisteiselta Portugalin-tehtaalta kehitysmaahan, Nepaliin. Tämän toiveen takana on ajatus tuotannon eettisyydestä. Siitä, että vaatteilla ja muodilla voi muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi.

Toive kuulostaa niin päinvastaiselta siihen nähden, mitä itse olen tottunut ajattelemaan hyvänä vaihtoehtona. Puhun lähituotannon puolesta, ja jos vaatteen valmistusmaana lukee joku kehitysmaa, eettiset tuntosarveni puskevat esiin miettien tuotanto-olosuhteita, ompelijoiden palkkoja ja romahtelevia tehtaita. Ja nyt Mirjam haastaa tuon koko ajatukseni siitä, miten vaateteollisuuden eettisyydestä ajatella.

Ymmärtääkseni Mirjamin haavetta, on palattava vuosia taaksepäin. Sillä romahtelevista vaatetehtaista Mirjaminkin ajatus omasta vaatebrändistä ja sen missiosta sai alkunsa. Vuonna 2013 Suomessa uutisoitiin laajasti kehitysmaissa työskentelevien ompelijoiden työolosuhteista ja tehtaiden tulipaloista sekä romahteluista, joissa kuoli satoja ihmisiä. Silloin Suomessa alettiin arvostaa kotimaista tuotantoa.

Mirjam kuitenkin mietti, miten käy niiden kaikkien kehitysmaissa työskentelevien ompelijoiden, jos heillä ei enää ole mahdollisuuksia töihin. Heräsi ajatus; voisiko hän jotenkin olla kouluttamassa noita ompelijoita ja opettaa heitä pitämään puolensa? Voisiko jopa perustaa tehtaan, jossa voisi itse työllistää ompelijoita ja olla näin varmistamassa, että työntekijöistä ja koko yhteisöstä pidettäisiin huolta?

Ajatus jäi hautumaan mieleen, kun Mirjam alkoi opiskella kansainvälistä liiketaloutta. Silloin ei ollut vielä selvää, minkälaisen vaateyrityksen Mirjam perustaisi, mutta sen perusajatus oli jo kirkas. Fashion with a mission. Mirjam tahtoi muuttaa muodilla maailmaa paremmaksi paikaksi.

Vuonna 2015 Mirjam alkoi odottaa esikoistaan, ja oli luontevaa siirtää omaa kiinnostustaan muotia kohtaan vauvanvaatteisiin. Mirjam alkoi ommella vauvalleen vaatteita ja muokkaili valmiita kaavoja mielenkiintoisemmiksi. Lähipiiri tykästyi Mirjamin tekemiin vaatteisiin ja kysyi, voisiko hän ommella heillekin. Ajatus lastenvaateyrityksestä alkoi hahmottua. Kun Mirjamin lapsi oli vuoden ikäinen, Mirjam palasi koulunpenkille visio mielessään: nyt imen koulusta kaiken mahdollisen tiedon, mitä ammattikorkeakoululla on tarjottavana. Sitten perustetaan yritys.

Aika tasan vuosi sitten, vuonna 2017, Kaiko lanseerasi ensimmäisen luomupuuvillaisen mallistonsa. Sitä varten Mirjam otti 10 000 euron lainan miettien, että hän olisi ihan hyvin voinut ottaa sen verran lainaa jo opiskeluihin. Nyt se summa kuitenkin laitettiin malliston tuotantokuluihin. Mallisto oli pieni – tuotteita oli vain neljää erilaista – mutta brändäys oli tehty alusta lähtien huolella. Mallisto julkaistiin Lapsimessuilla, ja suosio yllätti Mirjaminkin. Messuvieraat juoksivat aamuisin Kaikon pisteelle ja ostivat hetkessä loppuun sittemmin tunnusomaiseksi Kaikon vaatteeksi muodostuneet Cross Shirtit.

Alusta lähtien jokaisesta myydystä Kaiko-tuotteen voitosta 7 prosenttia on ohjattu hyväntekeväisyyteen. Ensimmäisenä vuonnakin, kun yritys ei vielä tuottanut voittoa. Nyt rahat ohjataan Naisten Pankin kautta lasten ja naisten kouluttamiseen Nepalin Lalitpurissa, joka kärsi pahasti vuoden 2015 maanjäristyksessä. Tämän vuoden tavoite on lahjoittaa 15 000 – 20 000 euroa. Esimerkiksi 34,90 euroa maksavasta lasten Cross-paidasta 1,5 euroa menee hyväntekeväisyyteen. Mirjam sanoo, että bisnekseen yhdistetty hyväntekeväisyys pitää sydämen nöyränä. Rahan valta on iso ja merkityksellinen etenkin aloittelevalle yrittäjälle, mutta kun on alusta lähtien luvattu lahjoittaa voitosta tietty summa, raha ei pääse ottamaan liian isoa valtaa mielestä.

Nyt Mirjam istuu minua vastapäätä Helsingin Suutarilassa olevassa vanhassa lampputehtaassa, jossa Kaikon toimisto ja varasto sijaitsevat. Kevätaurinko helmeilee sisään jättimäisistä ikkunoista, ja Mirjam hivelee pyöreää vatsaansa. Perheen toinen lapsi syntyy hetkenä minä hyvänsä, mutta muutakin jännää lähiviikkoihin mahtuu. Kaiko lanseeraa tulevan viikon lauantaina, Lapsimessuilla, lastenmalliston rinnalle myös naistenvaatemalliston. Niitä ihanuuksia minulla on päälläni tämän postauksen kuvissa. Ehkäpä tänä vuonna messuvieraat juoksevatkin ostamaan Cross Shirtejä lasten lisäksi myös itselleen.

Ja ehkäpä tuleva vauvavuosi ja vanhempainvapaa olisivat oman yrityksen kannalta yhtä mullistavia kuin ensimmäisenkin lapsen kohdalla. Josko aika kotosalla saisi ajatukset kasaan se suhteen, miten Mirjam aikoo edistää haavettaan muuttaa vaatteilla maailmaa vielä lisää. Se nimittäin on usean vuoden projekti. Toiveena olisi oma vaatetehdas Nepalissa, jota varten tarvittaisiin samanlaista unelmaa hauduttelevien yrityskumppaneiden lisäksi paikallinen mentori, joka tuntee yhteisön ja maan tavat. Joku, joka voisi oman yhteisönsä sisällä pitää huolta, että työntekijät järjestäytyvät pitämään huolta oikeuksistaan.

Mirjam kun tahtoo oikeasti tehdä mahdolliseksi sen, että kehitysmaassa tuotanto on eettistä ja että hän voi omalla työllään vaikuttaa tehdastyöntekijöiden olojen lisäksi koko yhteisön asioihin. Hän sanoo tietävänsä, että jos kehitysmaissa työskentelevät vain isot yritykset riistokapitalistiarvoillaan, mikään ei koskaan muutu.

Muutos lähtee pienestä.

Ps: Koodilla Lähiömutsi10 saatte 10 prosentin alennuksen tilauksen loppusummasta Kaikon verkkokaupassa. Alennus koskee myös uutuuksia. Koodi on voimassa keskiviikkoon 18. huhtikuuta asti.