Meillä oli Dubain-reissullamme mukana molemmille lapsille UV-vaatteet. Aavikolle rakennetussa suurkaupungissa aurinkoa piisaa taivaan täydeltä vuoden jokaisena päivänä, joten kahden pienen lapsen kanssa sai olla tarkkana ihon suojaamisen kanssa. Alkuun taisin olla vähän hysteerinenkin vaatteiden, rasvojen ja aurinkolasien kanssa, kun pamahdimme paikalle valkoisina lumiukkoina. Molempien lasten UV-vaatteet on saatu Polarn O. Pyretiltä, jonka suojavaatteita meillä on aikaisemminkin ollut käytössä. Esikoisen pinkki UV-hattu on hankittu paikallisesta lastentarvikeliikkeestä.
UV-vaatteet kuuluvat siihen jättimäiseen karsinaan asioita, joista en ollut kuullutkaan ennen äidiksi tulemista. Pidin niitä alkuun rahastuksena, sillä ajattelin normaalin vaatteenkin hoitavan saman asian. Ja niinhän se onkin, myös ihan tavallinen vaate suojaa auringolta. Esimerkiksi tavallisen t-paidan suojakerroin on yleensä noin UPF5. Vaatteiden suoja ilmoitetaan UPF-arvona, joka vastaa käytännössä aurinkovoiteiden suojakerrointa. Normivaatekaapista parhaan suojan antaa paksu ja tumma farkkukangas. Vaatteen suojakerroin nouseekin, mitä paksumpi ja tummempi kangas on. Poikkeuksellisesti myös tiiviisti kudottu silkki toimii hyvänä panssarina UV-säteitä vastaan.
UV-vaatteiden etuna muihin garderobista löytyviin vaatteisiin verrattuna onkin niiden keveys. Paksussa farkkukokohaalarissa voi rannalla tulla kuuma ja herkkä silkkivaate nyt ei ihan siitä kätevimmästä päästä lasten kanssa. Uikkarimainen kangas myös kuivuu nopeasti. Me ollaankin käytetty näitä pääasiassa veden äärellä, kun välillä on käyty pulahtamassa vedessä ja sitten taas jatkettu hiekkalinnan perustustöitä. Uikkareihin verrattuna kangas on aavistuksen paksumpaa ja tietenkin pidemmät hihat sekä lahkeet lisäävät suojaa. Harmillisesti vauvoille ei ollut talvella saatavissa pitkähihaista ja -lahkeista asua, mutta toisaalta kuopuksen kanssa pysyttiinkin pitkälti varjossa uimapyrähdyksiä lukuun ottamatta.
Polar O. Pyretin aurinkosuojavaatteiden suojakerroin on UPF50, eli se antaa suojan 98 prosentille UV-säteistä. PO.pin vaatteissa suoja perustuu kankaan kudontaan, mutta UV-hatuissa on kemiallinen suojakäsittely. UV-vaatteisiin saadaan paras suoja valitsemalla materiaali, joka on kudottu ohuen ohuista langoista tai kuiduista, jolloin kankaan rakenteesta saadaan tarpeeksi tiivis kilpi uv-säteitä vastaan.
Siinä missä aurinkorasvojen suojalukuihin ei tietenkään voi sokeasti luottaa, ei niin voi tehdä myöskään suojavaatteiden kohdalla. UV-vaatteiden arvot on saatu testaamalla vaate kuivana ja uutena. Mitä enemmän tuotetta käyttää ja pesee, sitä enemmän kangas kuluu ja sitä myötä myös suoja heikkenee. UV-vaatteet eivät myöskään ole mitään kokovartalosukkia, vaan aina jokin osa ihosta on alttiina auringolle. Me käytettiinkin lisäksi luonnonkosmetiikan lapsille tarkoitettuja aurinkorasvoja.
Joskus kauppojen valikoimissa oleviin UV-vaatteisiin suoja on lisätty kemiallisesti. Mä annan valmistajille noottia siitä, että suojan alkuperää ei yleensä mainita tuotteessa. Itse ainakin valitsen mieluiten tuotteen, joka on saatu aikaiseksi kankaan kudonnalla. Haltilta asiaa kysellessäni mainittiin, että kemiallinen suoja saatetaan lisätä esimerkiksi neulosmateriaalista valmistettuihin tuotteisiin, sillä neuloksissa lankojen väleihin jää isompia aukkoja kuin kudotuissa kankaissa, eikä suoja tällöin siis ole, noh, aukoton. Haltilla kemiallinen suoja saadaan yleensä lisäämällä kankaaseen titaanioksidia, jota siis käytetään yleisesti myös aurinkovoiteissa. Kemiallisen UV-suojan huono puoli on, että se kuluu käytön ja pesujen myötä pois nopeasti. Haltilla kemiallisen suojan kerrotaan pysyvän 10 pesun ajan, mutta sehän riippuu tietenkin ihan vaatteen käytöstä, pesutavoista ja pesuaineista.
Hirveän vakavan kuuloista, huh. Ja sitähän se tietenkin onkin. Kai me noita UV-vaatteita käytetäänkin just sen takia, että auringossa voi niiden avulla hengailla vähän vähemmän vakavalla ja vähän enemmän aurinkoisella mielellä. Sillä onhan se ihana, tuo elämän mahdollistava ja perheeni energiatasot sekä suupielet nostava aurinko.
Postausta varten sähköpostihaastateltu Polarn O. Pyretin Kati Sågforsia ja Haltin Maija Kiiskiä.
Ihanan aurinkoisia kuvia! Hauskaa, kun nuo pilvenpiirtäjät tuolla taustalla näyttää joltain futuristiselta leffalta 😀
Pirteää kesän odotusta! T. Lukija Kalliosta
Ohi aiheen, mutta kyselisin Lifefactoryn pulloista, kun suunnittelen hankintaa. Onks teillä lasten pullot käytössä nyt nokkamuki-iän jälkeen? Jos on niin minkälaisella korkilla? Onko hajua sopiiko se pillikorkki lasten pulloihin ja onko se tiivis, siis uskaltaako kuljettaa repussa täytenä. Tai samoin se ”urheilukorkki”? Haluisin myös itselleni pullon mut millähän korkilla… Onkohan ihan siitä pullonsuusta hankala juoda (lapsen varmaan ainakin)? Noh, vastaa jos kokemusta ��
Joo, pilvenpiirtäjät näyttivät sielläkin ihan samalta kuin kuvissa, epätodellisilta ja ikään kuin jälkikäteen maisemaan liimatuilta. Kivaa kesän odotusta myös sinne!
Mä en tiedä, onko lasten pulloihin saatavilla noita pillikorkkeja ja urheilukorkkeja. Mutta mulla on isompina vakikäytössä pillikorkillinen, jota kuljetan mukana. Se pitää hyvin nesteet sisällään, mutta pitää muistaa aina ennen laukkuun laittamista tarkistaa, että on sulkenut kannen kunnolla ja että ”jengat” ovat paikoillaan. Kerran nimittäin ei ollut… Urheilukorkillinen mulla on taas käytössä sporttaillessa salilla. Se ei pidä vettä kuin nyt just silleen, jos vahingossa salilla kaatuu. Urheilukorkki ei ole mitenkään tiivis. Ihan pullon suusta on sama kuin joisi isosta lasista, eli ei mitenkään hankalaa, mutta reissussa pillillinen on musta kätevämpi, etenkin lapsilla.
Lasten pullot ajattelin ottavani nokkamuki-iän jälkeen käyttöön rusinoiden yms. kuljetukseen kannen avulla. Noh, eipä me mitään rusinoita olla paljoa mukana kuljeteltu, joten vähälle käytölle ovat jääneet. Mutta nyt sitten ovat taas käytössä kuopuksella. Ja kun lasisia ovat, ovat tietty kuin uusia näin toisellakin rundilla.
Ensinnäkin, voimia suruun kissanne poismenon johdosta.
– – –
Haluaisin kysyä tässä uv-suoja-asupostauksen yhteydessä aurinkolaseista.
Itse olen silmälasien käyttäjä, korjausta on niin paljon etten voi koskaan olla ilman linssejä paitsi nukkuessa. Voimakkuuksia joutui yhdessä vaiheessa vaihtamaan tiheästi, ja siksi en raaskinut hankkia itselleni aurinkolaseja jo ihan hinnan vuoksi.
Tästä johtuukin että olen tottunut kirkkaallakin ilmalla olemaan ilman tummia laseja, mutta silmähän saa riittävän uv-suojan jo ihan tavallisista silmälaseista. Olen ymmärtänyt että piilolinssi olisi jopa kaikkein paras silmän terveyden takaava suoja, eli tummuus ei sinänsä merkitse, vaan uv-suodatus.
No, ongelmaksi on muodostunut että lasten kasvattaminen aurinkolasien käyttäjiksi tuntuu ajoittain karikkoiselta! Ensinnäkin lasit unohtuvat, putoavat kesken leikkien (lue, pudotetaan), niitä ei haluta pitää jne. Joskus lapset piipahtavat ulkona ja jäävätkin pidemmäksi aikaa – ja ollaan oltu jo tunti auringossa ilman.
Katselin postauksesi kuvia, ja niissä oli _kuvien perusteella_ hyvin samanlainen tilanne kuin meillä (oikeaa tilannetta tietämättä): joskus lasit ovat lapsen päässä, joskus eivät.
Haluaisinkin kysyä, että otatko stressiä asiasta (kuten minä) ja miten hanskaat homman? Missä säilytät aurinkolaseja ja mistä ne aina otetaan, mihin jätetään että ne olisivat helposti mukaan otettavissa kun uv-suojaa tarvitaan?
Googlettelin pari muutakin blogia ja näppituntumalla vaikutti siltä että aurinkoisissa kevätpostauksissa puolella kuvien lapsista oli aurinkolasit, puolella ei. Mitähän voisin asialle tehdä?
-Kaislakerttu
Kiitos osanotosta <3
Kyllä mä aurinkolaseista taidan stressata kans. En ehkä ihan siihen tyyliin kuin esikoisen ekana kesänä, mutta kuitenkin. Aurinkolasit pyrin laittamaan lapsille silloin,kun itsekin kaivan arskat esiin. Molempien lasten aurinkolasit kulkevat mukana (hoito)repussa suojakoteloissaan, omat aurinkolasini kulkevat pienessä laukussani. Eli aurinkolasit kulkevat mukana aina, sateisinakin päivinä.
Mutta tosiaan, välillä aurinkolaseja ei tule laitettua lapsille, vaikka pitäisikin. Itselläni on noissa aurinkolaseissa voimakkuudet, joten saatan välillä mennä vaikka kahvilaan aurinkolasit päässä, kun en jaksa vaihtaa laseja. Lapsilta arskat sitten kuitenkin riisutaan. Sitten takaisin aurinkoon mentäessä unohdan laittaa lapsille lasit, kun itselläni ne jo ovat. Ja niin edelleen. Onneksi esikoinen on jo niin vanha, että itse huomauttaa, jos tuntee tarvitsevansa aurinkolasit. Mutta mikäli oikein muistan, lapsen silmät ovat niin kehittymättömät, että he eivät välttämättä edes tajua siristelllä silmään aurinkoisella säällä.
Että valitettavasti itselläni ei ole ainakaan tähän hätään tarjota mitään jippoa, jolla aurinkolasit olisivat lapsen nenällä aina aurinkoisella säällä.
Heippa,
kiitos uv-vaatejutusta – tulee tarpeeseen, kun ollaan lähdössä puolen vuoden ikäisen vauvelin kanssa Kaukoidän lämpöön parin viikon päästä. Olemme vielä uv-hattua vailla. Onko kuvissa oleva pikkumiehen lätsä uv-suojattu ja jos niin mistäs se onkaan? Jos Popin, ei taida olla nyt tarjolla. Myytkö? 😉