Postaus sisältää saatuja tuotteita

Meillä oli Dubain-reissullamme mukana molemmille lapsille UV-vaatteet. Aavikolle rakennetussa suurkaupungissa aurinkoa piisaa taivaan täydeltä vuoden jokaisena päivänä, joten kahden pienen lapsen kanssa sai olla tarkkana ihon suojaamisen kanssa. Alkuun taisin olla vähän hysteerinenkin vaatteiden, rasvojen ja aurinkolasien kanssa, kun pamahdimme paikalle valkoisina lumiukkoina. Molempien lasten UV-vaatteet on saatu Polarn O. Pyretiltä, jonka suojavaatteita meillä on aikaisemminkin ollut käytössä. Esikoisen pinkki UV-hattu on hankittu paikallisesta lastentarvikeliikkeestä.

UV-vaatteet kuuluvat siihen jättimäiseen karsinaan asioita, joista en ollut kuullutkaan ennen äidiksi tulemista. Pidin niitä alkuun rahastuksena, sillä ajattelin normaalin vaatteenkin hoitavan saman asian. Ja niinhän se onkin, myös ihan tavallinen vaate suojaa auringolta. Esimerkiksi tavallisen t-paidan suojakerroin on yleensä noin UPF5. Vaatteiden suoja ilmoitetaan UPF-arvona, joka vastaa käytännössä aurinkovoiteiden suojakerrointa. Normivaatekaapista parhaan suojan antaa paksu ja tumma farkkukangas. Vaatteen suojakerroin nouseekin, mitä paksumpi ja tummempi kangas on. Poikkeuksellisesti myös tiiviisti kudottu silkki toimii hyvänä panssarina UV-säteitä vastaan.

UV-vaatteiden etuna muihin garderobista löytyviin vaatteisiin verrattuna onkin niiden keveys. Paksussa farkkukokohaalarissa voi rannalla tulla kuuma ja herkkä silkkivaate nyt ei ihan siitä kätevimmästä päästä lasten kanssa. Uikkarimainen kangas myös kuivuu nopeasti. Me ollaankin käytetty näitä pääasiassa veden äärellä, kun välillä on käyty pulahtamassa vedessä ja sitten taas jatkettu hiekkalinnan perustustöitä. Uikkareihin verrattuna kangas on aavistuksen paksumpaa ja tietenkin pidemmät hihat sekä lahkeet lisäävät suojaa. Harmillisesti vauvoille ei ollut talvella saatavissa pitkähihaista ja -lahkeista asua, mutta toisaalta kuopuksen kanssa pysyttiinkin pitkälti varjossa uimapyrähdyksiä lukuun ottamatta.

Polar O. Pyretin aurinkosuojavaatteiden suojakerroin on UPF50, eli se antaa suojan 98 prosentille UV-säteistä. PO.pin vaatteissa suoja perustuu kankaan kudontaan, mutta UV-hatuissa on kemiallinen suojakäsittely. UV-vaatteisiin saadaan paras suoja valitsemalla materiaali, joka on kudottu ohuen ohuista langoista tai kuiduista, jolloin kankaan rakenteesta saadaan tarpeeksi tiivis kilpi uv-säteitä vastaan.

Siinä missä aurinkorasvojen suojalukuihin ei tietenkään voi sokeasti luottaa, ei niin voi tehdä myöskään suojavaatteiden kohdalla. UV-vaatteiden arvot on saatu testaamalla vaate kuivana ja uutena. Mitä enemmän tuotetta käyttää ja pesee, sitä enemmän kangas kuluu ja sitä myötä myös suoja heikkenee. UV-vaatteet eivät myöskään ole mitään kokovartalosukkia, vaan aina jokin osa ihosta on alttiina auringolle. Me käytettiinkin lisäksi luonnonkosmetiikan lapsille tarkoitettuja aurinkorasvoja.

Joskus kauppojen valikoimissa oleviin UV-vaatteisiin suoja on lisätty kemiallisesti. Mä annan valmistajille noottia siitä, että suojan alkuperää ei yleensä mainita tuotteessa. Itse ainakin valitsen mieluiten tuotteen, joka on saatu aikaiseksi kankaan kudonnalla. Haltilta asiaa kysellessäni mainittiin, että kemiallinen suoja saatetaan lisätä esimerkiksi neulosmateriaalista valmistettuihin tuotteisiin, sillä neuloksissa lankojen väleihin jää isompia aukkoja kuin kudotuissa kankaissa, eikä suoja tällöin siis ole, noh, aukoton. Haltilla kemiallinen suoja saadaan yleensä lisäämällä kankaaseen titaanioksidia, jota siis käytetään yleisesti myös aurinkovoiteissa. Kemiallisen UV-suojan huono puoli on, että se kuluu käytön ja pesujen myötä pois nopeasti. Haltilla kemiallisen suojan kerrotaan pysyvän 10 pesun ajan, mutta sehän riippuu tietenkin ihan vaatteen käytöstä, pesutavoista ja pesuaineista.

Hirveän vakavan kuuloista, huh. Ja sitähän se tietenkin onkin. Kai me noita UV-vaatteita käytetäänkin just sen takia, että auringossa voi niiden avulla hengailla vähän vähemmän vakavalla ja vähän enemmän aurinkoisella mielellä. Sillä onhan se ihana, tuo elämän mahdollistava ja perheeni energiatasot sekä suupielet nostava aurinko.

Postausta varten sähköpostihaastateltu Polarn O. Pyretin Kati Sågforsia ja Haltin Maija Kiiskiä.

Jaa