©Lahiomutsi Kaakkois-Suomi InterRail Lappeenranta Ita-Suomi Junalla-2689

Kaupallinen yhteistyö: VR. Matkakohteiden kuluista vastasimme itse.

Takaisin junan kyytiin ja Kaakkois-Suomen interrailille! Viime postauksessa kerroin reissumme ensimmäisestä etapista, Imatrasta, ja nyt on aika suhahtaa junan kyydissä vajaan puolen tunnin matkan verran Suomi-neidon hameenhelmaa alaspäin, Lappeenrantaan. Sanon sen jo nyt: tiedän mitä teet ensi lomallasi, oli se sitten nyt viikonloppuna tai ensi kesänä. Sinä lähdet Kaakkois-Suomeen! Ja jos on aikaa vain yhteen kohteeseen, lähde Lappeenrantaan. Antakaas kun kerron, miksi:

Lappeenrannassa kaikki on mukavan kävelyetäisyyden päässä juna-asemalta ja keskustasta. Tai ainakin kaikki ne asiat, joita me koimme, kun vietimme Lappeenrannassa kaksi yötä ja päivät sen ympärillä. Lappeenrannassa on eläväistä pikkukaupunkitunnelmaa, maustettuna leppoisalla eteläkarjalaisuudella. Siellä on vanha linnoitus kuin Suomenlinnassa, mutta ilman ruuhkaa, ja kesäkaupungin kepeyttä kuten Porvoossa tai vaikka Hangossa, mutta Saimaalla sävytettynä. Eikä junan kyydissä Helsingistäkään mene kuin pari tuntia ja on Lappeenrannassa! Täältä kannattaa tsekata VR:n kesän säästöliput.

Me saavuimme Lappeenrantaan tosiaan reilimme edellisestä kohteesta Imatralta, josta junamatka Lappeenrantaan vei vajaan puolisen tuntia. Ihan ensin piipahdimme tekemässä löytöjä Kontti-kirppiksellä, kun se vastaan tuli. Sen jälkeen ryykäsimme matkalaukkuinemme kaikkinemme lounaalle Avot sie! -ravintolaan, jonka vegaanisista ruoka-annoksista olimme kuulleet hyvää. Otimme hampurilaiset, joiden välissä oli kikherne-papupihvit. Lapset saivat omat purilaisensa pienempinä, pieniin käsiin sopivan kokoisina. Bataattiranskalaiset olivat ihanan rapsakat, ja hellepäivänä suola tuntui tulevan tarpeeseen!

Päätimme pyhittää ensimmäisen päivän pääsääntöisesti Saimaalle, sillä lämpömittari huiteli lähempänä kolmeakymmentä astetta. Kävelimme ihan keskustan tuntumassa olevaan Myllysaareen. Koko Myllysaaren perhepuiston alue on rakennettu nimensä mukaisesti perheitä ajatellen, ja sieltä löytyy esimerkiksi ilmainen vesikelkkamäki, leikkipuistoja, parkour-rata, järvelle laiturein rakennettu uimala hyppytorneineen ja pari matalavetistä uimarantaa.

Me levitimme vilttimme toiselle rannoista, ja pysyimmekin pitkälti viltin ja Saimaan välimaastossa loppupäivän. Voi hyvänen aika sitä Saimaata! Se oli helteisenäkin päivänä samettisen sininen, ja kävimme pulahtamassa sen maitoisen viileään syleilyyn monta kertaa päivän aikana koko sakki.

Jos oikein Saimaan rajat hahmotan, tuo taisi olla ensimmäinen kerta ikinä, kun uin Saimaassa. Jotenkin ihanan tutun turvallinen ja mystisen kutkuttava järvi samaan aikaan, ja miehen kanssa aloimme miettiä, josko joskus voisi lähteä koluamaan noita rantoja tarkemmin veneen ja teltan kanssa.

Saimaan lisäksi myös ihan koko Lappeenranta on ollut itselleni ennen tätä reissua melko tuntematon, sillä olen piipahtanut kaupungissa vain kerran aikaisemmin. Se tapahtui aika tasan seitsemän vuotta sitten Ilosaarirockin paluumatkalla, kun Lappeenrannassa syntymässä käynyt ystäväni ajelutti meidät kotiin Lappeenrannan Satamatorin kautta. Silloin söin vohvelin, mutta nyttemmin pääsin maistamaan paikallista herkkua, atomia, jota saa nykyään myös soijarouheeseen leivottuna vegeversiona.

Minä otin omaan atomiini myös kananmunaa ja savujuustoa, mutta koko hoidon olisi saanut vegaanisena juustoa ja majoneesia myöten. Ja moikku, olipa hyvää! Ei ole kuulkaa mitään tekemistä einesvihiksillä tämän mehevän maukkaan, sormet tahrivan rasvaisen ja syntisen hyvän perinnesapuskan kanssa! Se oli niin hyvää, että toisena iltana skippasimme jopa alkuperäiset illallissuunnitelmat nepalilaisessa ravintolassa ja menimme illalliselle torille. Nepalilaista saa Helsingistäkin, mutta atomeja ei!

Ensimmäisenä iltana kävimme kuitenkin illallisella ihan ravintolassa. The Kitchen-ravintolalla on listallaan vegemenu, mikä herättää aina mielenkiintoni. Nyt kuumuus sai kuitenkin enemmänkin himoitsemaan juomalistaa, joten menun sijaan otimme annokset kullekin, joista sitten maistelimme ristiin. Grillattu munakoiso fetan, kauden kasvisten, sienten, mustariisin ja savupaprika-mantelivinegreten kanssa oli nannaa!

Päät tyynyyn me painoimme ihan Saimaan rannassa sijaitsevassa Lappeenrannan kylpylässä, ja huoneemme sijaitsi kylpylän vanhalla puolella. Mansardikaton alla oli mukava nukkua, ja olimme ikionnellisia että vanhassa rakennuksessa oli toimiva ilmastointi.

Seuraavan päivän vietimme Lappeenrannan linnoituksen alueella. Se on Haminan ja Helsingin Suomenlinnan tavoin asuttu ja eläväinen linnoitus, jonka rakennukset ovat suojeltuja. Kuljeskelimme heinäkuun paahteisia katuja ihastellen vanhoja rakennuksia ja koteja. Rakennuksissa toimii muun muassa käsityöläispuoteja, museo ja näyttelytiloja, ja kävimme katsomassa ilmaisen LYSTI! -näyttelyn Galleria Kaakaopavussa.

Lounaalle hakeuduimme vanhan makasiinirakennuksen varjoon, jossa toimii kesän ajan pop-up pizzeria Valliravintola. Sen lankkupizzat olivat hieman pettymys, mutta paikan tunnelma, miljöö ja asiakaspalvelu olivat kohdillaan. Lomasokeroinnin kävimme tekemässä Majurska-kahvilassa, joka on toiminut samalla paikalla jo yli 30 vuotta. Vanhan talon sisältä löytyi perinteikästä tunnelmaa ja menneistä vuosikymmenistä ammentavaa kahvilaestetiikkaa. Kakkupalat olivat niin valtavia, että vaikka otimme sellaisen miehen kanssa puoliksi, sokerointi oli kokonaisvaltainen.

Vatsat tyytyväisinä laskettelimme linnoitukselta alas rantaan, jossa on tänäkin kesänä rakennettu jättimäinen Lappeenrannan hiekkalinna. Ihan absurdi näky! Hiekkalinnan alueella on myös pomppulinna, karuselli ja pikkujuna, joihin ostimme lapsille päivälipun hintaan 4 euroa napero. Sillä hinnalla he saivat painella menemään hilavitkuttimissa koko päivän. Minä nautin sillä aikaa auringosta ja mies varjosta; molempaa laatua oli onneksi tarjolla.

Kun kahvihammasta alkoi taas kolottaa, oli aika siirtyä paahdettujen kahvipapujen tuoksun perässä noin sata metriä Suomen parhaaksi valittuun kahvipaahtimoon, Lehmus Roasteryyn, jonka ohessa toimii myös niinikään Suomen parhaaksi valittu kahvila, Kahvila Satamatie 6. Tänne mun on pitänyt tehdä kahvipyhiinvaellusmatka siitä lähtien, kun viime syksynä ensimmäisen kerran maistoin Lehmuksen kahvia.

Olin etukäteen kuullut, että paikka on kuin Berliini Saimaan rannalla, missä on kyllä vinha perä. Linnoitusniemen kärjessä sijaitsevassa yli satavuotiaassa makasiinirakennuksessa on mukavan raffi, avoin ja valoisa pohja kahvilalle, joka on sisustettu hyvällä maulla vintagehuonekaluin ja viherkasvein. Voisin vain lisätä, että Satamatie kutosesta saa parempaa kahvia kuin Berliinistä, mikä tosin on ihan puhdasta mututuntumaa, sillä olen käynyt Berliinissä ennen lapsia, eli aikana, kun en ollut vielä tutustuttanut itseäni kahvimaailmaan.

Oli miten oli, nautin siinä vihreällä ja ihanan upottavalla sohvalla elämäni parhaan jäälaten sillä aikaa, kun lapset tyhjensivät lelukoria. Minä jäin vielä hetkeksi lataamaan itseäni (ja puhelimen akkua), kun muksut ja mies lähtivät uudestaan pyörimään Hiekkalinnan laitteisiin.

Ihan vain linnoituksen alue ja Satamatie 6 olivat niin upeat, että kutkuttaisi ottaa juna alle ja matkata Lappeenrantaan vielä syksyn aikana uudestaan. Tahtoisin nähdä, miltä kaupunki näyttää heinäkuun paahteen sijaan syksyn ruskassa, juoda kahvini jäisen sijaan kuumana kahvilan terassilla ja aistia, miltä ilmojen myötä viilenevä Saimaa tuoksuu, tuntuu ja näyttää.

Mutta ennen sitä jatketaan Kakkois-Suomen interraililla matkaa. Seuraavana kohteenamme on Kouvola. Pääset kanssamme paahteisen betonikaupungin kaduille täällä.

Tässä reissun kulut Lappeenrannan osalta kahdelta aikuiselta ja kahdelta lapselta:

  • Junaliput Imatra-Lappeenranta peruslipuilla: 13 euroa. Jos on ajoissa matkassa ja etenkin jos matkustaa kauempaa, kannattaa tsekata säästölipputarjoukset, joita näin kesällä on tarjolla vielä normaalia enemmän.
  • Kaksi yötä hotellissa: 310 euroa
  • Taksi (tuli kiire kävelyetäisyydellä olevalle juna-asemalle): 11,50 euroa
  • Ravintolat ja kahvilat: 274 euroa
  • Mansikat ja muut torieväät: 25 euroa
  • Ostokset (kirppislöytöjä ja kahvipapuja): 26,40 euroa
  • Aktiviteetit: 8 euroa
  • Yhteensä: 667,9 euroa

Lue myös vinkkini junamatkaamiseen lasten ja vauvojen kanssa täältä!

Lähiömutsin Instagrtammissa (sovelluksen kautta käytettynä) on tallennettuna koko matkamme videomuodossa nimellä Idän Interrail. Video on pituudeltaan 7 minuuttia ja 30 sekuntia.

 

Jaa: