Kotimme remontti alkaa olla loppusuoralla. Erinäisiä asioita yhä puuttuu, kuten lasten sängyt, mutta sen verran hyvällä tolalla ollaan, että jopa lattialistat on nakutettu paikoilleen.

Yksi remontin lopputulemista on omat huoneet lapsille, jotka ovat tähän asti jakaneet yhteisen lastenhuoneen (ja sitä ennen asuttaneet kanssamme kaksiota, jossa kenelläkään ei ollut omaa huonetta). Se tarkoitti sitä, että minun oli aika luovuttaa työhuoneeni toisen lapsen käyttöön, samalla kun kaikki huoneet ja lähes kaikki huonekalutkin vaihtoivat paikkaa.

Olemme pyöritelleet useampiakin ratkaisuja työhuoneasiaan – myös erinäisiä kodin ulkopuolella sijaitsevia ratkaisuja. Työurani monenmoiset työskentelytilakokemukset ovat opettaneet, että jos vain mahdollista, paiskon hommia mieluiten kotoa käsin.

Vajaan 80 neliön kerrostalokotimme on rakennettu 1950-luvulla, ja ajalleen tyypillisesti sen pohja on täynnä erinäisiä kulmia, kolosia ja muita jännyyksiä. Esimerkiksi niitä listoja laittaessa tätä ominaisuutta on tullut manattua, sillä sahaa saa käyttää aika monta kertaa useammin kuin kuutiota listoittaessa. Mutta samalla vänkyrästä pohjasta saa jämptiä kuutiota helpommin muunneltua erinäisiä tiloja elämäntilanteiden muuttuessa.

Tässä postauksessa kerron kolmesta erilaisesta vaihtoehdosta, joita me pohdimme miettiessämme minulle kotityöpistettä.

Vaatehuoneesta työhuone

Meillä on kodissamme näppärän kokoinen vaatehuone. Uuden huonejärjestyksen loppusilausten myötä vaatesäilytys tulee kiepsahtamaan ympäri, ja vaatehuone saadaan tarvittaessa tyhjäksi.

Siinä se olisi: ikioma huone! Pienempi kuin entinen, toki, mutta aivan tarpeeksi tilava toimistokseni, jonka pääasialliset työvälineet saa mahdutettua mukaansa vaikka reppuun. Hekumoin ajatuksesta, että tällä ratkaisulla saisin kuin saisin ihan oikean huoneen, jossa olisi ääntä ja ympärillä olevaa vilinää blokkaavat seinät sekä se ihanin: ovi, jonka vetää perässään kiinni.

Edesmennyt paappani perusti aikoinaan vaatehuoneeseen pimiön. Hän oli maitotilallinen, mutta innokas ja osaava harrastelijavalokuvaaja, jolle harrastus toi myös osan elannosta. Vaikka viimeiset vuosikymmenet filmirullat pystyi viedä kehitettäväksi ja paappa ehti hankkia digikamerankin, hän kehitti kuvia myös itse, omassa kotipimiössä.

Pimiötyöskentelyyn ikkunaton vaatehuone on tietenkin täydellinen. Mutta itselleni ajatus ikkunattomasta työhuoneesta on ahdistava. Talvisin en näkisi päivien lyhyitä valonhetkiä edes ikkunasta. Valo on osa tilojen estetiikkaa ja kauneutta, mikä on itselleni (ja etenkin luovuudelleni) vähän hassunkin tärkeää.

Lisäksi meillä on villi haave vaatehuoneen tulevasta käyttötarkoituksesta. Unelmissamme siirrymme remonttihommissa seuraavaksi kylpyhuoneen ja vessan pariin, ja siinä samassa haaveilemme lähellä sijaitsevan vaatehuoneen muuntautuvan minikokoiseksi kodinhoitohuoneeksi. Kreisiä, ehkä mahdotontakin, mutta katsotaan!

Työpiste makuuhuoneen kiinteään komeroon

Ostaessamme nykyisen kotimme kuutisen vuotta sitten, se oli onneksemme lähes alkuperäisessä kunnossa. Niinpä esimerkiksi tukevaa, upeaa ja asuntoon nätisti istuvaa 1950-luvun kiinteää komeroa ei ollut purettu.

Me uudistimme kaapiston sisukset (yhteistyössä Elfan kanssa) toimivammiksi, ja kuluneet vuodet se on toiminut lasten vaatekaappina sekä liinavaatekaappina. Kun lastenhuoneiden rymsteerauksen kanssa päästään eteenpäin, heidän vaatteensa siirtyvät heidän omiin huoneisiinsa, joten komerot jäävät tyhjiksi.

Komero on kotimme rakennusajan mukaisesti syvä, joten tuplaovelliseen osaan komeroa voisi hyvinkin mahduttaa työpisteen. Pistorasiakin sijaitsee näppärästi komeron vieressä. Työpäivä alkaisi avaamalla ovet selälleen, ja kun päivä olisi ohi, ovet suljettaisiin ja työt jäisivät piiloon kaappiin.

Tämä ratkaisu voisi olla mahdollinen, jos tekisin töitä kotoa käsin silloin tällöin. Mutta koska työpaikka on kotonani, en tahdo sen sijaitsevan samassa tilassa kuin makuuhuoneemme. Sitäkin lajia on tullut testattua, ja jos ei pakko ole, en enää koskaan tahdo makuuhuoneeseen mitään muuta kuin lepoon ja nautiskeluun liittyviä asioita. En edes silloin, vaikka sähkölaitteet ja sinivalot saisi suljettua ovien taakse.

Sen sijaan vaikkapa harrastuspöydän voisin hyvinkin upottaa makuuhuoneen komeroon. Esimerkiksi ompelupiste, jossa pääsisi hommiin ihan vain avaamalla komeron ovet, olisi ihana! Nyt kuitenkin, jos ja toivottavasti kun vaatehuonetta tyhjätään muihin toimiin, minun ja puolison vaatesäilytys siirretään makuuhuoneemme komeroon.

Työtila olohuoneen erkkeriin

Meidän olohuone-ruokailutila on malliltaan mielenkiintoinen. Siinä on yhdessä ikään kuin kolme pientä huonetta, jotka muodostavat yhdessä L-kirjaimen muotoisen ison huoneen. Yksi ”huoneista” on puolittain erkkeriä, josta kuljetaan parvekkeelle.

Remontissa vaihdoimme näiden yhden huoneen sisällä olevien ”huoneiden” paikkaa. Olohuone muutti erkkeristä ruokailutilaan ja ruokailutila taas keskelle huonetta, joka on tähän mennessä ollut tyhjää tilaa (eli toisin sanoen se kohta, johon lapset etenkin pienempinä raahasivat ja rakensivat kaikki leikit, lelut ja majat).

Erkkeriosa jäi näin ollen tyhjäksi. Se on loogisin erottaa omaksi huoneekseen, mahdollisesti jopa väliseinän avulla, sillä kaikkiin huoneisiin jäisi näinkin yhä ikkunat.

Mietimmekin aluksi tämän osan laittamista aikuisten makuuhuoneeksi, sillä tuntui turhalta hussata kotimme isoin makuuhuone vain lepäämiseen. Mutta erkkeriosa on myös kotimme valoisiin ja näin myös lämpimin tila. Sen isohkot ikkunat avautuvat etelään ja länteen, ja keväästä syksyyn siihen paistaa aurinko aamupäivästä iltaan. Kuuma ja valoisa koppero nukkumiseen? Ei kiitos.

Niinpä siihen tulee työpisteeni. Hah. Kyllä, tämä paikka, jossa nytkin nökötän, ei todellakaan ole optimaalisin paikka tehdä töitä. Mutta erkkeriosaan työpisteeni tulee rakentumaan.

Miten sitten teen töitä, kun aurinko paistaa näyttöön, mutta tuntuu pöljältä sulkea verhoja, sillä valoa kaipaa ikkunalaudalla olevien kasvien lisäksi myös minä? Miten työpisteen saa eristettyä omaksi tilakseen, niin että valo silti pääsisi kulkemaan läpi asunnon (asia, jota täällä rakastan)? Miten pidän huolta, että en saa lämpöhalvausta erkkerissä nököttäessäni? Miten piilottaa piilottamatta työpiste kodin näkyvimmällä paikalla?

En ihan vielä tiedä, ja tuskin kaikkiin ongelmakohtiin ratkaisua löytyykään. Mutta jo nyt olen huomannut, että oli onni, että ei ollut aikaa lähteä remontoimaan ja vaikka jotain seiniä rakentelemaan heti. Kannattaa asua kotia ennen kuin remontoi, sanotaan, ja huomaan, että kannattaa myös tehdä töitä työpisteellään, ennen kuin työsoppeaan alkaa remontoida. Siinä työpäivien kuluessa kun tulee huomanneeksi, mikä jo olemassa olevista ratkaisuista ja mielessä pyörineistä ajatuksista oikeasti käytännössä on toimivaa.

Jaa

Kaupallinen yhteistyö: Fazer Aito

Kyselin teiltä Lähiömutsin seuraajilta hiljattain ruokalajeja, jotka olette valmistaneet lihaisina, mutta jotka tahtoisitte oppia tekemään vegenä. Noista ehdotuksistanne nappasin ensimmäisenä työn alle lasagnen.

Tai okei: pikemminkin kysyin, josko ystäväni ja ruokaguruni Outi voisi opettaa minulle ja samalla teille, miten hänen eittämättä maailman paras kasvislasagnensa tehdään. En nimittäin ole ainut, joka on Outin lasagnevuoan ääressä mumissut onnesta ja nautinnosta – olen omin silmin todistanut saman tapahtuneen lukemattomille aikuisille ja lapsille.

Outi lupautui tehtävään, ja vietimme aurinkoisen sunnuntain yhdessä keittiössä, välillä kahvit keittäen. Lasagne kun ei ole mitään pikasapuskaa, vaan juuri hitaiden vapaapäivien ruokaa, kun on aikaa pilkkoa ja hauduttaa. Me aloitimme iltapäiväkahdelta menemällä yhdessä ruokakauppaan, ja lasagnen ääreen pääsimme istumaan illallisaikaan, auringon jo laskettua.

Seitsemän lautasta, seitsemän pitkään haudutellun ja laitetun lohturuoan hellimää vatsaa.

Kaikki lähtee hitaasti haudutetusta tomaattikastikkeesta

Outin liedellä porisee usein iso kattilallinen tomaattikastiketta. Tuo täyteläisen makuinen tomaattikastike on monien hänen vakioruokareseptiensä pohjana, ja siksi sitä tehdään aina kerralla iso satsi. Valmista kastiketta käytetään viikon mittaan jääkaapista erinäisiin ruokiin tai säilötään pakastimeen odottamaan.

Outi tekee tomaattikastikkeesta lasagnen, vegebolognekastikkeen, vegaanisen butter tofun, erilaiset curryt ja lisäksi hän korvaa kastikkeella erinäisissä resepteissä listatun tomaattimurkskan. Joka tilanteeseen reseptiä hienosäädetään vähän, mutta kaiken pohja on kunnon tomaattikastike.

Valmis tomaattikastike on koostumukseltaan silkkisen pehmeää ja maultaan täyteläisen makeaa. Kastikkeen täyteläisen maun takana on pitkä haudutusaika. Siinä ei voi oikoa. Kuten sanottu: lasagne ei ole pikaruokaa, ei edes silloin, kun tomaattikastike on hauduteltu valmiiksi jo aikaisemmin.

Resepti: Monikäyttöinen tomaattikastike

Noin 3 litraa valmista kastiketta

  • 1 dl oliivi- tai rypsiöljyä
  • 2 punasipulia
  • 0–5 valkosipulikynttä
  • 3 isoa porkkanaa
  • 3 varsisellerin vartta
  • 4 tlk kokonaisia säilykekirsikkatomaatteja + tölkkien huuhteluvedet (yhteensä 4 dl vettä)
  • 2 kasvisliemikuutiota
  • 2 tl balsamicoa
  • 2 rkl siirappia / sokeria
  • 2–3 tl suolaa
  • Mustapippuria

Mittaa öljy isoon kattilaan. Leikkaa sipulit, porkkanat ja sellerit pikkiriikkisiksi atomeiksi ja heitä öljyn sekaan.

Kuullota kuumalla liedellä viitisen minuuttia koko ajan sekoittaen, älä anna palaa. Kaada sekaan säilyketomaatit, tölkkien huuhteluvedet, kasvisliemikuutiot ja mausteet.

Jätä porisemaan liedelle miedolla lämmöllä vähintään 1,5 tunniksi. Sekoita välillä.

Kun et enää malta odottaa, suristele sauvasekoittimella sileäksi. Ja nyt ei saa hosua, vaan maistetaan ja lisätään tarvittaessa suolaa / sokeria / balsamicoa. Kastikkeen tulee olla pehmeää, tasapainoista ja tyystin vailla irvistyttävän kirpeää sivumakua. Siinä vaiheessa kun kastiketta haluaa vain lapata suuhunsa lusikalla, on makutavoite saavutettu.

Kasvislasagne valmistuu soijabolognesesta ja vegaanisesta valkokastikkeesta

Kun tomaattikastike on porissut liedellä tunnin verran, voidaan siirtyä lasagnen jatkovalmisteluihin.

Paras ja todennäköisimmin kaikkien makunystyröihin mätsäävä kasvisperäinen bolognesekastike syntyy sekä minun että Outin mielestä soijarouheesta. Monissa soijarouhepaketeissa taitaa yhä lukea, että kuivattua rouhetta pitäisi paisuttaa vedessä ennen käyttöä. Sillä tavalla suutuntuma kuitenkin kärsii ja maustakin tulee löllöisä. Soijarouheesta tulee parasta, kun sen ensin paistaa sellaisenaan runsaan öljyn kanssa ja lisää veden tarvittaessa vasta sitten.

Kasvisperäisen bolognesekastikkeen toinen olennainen osa on tuo jo hehkuttamani pitkään haudutettu tomaattikastike. Vaikka tuossa kastikkeessa on italialaista perusmakukolmikkoa – porkkanaa, sipulia ja varsiselleriä – sitä lisätään kasvisbologneeseen vielä erikseen. Tomaattikastikkeessa kasvikset kun ovat suristeltu sileäksi, ja sen takia tätä kasviskolmikkoa pilkotaan pureksittavaksi mukaan vielä erikseen bologneseen.

Kasvislasagnen valkokastike taas syntyy kaurajuomaan tehtynä. Fazer Aito Barista on mukavan täyteläistä niin maultaan kuin koostumukseltaan käytettäväksi tähän. Juustoista makua tuo niin ikään vegaaninen Fazer Aito Ruokakaura Juustonmakuinen. Se on ihan älytöntä taikatavaraa! Niin vahva juustoinen maku siinä on, ihan ilman mitään eläinperäistä ainesosaa.

Resepti: Vegaaninen pinaattilasagne

2,5 litran lasagnevuoka

Soijabolognese:

  • 1 iso porkkana
  • 1 varsisellerin varsi
  • 1 punasipuli
  • 1 dl oliiviöljyä
  • 3 dl soijarouhetta
  • 1 dl vettä
  • 1 tl suolaa
  • Rouhittua mustapippuria
  • 0,5 tl (tai tulisuuden mukaan) chililastuja
  • Puolet haudutetusta tomaattikastikkeesta (ja loput jääkaappiin tai pakastimeen)
  • 1 basilikapuska

Pinaattinen valkokastike:

  • 250 g pinaattia (+2 l ryöppäysvettä)
  • 100 g margariinia
  • 80 g vehnäjauhoja
  • 8 dl Fazer Aito Barista -kaurajuomaa
  • 1 prk Fazer Aito Kauraruoka Juustonmakuinen
  • 1tl suolaa
  • rouhittua mustapippuria

Lisäksi:

  • 1 pkt vegaanisia lasagnelevyjä (joissain on kanamunaa, valitse tarkkaan)
  • 2 tomaattia

Valmista tomaattikastike edellä olevan ohjeen mukaan.  

Seuraavaksi tehdään soijabolognese.

Suikaloi porkkana ja varsisellerin varsi, silppua sipuli.

Kaada paistinpannulle oliiviöljy, kuumenna ja lisää pannulle soijarouhe. Paista soijarouhetta keskilämmöllä koko ajan käännellen muutaman minuutin ajan. Lisää joukkoon porkkanat, varsisellerit ja sipulit sekä chililastuja. Jatka paistamista muutaman minuutin ajan.

Lisää pannulle vesi, rouhi sekaan mustapippuria ja suolaa. Kaada joukkoon puolet keittämästäsi tomaattikastikkeesta sekä pienen pieneksi silputut basilikanlehdet. Maistele! Lisää tarvittaessa suolaa.

Seuraavaksi valmistetaan pinaattinen valkokastike.

Kiehauta kattilassa pari litraa vettä, kaada sekaan pinaatti ja anna kiehua minuutin–pari. Kaada pinaatit lävikköön ja painele ylimääräiset vedet pois. Silppua pinaatti veitsellä pienemmäksi.

Punnitse kattilaan margariini, nosta kattila liedelle ja sulata margariini. Sekoita margariiniin puisella haarukalla vehnäjauhot ja kypsennä margariini-jauhoseosta liedellä miedolla lämmöllä, kunnes jauhot kypsyvät. Varo, etteivät jauhot pääse ruskistumaan.

Lisää Fazer Aito Barista joukkoon koko ajan sekoittaen. Lisää Fazer Aito Ruokakaura Juustonmakuinen ja anna kiehahtaa edelleen sekoittaen.

Lisää joukkoon pinaatti ja surauta kastike sileäksi sauvasekoittimella. Mausta suolalla ja pippurilla. Maista ja lisää mausteita tarpeen mukaan.

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen.

Lopuksi kootaan lasagne. Lisää voitelemattomaan vuokaan aivan ensin hieman kasvisbolognesekastiketta. Sitten aletaan kerrostaa: lasegnelevyjä, kasvisbolognesea, pinaattisoosia, lasagnelevyjä ja niin edelleen. Viimeisen kerroksen olisi hyvä olla kasvisbolognesea.

Viipaloi kaksi tomaattia ohuiksi siivuiksi. Asettele siivut päällimmäiseksi vuokaan.

Laita vuoka uuniin 30–40 minuutiksi, käytetyistä lasagnelevyistä riippuen. Eri valmistajien pastat kypsyvät hieman eri tahtiin.

Anna kasvislasagnen vetäytyä tovi uunin jälkeen, jos maltat. Lopulta ilmoille voi kajauttaa yhden lempiäänistäni: SYÖMÄÄN!

Jaa
Tietosuojakäytänteet

Tämä sivusto käyttää evästeitä

1) sivuston käytön mahdollistamiseksi ja

2) kävijäseurannan toteuttamiseksi. Kävijäseurannan tietoja käytetään sivuston kehittämiseen ja toimivuuden ylläpitämiseksi.

Voit lukea lisää tietosuojakäytänteistä täältä.