Kaupallinen yhteistyö: Biolan

Helmi-maaliskuussa on aika vaihtaa viherkasveille multa. Itse tein sen reilu viikko sitten, kun vihdoin olimme saaneet kotimme lattiaremontin jäljiltä siihen kuntoon, että pystyimme järjestää kasveille kunnon hemmottelupäivän. Sen tarpeessa poloiset tosiaan olivatkin, talven ja lehdille kertyneen paksun remonttipölyn jäljiltä!

Viherkasvien mullan valintaan kannattaa kiinnittää huomiota, sillä erilaiset kasvit elelevät luonnostaan erilaisissa kasvualustoissa. Siksi kaktus tarvitsee erilaisen mullan kuin rönsylilja.

Tässä postauksessa käyn läpi erilaiset viherkasvimullat ja asiat, jotka tekevät niistä sopivia erilaisille kasveille.

Tiesitkö muuten, että Suomessa myytävät multasekoitukset sisältävät soilta nostettua turvetta? Biolanin tutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia suomalaisista ei sitä tiedä. Minä kyllä tiesin, ja se on ollut itselleni kipukohta viherkasvi- ja puutarhaharrastuksessa. Siksi olenkin valtavan iloinen, että Biolan luopuu ensimmäisenä isona suomalaisena multa-alan toimijana turpeesta mullan tuotannossa. Tästäkin lisää postauksessa.

Miksi mullat pitää vaihtaa?

Pidentyneet päivät saavat talvisessa lepotilassa olleet kasvit heräämään uuteen kasvukauteen. Siksi mullat kannattaa vaihtaa juuri nyt, kevään tullen. Uusi multa on kasville vähän kuin aamupala, jolla se jaksaa kukoistaa koko pitkän kasvukauden – kun sitten saa vielä lannoitetta välipaloina sen jälkeen.

Mutta miksi mullat pitää vaihtaa?  Ruukussa oleva multa maatuu vähitellen ja samalla multa tiivistyy. Kovettuneessa multapaakussa kasvin juuret eivät välttämättä saa enää kunnolla ilmaa, vaan ne voivat jopa tukehtua. Mullanvaihto pitää mullan rakenteen sekä ravinnepitoisuuden ja sitä kautta kasvin juuriston kunnossa.

Yksi selkeä merkki mullanvaihdon tarpeesta on liian pieneksi jäänyt ruukku. Meillä valtaosa kasveista ehtii vuoden aikana kasvaa niin paljon, että keväällä innokkaimpien kasvajien juuripoloiset yrittävät löytää väljempiä kasvumaastoja jopa tunkemalla ulos ruukun pohjassa olevasta reiästä.

Biolanin asiantuntijoilta opin vasta tänä vuonna ihan uuden syyn mullanvaihtoon. Kasteluvedestä ja lannoitteista multaan kerääntyy vähitellen kalkkia ja suoloja. Sen huomaa mullan pintaan kertyneestä valkoisesta aineksesta – tätä kuivuneen suolan näköistä tahmaa oli meillä nyt sekä vuosi sitten uuden mullan saaneen rönsyliljan pinnalla että pidempään samassa mullassa olleiden kaktusten ruukuissa.

Pintaan kertyneet suolot ja kalkki hidastavat kasvin kasvua. Jos siis viherkasvi alkaa näyttää nuutuneelta siitä huolimatta, että sitä on kasteltu ja lannoitettu säännöllisesti, syynä voi olla mullan haitalliseksi noussut suolapitoisuus. Väkevöityneestä mullasta kasvi kun ei saa riittävästi vettä, vaikka multa olisi kosteaa.

Perussääntö on, että kasveille kannattaa vaihtaa mullat kerran vuodessa. Jotkut kasvit kuitenkin viihtyvät rauhassa ruukussaan useammankin vuoden; kannattaa googlailla, minkälaista mullanvaihtoväliä mikäkin kasvi vaatii. Isoille kasveille riittää multienvaihto harvemmin kuin kerran vuodessa. Silloinkin ruukun päältä voi hieman kaapia vanhaa multaa pois ja laittaa uutta tilalle.

Neljä erilaista kasviluokkaa, neljä erilaista tarvetta mullalle

Oikeanlaisen mullan valitseminen kasveille on tärkeää.

Meilläkin on kasveja, joista jotkut elelevät luonnossa viidakkomaisissa olosuhteissa, kun toiset taas kaipaavat hiekkaista maata. Toiset kasvit pitävät siitä, että niiden juuret saavat olla tasaisen kosteassa maassa, toiset taas kaipaavat kastelujen välillä mullan kuivahtamista. Myös ruukulla sekä kasvin koolla ja iällä on jonkin verran väliä multavalintaan.

Itse jaan kasvit ennen mullanvaihtoa karkeasti neljään erilaiseen kasviluokkaan:

• Kukkivat viherkasvit ja perusjampat, jotka eivät istu muihin kategorioihin
• Viidakon asukit ja muut tasaisesta kosteudesta pitävät kasvit
• Kaktukset, mehikasvit ja muut nopeasti kuivuvassa kasvualustassa viihtyvät kasvit
• Altakasteluruukuissa ja isoissa ruukuissa asustelevat iäkkäät kasvit

Miten sitten tiedän, mikä kasvi kuuluu mihinkin kasviluokkaan? Jos kyseessä on uusi kasvi, en välttämättä tiedäkään. Siksi etsin tiedon netistä.

Jos kasvin nimi on päässyt unohtumaan, käytän tunnistukseen puhelimen ilmaista PictureThis-sovellusta. Se on käyttöliittymältään aika kökkö, mutta ilmainen kasvientunnistussovellus, johon napsautetaan tunnistamattomasta kasvista kuva. Tuon sovelluksen avulla olen lähes aina saanut edes suunnan siihen, mikä mysteerikasvi on juuriaan. Sovellus toimii myös palstalla, jossa kasvinimistössä on itselläni vielä valtavasti opeteltavaa.

Toisinaan tuttunakin pidetyn kasvin hoito-ohjeet kannattaa tsekata. Tuli nimittäin todettua tämä itse. Meille on joskus vuosia sitten päätynyt anopinkieli, joka on kasvanut niin hyvin, että olemme joka vuosi saaneet jakaa sitä kavereille ja itselle. Anopinkieltä asustaa meillä nyt viidessä ruukussa. Mutta vasta nyt tajusin, että sekin kannattaisi istuttaa kaktusmultaan. Tietenkin, ainut tapa, millä ollaan saatu anopinkieli voimaan huonosti, on ollut liikakastelu!

Musta Multa, altakastelumulta, kasvusammal ja kaktusmulta

Sitten päästään erilaisiin multiin! Itse käytin multienvaihdossa nyt neljää erilaista multaa, jotka ovat yhteistyökumppanini Biolanin valikoimista. Kaikki Biolanin mullat on valmistettu Suomessa.

Biolan Musta Multa. Luomulaatuinen multaklassikko, johon muodostuu kompostoinnin ansiosta kestävä mururakenne ja ilmavuus. Kompostoimalla kypsytetyn multaseoksen joukossa on mukana kasvuturvetta.

Biolan Musta Multa sopii luomani kasviluokituksen 1. tyypille, eli kukkiville kasveille ja muille perusjampoille. Minä laitoin tätä multaa esimerkiksi posliinikukalle sekä siroliuska-aralialle.

Biolan Kasvusammal. Multa, joka on valmistettu rahkasammaleesta. Sammal varastoi vettä kasvien käyttöön, mutta pitää silti kasvualustan ilmavana. Siksi se sopii tasaisesta kastelusta pitäville kasveille sekä pieniin ja helposti kuivahtaviin ruukkuihin. Rahkasammal imee kuivuttuaankin hyvin vettä, joten siitä valmistettu multa ei kuoretu. Tämä multa ei sisällä lainkaan turvetta.

Biolan Kasvusammal sopii luomani kasviluokituksen 2. tyypille, eli viidakon asukeille ja muille tasaisesta kosteudesta pitäville kasveille. Minä laitoin tätä multaa esimerkiksi viirivehkalle ja muratille. Tätä multaa voi käyttää myös kesäkukille.

Biolan Kaktusmulta. Luomulaatuinen multaseos kaktuksille ja muille ilmavassa sekä kuivassa kasvualustassa mielellään asusteleville huonekasveille. Sisältää kompostoidun multa-aineksen lisäksi turvetta, hiekkaa ja kevytsoraa.

Biolan Kaktusmulta sopii luomani kasviluokituksen 3. tyypille, eli kaktuksille, mehikasveille ja muille kuivakoissa olosuhteissa viihtyville kasvikavereille. Minä laitoin tätä multaa esimerkiksi aloelle ja anopinkielelle.

Biolan Altakastelumulta. Luomulaatuinen multaseos, joka sopii etenkin altakasteluruukkuihin sekä suuriin ruukkuihin. Mullan sisältämä mykorritsa, eli sienijuuri, auttaa kasvien juuria ottamaan vettä ja ravinteita helpommin. Pitkäkuituinen turve taas edesauttaa ison ruukun ilmavuutta ja veden tasaista imeytymistä ruukun vesisäiliöstä.

Biolan Altakastelumulta sopii luomani kasviluokituksen 4. tyypille, eli altakasteluruukuissa ja isoissa ruukuissa majaileville vanhoille kasveille. Minä laitoin tätä multaa esimerkiksi altakasteluruukussa olevalle peikonlehdelle ja isossa ruukussa olevalle vanhalle reunustraakkipuulle.

Multasäkkien turve nostetaan soilta

Multahommissa ei voi olla miettimättä sitä, että lähes aina multapussin mukana ostaa myös soilta peräisin olevaa turvetta. Biolanin tutkimuksen mukaan kuitenkin harva suomalainen tietää, että Suomessa myytävä multa sisältää turvetta.

Turpeen nostaminen mullan raaka-aineeksi soilta ja soiden ojittaminen kuormittavat vesistöjä. Biolan ei toimi luonnontilaiseksi luokitelluilla soilla, mutta silti turpeen nosto tuhoaa suoluonnon ja sen ekosysteemin. Soilla asuu myös paljon lintuja, eläimiä ja hyönteisiä, joiden elinmahdollisuuksiin turpeen nosto vaikuttaa. Soilla on myös tärkeä tehtävä hiilinieluina: suot ovat merien jälkeen maailman toiseksi suurin hiilivarasto. Siis isompi kuin metsät.

Toisin kuin välillä kuuluu puhuttavan, turve ei ole uusiutuvaa. Luonnontilaisilla soilla turvetta syntyy noin millimetrin vuosivauhtia. Sadassa vuodessa turvetta siis syntyy soilla 10 sentin verran. Ajanlaskumme alusta turvetta on ehtinyt syntyä vain reilut 2 metriä.  Polttoaineista puhuttaessa, turve luokitellaankin kansanvälisissä luokituksissa usein fossiiliseksi polttoaineeksi.

Biolan luopuu turpeesta mullissaan vuoteen 2040 mennessä

Onkin upeaa, että Biolan isona tekijänä näyttää mallia ja luopuu turpeesta mullan tuotannossa. Biolan on koko yrityshistoriansa ajan käyttänyt kierrätysraaka-aineita, ja Biolan-mullissa on aina ollut vähemmän turvetta kuin mullissa keskimäärin. Vuonna 2020 turpeettomien raaka-aineiden osuus Biolanin tuotannossa nousi yli 50 prosenttiin, mutta vuoteen 2040 mennessä kaikki tuotanto on oleva turpeetonta.

Biolan on investoinut uuteen biokuitulaitokseen, joka rakennetaan Euraan. Kierrätysraaka-aineita multaan Biolan aikoo hankkia yhä enenevissä määrin muun muassa maatalouden ja metsäteollisuuden sivuvirroista. Toisin sanoen maataloudesta hankitaan hevosen- ja broilerinlantaa ja metsäteollisuudesta puunkuorirouhetta ja puukuitupuristetta. Kompostikuivikkeissa käytetään myös havupuun kuorta. Lisäksi Biolan korvaa turvetta rahkasammaleella, ja Biolan Kasvusammal -multa onkin jo nyt täysin turpeetonta.

Rahkasammaleen kasvatusta vanhoilla turvesoilla tutkitaan

Rahkasammaleen käyttö ei ole sekään mutkatonta, ja mieluiten jättäisin sammaleenkin metsiin. Ilahduinkin valtavasti kuullessani, että Itä-Suomen yliopistolla käynnistetään ensi kesänä Biolanin osittain rahoittama kenttätutkimus rahkasammaleen kasvattamisesta.

Käytännössä rahkasammalta siis koitetaan kasvattaa vanhoilla turvesoilla, joita Suomessa piisaa, valitettavasti. Jos tutkimusryhmä onnistuu luomaan rahkasammaleelle hyvät kasvuolosuhteet, kymmenen vuoden kuluttua päästään korjaamaan viljeltyä rahkasammalta.

Rehevöityneiden vesistöjen järviruo’ot mullaksi

Itse odottelen toiveikkaana näkeväni tulevaisuudessa multapussien ainesosaluetteloissa myös järkiruo’on. Se kasvaa nopeasti ja ihan riesaksi asti rehevöityneissä vesistöissä. Itsekin olen sitä napsinut merenrannasta palstalle katteeksi ja kuivikkeeksi puutarhakompostin sekaan.

Biolan on jo aikaisemmin kokeillut järviruo’on kompostoimista, mutta ongelmaksi siinä on tullut sen teollisuuskäyttöön riittävä saatavuus lähialueilta. Mutta nyt kokeilu on aloitettu uudestaan, ja Biolan kehittää järviruo’on hyötykäyttöä Rannikkoruokohankkeessa yhdessä John Nurmisen Säätiön ja Metsähallituksen kanssa.

Toivotaan onnistuneita kokeiluja! Järviruokoon on nimittäin sitoutunut runsaasti ravinteita ja orgaanista hiiltä. Jos ruokoa ei kerätä talteen, sen sisältämät ravinteet liukenevat hiljalleen takaisin rantaveteen. Minä mielelläni nappaisin ne ravinteet multana käyttöön kasveilleni ja kukilleni.

Kasvihuoneviljelyssä kasvualustana käytetään pääasiassa turvetta

Turvetta käytetään niin valtavia määriä, että mikään yksittäinen raaka-aine sitä tuskin voi korvata. Tarvitaan vaihtoehtoja ja ennen kaikkea halua löytää niitä.

Siksi onkin valtavan tärkeää, että Biolanin kaltainen iso tekijä luopuu turpeesta. Meidän harrastelijapuutarhureiden ja viherkasveihin hurahtaneiden mullat ovat pienessä roolissa siihen nähden, missä määrin ruuantuotannossa käytetään multaa.

Ammattimaisessa kasvihuoneviljelyssä käytetään kasvualustana pääasiassa turvetta. Tämän tiesi Biolanin tutkimuksen mukaan suomalaista vain 15 prosenttia. Turpeessa kasvavat myös muun muassa puuntaimet, joita Suomen metsiin istutetaan.

Toivon siis, että vuoteen 2040 mennessä ilman turvetta kasvavat niin viherkasvini ja kesäkukkani kuin kaikki kaupasta ostamani kotimaiset vihannekset, hedelmät, yrtit ja marjat.

Lähteenä käytetty linkattujen sivustojen lisäksi Viherpiha-lehden 3/2022 turveartikkelia.