Kaupallinen yhteistyö: Kirjakauppaliitto. Kirjat saatu mediakappaleina kustantamoilta.

Rakastan erinäistä luuhailua. Siihen tiivistyy vapaapäivien lempitunnelmani, jonka voi hyvällä luuhailutavalla tavoittaa myös keskellä kiireisenä raksuttavaa arkea. Luuhaillessa pingottuneet hartiat hellittävät ja kellon viisareiden raksutus hiljenee. Minusta tulee parempi versio itsestäni.

Rakastan luuhailua aamupalapöydässä, metsässä ja kipputoreilla. Kiepautettuani unirytmini uusiksi ja saatuani kirjat takaisin elämääni puolitoista vuotta sitten, luuhailulemppareideni rinnalle tuli uusi tulokas: kirjakaupat. Ne ovat tunnelmaltaan eri asia kuin kirjastot, joiden hyllymetrejä ja historiaa kaikuvia rakenteita rakastan myös, mutta joissa vietän niin monet työpäiväni, että luuhailun syvintä ja pulssia tasoittavinta olemusta en niissä pysty tavoittamaan.

Kirjakaupoissa on vapaapäivän tunnelmaa. Olen pienestä pitäen huumaantunut selaamattomien sivujen ja painomusteen tuoksusta. Kuljen nautiskellen hyllyrivien välissä ja pysähdyn selailemaan mielenkiintoiselta vaikuttavia opuksia. Kirjakaupat ovat mahdollisuus nautintoon, tietoon, ymmärrykseen ja seikkailuun. Vaikka olisi lähtenyt kirjakauppaan mielessään joku tietty kirja, koskaan ei voi silti olla täysin varma, mihin maailmaan kirjahyllyistä löytyvät teokset vievät.

Parhaiten luuhailuun soveltuvat kirjakaupat eivät ole vain kauppoja, vaan kirjoja rakastavien olohuoneita. Niissä on seesteinen tunnelma, johon minun on helppo heittäytyä kuvitellen itseni eteerisemmäksi ja intellektuellimmaksi kuin ikinä oikeasti olen. Niissä on upottavia nojatuoleja, joiden ääressä on kirjojen selailukappaleita. Niissä tuoksuu vastajauhettu kahvi niin houkuttelevasti, että oikeastaan tahtoisi viettää koko loppupäivän kirjojen ympärilleen muodostamassa turvallisessa kuplassa.

Tänään vietetään Kirjan ja ruusun päivää, eli juhlistetaan kirjallisuutta, tarinoita, lukemista sekä kirjakauppoja – luuhailun, kohtaamisen ja uusien maailmojen löytämisen keitaita. Tämä vuosittainen juhlapäivä on mennyt itseltäni ennen vähän ohi, mutta nyt se tuntuu merkitykselliseltä juhlapäivältä, johon tahtoisin luoda perinteitä yhdessä lasteni kanssa. Lukeminen ja kirjat ovat todellakin kemunsa ansainneet!

Lukemisen lisäksi yksi tapa juhlistaa Kirjan ja ruusun päivää on lähteä kirjakauppaan. Yhteistyökumppanini Kirjakauppaliiton organisoimaan kampanjaan osallistuvissa kirjakaupoissa saa 23.­–28. huhtikuuta välisenä aikana itselleen Mira Malliuksen suunnitteleman Karhu ja kirja -kangaskassin, kun ostaa vähintään 15 eurolla kirjoja.

Sain kunnian valita kolme omaa suosikkikirjaani, joilla suosittelen kampanjakassin täyttämään. Valitsin luettujen kirjojen pinostani yhden romaanin, yhden satukuvakirjan ja yhden tietokirjan, joista jokainen on ilmestynyt lähiaikoina. Tietoisesti valitsin kirjat kotimaisilta tekijöiltä. Kirjakaupoissa on myös minun kirjoittamiani lauseita ostettavana, joten tiedän miten (suomalaisen) kirjailijan työ on enemmänkin rakkautta lajiin kuin edes köhien puksuttava rahasampo.

Romaaniksi suosittelen kirjakassiin sujauttamaan Laura Lindstedtin kirjan Ystäväni Natalia (Teos 2019). Kirjan kertojaminänä toimii terapeutti, jonka potilas Natalia pyrkii selvittämään seksuaalielämänsä ongelmia. Kirja on lyhyehkö, 240 sivuinen, mutta sen lauseet vaativat pureksimista hiljalleen. Kirjassa on jotain outoa, häiritsevää ja ajatuksiin myllertämään jäävää.

Se on soljuvaa kaunokirjallisuutta, jonka yhden sivun täyttää piirretty suonikas erektio. Se on kirja, joka on täynnä mielenkiintoisia viittauksia kirjallisuuteen, taiteeseen ja musiikkiin, ja joka luo heti seuraavassa kappaleessa lotisevaa mielikuvaa kiimasta. Romaanin kieli on kaunista sekä harkittua ja samaan kielen muodostamat lauseet ovat välillä roisia luettavaa. Tuntuu kuin olisi lukenut jotain klassikkoteosta vuosikymmenien takaa, vaikka jälkimaku oli silti tuore.

Satukuvakirjaksi taasen suosittelen valitsemaan Veera Salmen kirjoittaman ja Elina Warstan kuvittaman Päiväkoti Heippakamu -kirjasarjan uusimman teoksen Isabella ja tuikkiva tyttö (Otava 2018). Päiväkoti Heippakamu on kuvakirjasarjoista perheemme lemppari, ja joka ikinen sarjan kirja on luettu, selattu ja rakastettu reunoistaan pehmeäksi. Kuten olen monesti todennut, että ei ole mikään itsestäänselvyys että sekä aikuiset että lapset viihtyvät saman kuvakirjan ääressä.

Päiväkoti Heippakamun tarinat kertovat Heippakamu-päiväkotiryhmän arjesta, ja jokaisessa kirjassa yksi ryhmän lapsista saa pääosan ja kertojaroolin. Kirjan teksteissä kuuluu ymmärrys lasten maailmaa kohtaan sekä lasten ääni niin vahvasti, ja välillä mietinkin, onko meidän kotiimme asetettu salakuuntelulaitteita. Sen verran tutulta lasten ajatukset, huolet, ilot ja jopa itse keksimät leikit sekä sanat kuulostavat. Päiväkoti Heippakamun porukka on myös ihanan monimuotoinen, sen henkilökuntaa sekä lasten muita tärkeitä aikuisia myöten. Kuvitus on mielenkiintoista ja värikästä, ja sivuilla todellisuus ja mielikuvitus piirtyvät yhteen ilman kränää.

Tietokirjana sujauttaisin Kirjan ja ruusun päivän kampanjakassiin Samasta padasta 2: Puolessa tunnissa – kirja joka saa nirsonkin nauttimaan ruuasta -keittokirjan (Readme 2019). Minulle keittokirjat ovat tärkeitä inspiraation lähteitä ja kadonneen kokkailuinnon parantajia. Netistä voi hakea täsmänä reseptejä, mutta kirjojen selailu tuo inspiraatiota niihin hetkiin, kun ei edes tiedä, mitä etsiä. Riikka Kantinkosken kirjaan ottamat kauniit kuvat saavat keittiöonnen pilkahtelemaan ja Outi Väisäsen tekstin muistamaan, että parhaimmillaan kokkailu lasten kanssa on antoisaa ja ihanaa. Kun vain muistaa löysätä pipoa ja oikoa, jos siltä tuntuu.

Samasta padasta 2 on nimensä mukaisesti kakkososa saman nimiselle ykkösosalle, jota on palkittu visuaalisesta ilmeestään ja josta on otettu monta painosta. Resepteissä neuvotaan, miten ruuat on mahdollista muokata sekä vauvalle että muulle perheelle, mutta pääosassa on ruuhkavuosien keittiö. Eli se, että ruuat valmistuvat oikeasti puolessa tunnissa. Olin tämän väitteen kanssa hyvin epäluuloinen, mutta kirjasta testaamani ruuat ovat tosiaan valmistuneet nopeasti ja lisäksi olleet niin hyviä, että jäävät vakkarireseptipankkiini. Kävi kuten ensiselailulla jo arvelin, ja kirjasta tuli keittiömme reseptikirjanivaskan vakiojäsenen.

Jos tahdot lisää kirjavinkkejä, täällä voit liittyä mukaan Suomen suurimpaan lukupiirin Facebookissa. Minä taas arvon Lähiömutsin Instagramissa kolme kotimaista romaania, joita en itse vielä ole lukenut, mutta joilta odotan paljon.