Viikko sitten lankalauantaina maalattiin lasten kanssa poskiin punaa sekä piirrettiin kasvoille pisamia, viiksiä ja nokinenää. Kun oltiin ensin vaatekriiseilty (myös noidilla ja muilla pienillä pääsiäisotuksilla voi näemmä olla känkkäränkkään asti yltyviä ei mitään sopivaa päälle puettavaa -sekoilukohtauksia), vedettiin päälle vanhempieni ullakolta ja kaapeista löytyneitä hapsuhuiveja, muhkeita villapaitoja, essuja ja yhdet tiikerikorvat sekä yksi tipuasu. Ja niin oltiin koko kolmikko valmiina trullittamaan!

Kun esimerkiksi Helsingissä virpojat kulkevat kylillä virpomassa menestyksekästä kevättä ja keräämässä taioistaan palkkoja palmusunnuntaina, Pohjanmaalla vitsat koristellaan valmiiksi vasta lankalauantaiksi. Me otimmekin ilon irti molemmista perinteistä: oltiin palmusunnuntaina ottamassa vastaan pikkuvirpojia kotona Herttoniemessä ja lähdettiin itse pannut kolisten tien päälle lankalauantaina Järvenkylässä.

Kun virpomisperinne nojaa ortodoksisuuteen, on pohjalaisten trullien historia enemmänkin pakanauskomuksissa. Ennen muinoin Pohjanmaalla uskottiin pahojen henkien olevan voimakkaimmillaan juuri ennen uuden kasvukauden alkua keväisin. Kristillisyyden ottaessa valtaa tämä aika naulattiin sijaitsemaan juurikin pitkäperjantain jälkeiseen aikaan.

Maatalousyhteiskunnassa pelättiin, että lankalauantaina liikkeellä olevat noidat, eli trullit, tekevän tuhojaan muun muassa navetoissa. Noitia ja muita pahoja henkiä karkotettiin esimerkiksi navettojen ovien pielissä roikkuvilla puukoilla ja koko kylän yhteisillä pääsiäisvalakioilla. Yhä tänä päivänä lakeuksilla poltetaan valakioita, jollaisella mekin kävimme lankalauantai-iltana koittamassa, josko valakian taika toimisi pahojen henkien lisäksi kiukkumieleen.

Nykymuotoiset trullit ovat kuitenkin varsin uusi juttu; siis se, että pahojen noitien sijaan matkassa onkin hyvää tarkoittavia pikkunoitia, joita häätämisen sijaan palkitaan. Täällä tästä perinteestä Kalevan juttu. Aikojen saatossa trullitus- ja virpomistavat ovat tulleet hyvin lähelle toisiaan. Virpojatkin pukeutuvat nykyään noidiksi ja palkka saadaan heti, ja trullit taas virpovat virpojilta tutulla virvon varvon -lorulla. Merkityksellisin ero taitaa olla nykyään enää se, että virpominen tehdään palmusunnuntaina ja trullitus lankalauantaina.

Meidän trullikolmikko lähti kylille komeasti maitokärryillä, kuten tehtiin jo lapsuudessani. Vitsat laitettiin pystyyn maitohinkkiin, joka nostettiin paraatipaikalle kärryihin. Lapset kiipesivät kyytiin, ja pyllynaluseksi laitettiin lämmin lampaantalja. Sen verran pakkasta vielä oli, vaikka aurinko paistoi kevättä lupaillen. Maa oli paksun hangen peittämä, eikä tällä kertaa trullien hameenhelmat olleet kurassa, kuten yleensä. Vain suojaiseen kohtaan talon edustalle oli ilmestynyt läikkä paljasta maata paistattelemaan ja ujosti kertomaan, että älkää huolehtiko, routa on kyllä antamassa periksi keväälle.