https://www.tripadvisor.fi/Attraction_Review-g608478-d9697351-Reviews-Lipah_Beach-Amed_Abang_Bali.html

Ei siinä, että jotenkin kaipailisin rantaelämää tässä helmikuisen lumisohjon juuri kasteltua sukkani, mutta tänään otetaan kuitenkin nojatuolimatka Balin parhaille rannoille. Sertifiointina tässä rantojen paremmuudessa muihin verrattuna ovat meidän perheemme kokemukset Balilta. Makuja on monia, ja kaikkia saaren rantoja emme tietenkään reissumme aikana ehtineet koluta. Mutta jonkinlaisen yleiskuvan saaren rannoista ehdimme vajaan neljän kuukauden aikana saada. Olimme reissussa talven 2017, joten kaikki tiedot eivät välttämättä enää pidä paikkansa.

Tehdään ensin pieni karkea jako. Oman kokemuksemme mukaan upeimmat rannat löytyvät Balin eteläkärjestä, Uluwatusta. Siellä rannat jäävät korkeiden kallionkielekkeiden ja turkoosina tyrskyävän meren väliin, ja useat rannat jäävät meren alle nousuveden aikaan. Myös Nusa Lembongan -saaren hiljaiset ja rähjäiset saaret saivat reissusakkimme huokailemaan onnesta, mutta kuten kaikkialla Balilla, sielläkin kannattaa tsekata paremmin tietäviltä rannan turvallisuus. Monessa paikassa merivirtaukset ovat niin voimakkaita, että ne vievät syvyyksiin mukanaan päteviä uimareitakin.

Saaren länsirannikko on surffaajien unelma. Siellä mainingit nousevat korkeiksi ja vaahtopäät houkuttelevat kokeilemaan lainelautailua. Länsirannikolla upeaa on myös se, että aurinko laskee mereen luoden joka ilta taivaanrantaan upean väri-ilottelutanssin. Esimerkiksi Canggu ei ollut ihan meidän makuumme, eikä sen rantakaan saanut huokailemaan ihastuksesta kaiken kokemamme jälkeen. Mutta rannalla oli silti kiva katsella meressä taiteilevia surffareita, ja joka ilta kävelimme rannalle syömään iltapalaksi paistetut maissit ja katsomaan auringonlaskun.

Jos kaipaat tyyniä maininkeja, niitä löytyy parhaiten saaren itärannikolta. Esimerkiksi Sanurin ranta on kiva (ja samalla hieman mitäänsanomaton) perusranta, jossa on turisteille palveluita (kuten suppausta) ja matalavetistä rantaa lapsille leikittäväksi. Itärannikolla on myös parhaat mahdollisuudet snorklata. Jos mielii snorklata, kannattaa merelle suunnistaa aamulla. Päivän myötä mainingit kasvavat, mikä tekee vedessä olemisesta hankalaa ja lisäksi nostattaa pohjasta hiekkaa tehden vedestä sameaa.

Jos taas olet saaren sisäosissa Ubudissa ja kaipaat veden ääressä ilakointia ja köllöttelyä, suosittelen nappaamaan taksin tai skootterin alle ja tekemään päiväretken viidakon keskellä olevalle uima-altaalle.

Ja sitten ne parhaista parhaat rannat:

Nyang Nyang Beach, Uluwatu, Bali

Nyang Nyuang Beach ei ole ihan helpoin löytää. Ja vaikka sinne löytäisikin, sinne ei niin vain pääse. Rannalle kuljetaan jyrkkänä alaspäin viettävän kallionkielekkeen ja villinä kasvavan metsän läpi. Apinoita vilisevässä viidakossa kulkee jonkinlainen polku, jonka hankalimpiin kohtiin on koitettu laittaa hieman kivenmurikkaa rappusiksi.

Mutta matka oli osa elämystä, ja perillä odottaa autio ranta, joka jatkuu silmänkantamattomiin molempiin suuntiin. Ranta on täynnä toinen toisiaan upeampia näkinkenkiä, mutta siellä on myös valtava määrä roskia. Jos ranta olisi ravintoloilla kuorrutettu (niitä ei ollut ainuttakaan) houkuttelemaan turisteja, rannan siisteydestä pidettäisiin parempaa huolta.

Me vietimme rannalla ihanan päivän, jona aikana näimme vain kaksi muuta seuruetta koko rannalla. Teimme pesämme laivanhylyn luomaan varjoon, uimme, torkuimme päiväunia ja keräsimme kokoelman rannan kauneimpia simpukoita.

Green Bowl Beach, Uluwatu, Bali

Green Bowl Beach on nimensä mukaisesti kuin vihreä suuri kulho. Toisella puolella on vihreän turkoosina hehkuva meri, toisella puolella viheriöivänä nousevat kalliot. Kallioihin on muodostunut suuria luolia, joissa voi kuvitella vedenneitojen kokoontuvat öisin. Nousuveden aikaan vesi nimittäin nousee niin korkealle, että lähes koko ranta jää veden alle.

Rannalla oli paljon väkeä, mutta silti mukaan mahtui kyllä. Kallionkielekkeeltä rannalle veivät hyväkuntoiset rappuset, ja rappusten yläpäässä on kauppa, josta voi ostaa vettä ja vaikka jätskit.

Nusa Lembongan, Bali

Balin vieressä oleva pienempi saari, Nusa Lembongan, oli yksi lempikohteistamme Balin-matkallamme. Päädyimme ihan vain seikkailumielellä harhailemalla useille pienille romanttisen rähjäisille ja hiljaisille rantakaistaleille. Ne olivat niin pieniä, että niitä ei oltu edes nimetty kartalle sen tarkemmin.

Tässä kuitenkin pari rantamainintaa Lembonganilta vielä erikseen:

Ceninganin ja Lembonganin saarien väliin jäävä merikaistale, Bali

Olimme ajelemassa skootterilla Lembonganin-saarta kiertävää tietä, kun Yellow Bridgen kohdalla näin silmäkulmassani jotain niin ihmeellistä, että oli pakko kääntää skootterit takaisin ja mennä katsomaan.

Kahden saaren väliin jäävä merikaistale on niin matalapohjainen, että se hohtaa turkoosimpana kuin mikään koskaan näkemäni. Vesi oli niin matalalla, että siinä pystyi kävellä pitkälle rannasta. Tuli olo, että jos Muumit matkustaisivat Balille, he tahtoisivat käymään tänne.

Sandy Bay Beach, Lembongan, Bali

Sandy Bay Beachilla ei uida, sillä merenkäynti on hurjaa ja virtaukset voivat viedä kovakuntoisenkin uimarin mennessään. Valkoisen hiekan ja mylvivän meren liitto on kuitenkin niin lumoavaa katsottavaa ja kuunneltavaa, että lapsetkin hiljenivät kunnioittaen sen näyn edessä – kunnes taas jatkoivat ikiliikkuvaa ralliaan.

Rannan lähellä on Devil’s tear, jossa vaahtopäinä vellova meri lyö rantaan kyyneleen muotoiseen pieneen lahdelmaan. Pienenkin näköinen aallokko saa aikaan valtavat pärskeet. Meren mylvintä tuntuu maaperässä jalkojen alla ja selkärangassa niin matalana bassona, että korvat eivät sitä kykene kuulemaan. Balilaiseen tapaan täälläkään ei ole mitään suoja-aitoja, joten varovaisesti siellä sitten.

Jungut Batu, Lembongan, Bali

Mangrove-metsän vieressä oleva Jungut Batu on oiva snorklausranta. Koko rantakaistale on täynnä pieniä ja värikkäitä ravintoloita, jotka vuokraavat snorkkeleita, maskeja ja räpylöitä. Isommat paikat järjestävät myös veneitä, joiden kyydissä pääsee rannan edustalla olevalle riutalle. Me mentiin säästöbudjetilla ja uimme noin sadan metrin matkan riutalle.

Riutta oli upea värikkäine kaloineen, ja moneen muuhun snorklauspaikkaan verrattuna hiljainen. Merenkäynti oli niin rauhallista, että täällä esikoinen kokeili ensimmäistä kertaa elämässään snorkalusta. Vaikka hän ei tietenkään riutalle asti uinu. Mutta rantavedessäkin riitti niin paljon ihmeteltävää, että vieläkin muistan hänen hämmästyneen huokauksensa: ”En ollut tajunnutkaan, että merenpinnan alla on tuon näköistä!”

Blue Lagoon Beach, Padangbai, Bali

Kävelyetäisyydellä Padangbaista on kolme valkohiekkaista rantaa, joista olen kirjoittanut enemmän täällä. Niistä meidän mielestämme mukavin on Blue Lagoon Beach. Se on pienen pieni noin 50 metrin valkohiekkainen kaitale rantaa, jota ympäröi korkeat mustat kalliot ja meren turkoosi helinä. Lahdelman virtaukset ovat voimakkaat, joten pienten lasten kanssa uimiseen se ei sovi, mutta snorkausmaastona se on ihanteellinen myös lapsiperheelle. Yksisarviselta värinsä lainanneet kalat uivat jo ihan rantavedessä.

Mutta ihania rantoja ovat ne muutkin, kuten koko Padangbai, joten tässä vielä ne kaksi muutakin rantaa:

Padang Bai Beach ja White Sand Beach, Padangbai, Bali

Padangbain isoin ranta on Padang Bai Beach, jonka rannassa on myös satama, josta lähtee lauttoja muun maussa Gilin-saarille. Kuunsirpin muotoinen ranta on täynnä värikkäin maalein kuvioituja balilaisia kalastusveneitä, joiden sivupoijut saavat ne näyttämään ihan hämähäkeiltä. Rannalle ei juuri mahtuisi uimaan, mutta auringonlaskun aikaan sitä pitkin on mukava käyskennellä ja seurata paikallisten lasten kirmaamista rantahiekassa. Padangbaissa lapsia tuntuu olevan joka paikassa, ja sen mukana myös naurua ja ääntä. Rakastimme niitä tunnelmallisia hetkiä juuri ennen pimeäntuloa, kun paikallisten keskellä nauraminen kaappasi mukaansa niin voimakkaasti, että melkein unohti olevansa lentokoneen tuoma.

Kolmas Padangbain kävelyetäisyydellä oleva ranta on White Sand Beach, noin satametrinen valkohiekkainen rantakaistale hieman sivussa kylästä. Rannalla olevissa hökkeleissä pitää majaa kuutisen ravintolaa, joista voi ostaa lounaaksi vaikka paistettua riisiä tai juuri vedestä nostettua ja grillin kautta käytettyä kalaa. Yhdessä ravintolassa jammaillaan aamusta iltaan rumpujen ja kitaran kanssa länsimaalaisia ikihittejä, mikä on omiaan tuomaan rentoa travelleritunnelmaa. Rannalla on aika paljon väkeä, mutta turismimittakaavassa tätä voi sanoa hiljaiseksi rannaksi. Ruuhkaa ei ole, ja ihmiset ovat auringosta hehkuvia ja hyvällä tuulella.

Lipah, Amed, Bali

Amedin rannoilla hiekka on mustaa, ja meidän ensimmäisien Amed-päivien aikana meri kävi pelottavan hurjana. Myrskysäiden jälkeen elo ja meri kuitenkin rauhoittuivat ja lähdimme skootteriretkelle Lipah-rannalle.

Lipah Beachin pienen lahdelman musta hiekka on hienoa ja meri turkoosia. Pikkuruinen ranta päättyy molemmilta puolilta mustiin kallioihin, ja väliin jäävän kaistaleen täyttävät rannalle kiskotut värikkäät kalastajaveneet. Väliin mahtuu muutamat villat ja ravintolat, joista voi myös vuokrata snorklausvälineitä. Me parkkeerasimme yhden ravintolan eteen ja otimme koko kattauksen: aurinkovarjolliset lököilypedit, sukellusmaskit, snorkkelit ja räpylät.

Riutalla uiskenteli kaloja kaikissa sateenkaaren väreissä. Kalat näyttivät reiveihin matkaavilta kylkiensä shokkivärien perusteella.

Kaikki postaukseni Balista löydät täältä

Jaa: