Remonttiuutisia! Todistettavasta tammikuussa 2018 kotimme yhdessä huoneessa on joka ikinen lattialista paikoillaan. Makuuhuoneen viimeinenkin seinä sai tapettia ylleen, ja lattialistojen lisäksi jopa ovenkarmien listat ovat ojossa – puolitoista vuotta remontin aloittamisen jälkeen. Nyt uskallan ehkä ihan tosissani ja ilman ironiaa sanoa, että ensi jouluksi on valmista ainakin tapettien, seinämaalien ja listojen verran.

Lastenhuoneessakin yksi seinä on tapetoitu näiden kuvien ottamisen jälkeen. Keksin oivan keinoin laittaa remontointiin vauhtia. Lastenhuoneemme remontista ollaan tekemässä juttua Pirkka.fi:hin, kirjoitan aiheesta myös Pirkka-lehteen kolumnin verran ja saimme siinä samassa K-Raudasta tapettirullan poikineen. K-Raudassa on nykyään myynnissä ruotsalaisen Boråstapetterin tapetteja, mikäli joku muukin on rakastunut kyseisen tapettitalon reheviin kuoseihin ja on harmitellut niiden suomalaisen jälleenmyyntiverkoston pienuutta. Makuuhuonetta lukuun ottamatta kotimme kaikki tapetit tulevat olemaan Boråsin, ja vain yksi tapeteista on yksivärinen. Tervemenoa valkoiset seinät!

Jutunteon ansiosta lastenhuoneen remontilla on nyt deadline. Mainiosti juonittu remonttikimmoke, etten sanoisi. Kuvissa näette alkutilanteen, jossa kohdillaan on oikeastaan vain reilu vuosi sitten kunnostettu ja maalattu 50-lukulainen kerrossänky. Niin ja sisuksistaan uusiksi laitetut alkuperäiset vaatekaapistot. Kaikki muu kaipaa uudelleenjärjestelyä tai vähintään maalikerrosta päälleen.

Isoin toiveissa oleva muutos on työpöytä. Havuvanerinen Luona In -työpiste on palvellut mainiosti yhtä lasta, ja se oli täydellisen timanttinen valinta kaksion olohuoneen nurkassa sijainneelle lapsen työpisteelle. Katsokaa nyt, miten söpö se olikaan! Nyt olisi kuitenkin aika saada pöytäpaikka myös lastenhuoneen nuorimmalle asukkaalle. Laatikkomallisen pöydän ääressä se ei onnistu.

Siksi olen miettinyt pöytäratkaisua, joka tulisi irti seinästä. Lapset voisivat istua pöydän molemmin puolin, nenät vastakkain. Pidän ajatuksessa myös siitä, että se vähentäisi huonekalujen pitkin seiniä sijoittelua, mikä on tilanne tällä hetkellä. Ajattelin aluksi ihan pukkijaloilla seisovaa pöytälevyä, mikä on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi omassa työhuoneessani (josta en näemmä vieläkään ole kunnolla tarinoinut!). Lasten työpöydällä majailee kuitenkin kaikkea pientä ja tärkeää härpäkettä, askartelutarviketta ja piirustusvälineistöä, joille tarvitsisi paikkansa. Eikä työpöydällä ajelehtivan tavaran määrä ainakaan vähene koulun alettua.

Lähdinkin selailemaan käytettyjen Lundia-hyllyjen myynti-ilmoituksia päätyen lopulta ihailemaan tätä uutta Lundian avohyllyä pöytälevyllä. Se vaikuttaisi olevan juuri sitä, mitä kaipaamme. Pieni, mutta kahdelle lapselle sopiva. Muunneltavissa olevaa säilytystilaakin on. Kun lapset joskus saavat omat huoneensa ja minun pitää pienentää kotitoimistoani, kokonaisuus voisi toimia minun työpisteenäni. Lundian setti taitaa kuitenkin olla niin uusi, että siitä ei juuri löydy kokemuksia tai katalogikuvia kummempia kuvia netistä. Mutta sattuisiko jollain teistä olemaan? Tai tuleeko mieleen jotain muuta samantapaista, pitkäikäistä ja muuntautuvaa ratkaisua lasten työpisteeksi?

Myös toinen työtuoli kaivataan, tuon esikoiselle maalamaani ja uudelleen päällystämäni kaveriksi. Esikoisen työtuoli löytyi silloin aikoinaan blogin kautta, joten josko taas jollakulla teistä olisi myydä moista meille? Laittaisin ne molemmat sitten uusiksi. Olen alkanut kaivata tuon räyhäkän mintunvihreän maalin ja likaherkän valkopohjaisen kankaan tilalle jotain muuta, eivätkä lapset ole laittaneet suunnitelmilleni vastaan.

Samaten haaveilen maalaavani uusiksi lasten leikkikeittiön hyllykön, josta alun perin nikkaroitiin minileikkikeittiö vanhan kodin keittiön nurkkaan. Sitä söpöyttä on tultu kuvaamaan lehteen ihan Japanista asti! Silloin niin täydelliset maalivalinnat alkavat näin viiden vuoden jälkeen kaivata vaihtelua, vähän pehmeyttä. Olen ylipäätään miettinyt leikkikeittiön mielekkyyttä – se kun on aina ihan järkyttävässä kaaoksessa – että josko kori keittiötavaroille riittäisi. Mutta niin kovassa käytössä keittiö-kioski-ravintola-kahvila -leikkihyllykkö on, että kyllä sille on tila oltava myös rymsteerauksen jälkeen.

Vaneriset Luona In -laatikkohyllyt tulevat säilymään jollain tavalla, ehkä seinälle nostettuina tai muissa huoneissa, mutta niiden lisäksi olen miettinyt lastenhuoneeseen ovellista kaappia. Vauvan ja taaperon lelut olivat isoja ja helposti hallittavia, mutta nyt tuo kaikki pikkusälä alkaa olla sellaista, että olisi kiva välillä saada leluhyllyn ovet kiinni. Keräsin Pinterestiin esimerkkejä kaapista, jonkalaisesta haaveilen. Olisiko jollain nurkissaan tyhjänpanttina sellaista? Satumaista Narnia-kaappia, siroa liinavaatekaappia tai peilillistä talonpoikaiskaappia? Kaapista riippuen sekin saattaisi saada ylleen vähän utua ja pastellia. Toinen vaihtoehto on ihan (Ikean) keittiökaapeista rakennettu kokonaisuus, kuten täällä.

Loput lastenhuoneen kaipaamat jutut ovat pientä hienosäätöä. Vanhan kodin olohuoneesta lastenhuoneeseen muuttanut matto on ihana, mutta liian pieni tuohon tilaan, ikilikainen ja reunoistaan jo niin pahasti rispaantunut, että jotain pitäisi keksiä. Keskenään lisääntyville leluille tarvitsisi isompia koreja tai muita kivoja säilyttimiä, joita olenkin jo koittanut metsästää kirpputoreilta. Verhot ovat vääränmittaiset, mistä selviäisi ihan ompelulla, mutta hieman himostuttaisi lähteä kangaskaupoille. Pitkin seiniä nojailevat taulut ja printit saadaan vihdoin tapetoinnin jälkeen seinille.

Ja kaikista eniten odotan niitä lattialistoja juuri lastenhuoneeseen. Voin kertoa, että parketin ja seinän väliin jäävä kolmen sentin rakonen vetää puoleensa jokaista maailman pienen pientä legopalikkaa.

Jaa