Kotikuvauksien hoputtamina saatiin porattua viimeinenkin ruuvi seinään lapsen uninurkkaan, ja vihdoin yli kahdeksan kuukautta sitten aloitettu projekti on valmis! Lapsen oma unimetsäinen kulmaus on koko perheen yhteisessä makuuhuoneessa, jossa jokainen meistä nukkuu varmasti vielä monen vuoden ajan tyytyväisenä ja onnellisena lähellä toisiaan. Ja jos jollekulle ilmenee halua omaan huoneeseen, mietitään kaksion tilaihmeratkaisuja sitten uudestaan.

Koko projekti lähti viime syksynä siitä, että raahasimme vihdoin ullakolla jemmatun isojen tyttöjen sängyn pinniksen tilalle. Samalla makuuhuoneessa vaihdettiin hieman järjestystä, mikä oli suunnitelmissa tehdä jo pinnasängyn saavuttua talouteemme. Silloin kävi kuitenkin niin, että lapsi pelmahti maailmaan yllätyksenä viikkoja etukäteen, minkä takia pinnasänky heivattiin nopeasti siihen makkarin ainoaan kohtaan, johon se siinä hötäkässä mahtui. Ja siihen se jäi, vaikka ensimmäiset kuukautensa lapsi koisikin sitten meidän välissämme.

Nyt vaatekaapit siirrettiin pinnasängyn entiselle paikalle, ja vaatekaappien kohdalle ilmestyi isompi ja järkevämpi tila lapsen sängylle. Sänky on Muuramen vanha Jolla, jossa on alunperin nukkunut vanhempi pikkusiskoni. Minä nukuin silloin yläpedissä Muuramen Jungmanni-kerrossängyssä. Jungmannista on enää jäljellä kultaisia lapsuusmuistoja, sillä minä ja sisko päätimme omatoimisesti purkaa sen, kun saimme omat huoneet ja kerrossänky jäi tarpeettomaksi. Ja ei mennyt ihan putkeen se, enemmänkin rikki ja palasiksi.

Jolla säilyi kuitenkin käsittelymme jäljiltä ehjänä, ja minä nukuin siinä vielä teininä. Myös silloinen poikkikseni, joka nykyään on lapseni isä, on pötkötellyt siinä vieressäni seurustelusuhteen ensimmäiset yökyläilyreissut. Ja jestas teiniminä häpesi tuota sänkyä – ehkä jopa vielä enemmän kuin huoneeni katossa olevaa Smurffi-lamppua! Mutta niin vain mieli muuttuu, ja nyt maailman siistein Smurffi-lamppu valaisee eteistämme ja tyttäremme koisii tätinsä ja sittemmin äitinsä vanhassa pidennettävässä Jolla-sängyssä.

Lapsesta sänky on ihana, onhan se hänen ikioma isojen tyttöjen sänkynsä. Sänkyjen vaihdosta ei onneksi tullutkaan mitään ongelmaa, päinvastoin. Lapsi on sängystään hurjan ylpeä, ja uutuudenviehätyksen ollessa kovimmillaan sänkyä piti esitellä innoissaan jokaiselle kodissamme käyneelle. Myös vanhemmat ovat tyytyväisiä. On mukavaa herätä aamuisin siihen, että lapsi kömpii viereen, eikä siihen, että tyyppi karjuu pinnasängyssä turhautuneena.

Sängyssä on päiväpeittona kaksinkerroin taitettu Finlaysonin Elefantti-päiväpeitto. Ja sain kuin sainkin selvitettyä myös länsimaisen ihmisen jättiongelman ja päätettyä, mitkä lakanat lapselle hankin. Liinavaatevarastot täydentyivät samaisen Elefantti-kuosin musta-valkoisella pussilakanasetillä sekä kuvissakin näkyvillä Marimekon Karkumatka-pussilakanalla ja -tyynyliinalla. Hyvä päätös, niitä on jaksanut katsella ja huoltaa.

Kun peti oli valmiina, piti vielä järjestää uninurkan ympäristö. Vaatekaappien takaa nimittäin paljastui seinä, jota ei oltu käsitelty juuri mitenkään. Se vaatikin tasoitusta, listoja ja tapettia tai maalia. Me päätimme tapetoida seinät. Kyselinkin syksyllä teiltä mielipiteitä tapettiasiaan, ja lopulta päädyimme hankimaan tummasävyisen kukkatapetin Elloksen omasta mallistosta. Se on kreisi, mutta satumetsäisen hyvällä tavalla. Perusvärien rinnalle on helppo tuoda raikkaita värejä piristämään nurkkauksen ilmettä, ja siniset kukkaset sitovat tapetin makuuhuoneen siniharmaaseen päätyseinään.

Seinälle sängyn yläpuolelle nostettiin kolme Ikean tauluhyllyä. Niihin aseteltiin samat tarinat kehyksissä kuin jo lapsen pinnasänkynurkkauksessa oli. Pupulamppukin on ennen lapsen syntymää hankittu, mutta oikeastaan vasta nyt käytössä. Berliiniläiseltä kirpputorilta ostamani itä-saksalainen Nukkumatti hyppäsi sekin hyllylle. Samaten sinne aseteltiin arvoiselleen paikalle lapsen ensikengät, pari vuosikymmenien takaista lelua ja iki-ihana Topeliuksen Vattumato-kirja. Muut arteet saa jemmaan Jollan sängynaluslaatikkoon ja yöpöytänä toimivaan vaaleanpunaiseen pyöräkoriin, joka keikkui jo lapsen pinnasängyn reunalla.

Että ei muuta kuin satumaisen kauniita unia, omassa sängyssä, melkein kylki kyljessä!

Jaa: