Kymmenien kynttilätuikkukippojen saaminen lahjaksi taitaa olla yleinen vitsi ja vitsaus päiväkoti- ja opettajapiireissä. Millä meidän perhe tänä vuonna muistaa päiväkodin tärkeitä tyyppejä? No kynttilöilläpä hyvinkin.
Päätin kuitenkin ottaa riskin, sillä paketissa kynttilöiden lisäksi kaikki muukin on poltettavaa. Ei siis kippoja tai kappoja, vaan materiaa, joka käytön jälkeen häipyy tai maatuu.
Riski tuli otetuksi vähän pakonkin edessä. Kuten niin moni suureellinen ja ihana jouluvalmistelusuunnitelmani tänä vuonna, myös päiväkodin henkilökunnan muistaminen tuli tekemislistalla eteen vasta siinä vaiheessa, kun olisi pitänyt olla jo valmista. Juoksin siis lähikauppaan ja kuljin hyllyjen välejä aivot epätoivoisena raksuttaen.
Kun toppavaatteissa alkoi tulla hiki, nappasin lopulta mukaan Havin valkoisia kruunukynttilöitä. Vaikka sattuisi niin, että lahjan saaja ei tykkää polttaa kynttilöitä, perusvalkoiset tunnelmantuojat saa varmasti annettua eteenpäin niistä pitävälle. Maustehyllyltä heitin ostoskoriin kanelitankoja. Sen lisäksi kasasin kassahihnalle isoja tulitikkurasioita.
Kotona leikkasin ja liimasin tulitikkurasioiden päälle paperisia Marimekon kuoseja (mainoslehtisestä askartelulootaan talletettuja). Ehostin syksyllä meidän tulitikkurasiat samalla tavalla, ja joka päivä fiilistelen kynttilöitä sytyttäessäni, miten pienestä tulitikkujutusta voin olla onnellinen.
Kiedoin paketit yhteen juuttinarulla ja sujautin väliin pari kanelitankoa sekä oksan tuoretta havua. En tarkasti tiedä, minkä havupuun oksia nuo edes ovat, mutta sen tiedän, että niistä lähtee huumaava tuoksu. Poimin tuulen irrottaman ison havuoksan talteen muutama viikko sitten ja ajattelin tehdä siitä kranssin. Se oli yksi niistä suureellisista jouluvalmistelusuunnitelmista, jotka eivät koskaan toteutuneet. Mutta nyt tuli havuillekin käyttöä. Ja kyllä minä sen kranssinkin tahdon vielä tehdä, olkoon sitten vaikka uudenvuodenkranssi.
Paketeista tuli mielestäni suloisia, ja toivon niiden ilahduttavan myös saajiaan. Tiedän toki, ettei opeille ja hoitajille tarvitsisi mitään lahjaa ostaa tai tehdä. Mutta minä haluan. En mitään kallista, sillä siinä on jotenkin sellaista epämiellyttävää suosion ostamisen makua, mutta jotain pientä. Konkreettinen muistaminen, joka sanojen lisäksi kertoo siitä, miten tärkeä osa meidän koko perheen arkea he ovat.
Ei kuulkaa tulisi mistään mitään ilman heitä, päiväkodin supertyyppejä.
Täällä toinen ylöskirjaamani idea päiväkodin henkilökunnan lahjasta. Askarreltiin esikoisen kanssa pari vuotta sitten puuhelminauhalliset heijastimet.
Mä tein tämä vuonna kestorättejä 🙂 Viime vuonna askarreltiin piparikuuset.
Kestorätti onkin kiva idis, jokainen kun tarvitsee rättejä. Ja kaikki syötävä on sellaista, mitä on mielestä kiva antaa ja saada lahjaksi <3
Kiva lahjaidis mun mielestä, mä ainakin ilahtuisin tällaisesta paketista! Mua niin ahdistaa päiväkodin lahjahärdelli. Meillä lapset on pienessä päiväkodissa ja osa vanhemmista haluaa aina ostaa hoitajille yhteiset lahjat eli satasen lahjakortit ja kukkalaitteet kahdelle hoitajalle plus yhdelle varahoitajalle. Tästä tulee hirveä summa per naama, meille melkein satanen kun on kaksi lasta hoitopaikassa. Ja tämä siis sekä jouluna että keväällä. Huh. Me ollaan sen verran vähävaraisia, että nää summat vastaa yhteensä melkein puolen vuoden päiväkotimaksuja. Olen ihan vakuuttunut, että meidänkin hoitajat olisivat iloisia vaikka tällaisesta kauniista kynttilälahjasta, mutta jotkut vanhemmat tuntuvat olettavan että pitää antaa tosi arvokkaat lahjat.
Äh, tosi kurjaa kuulla tuo teidän lahjahärdelli. Vaikka lahjansaajat varmasti tykkäävät lahjoistaan, voisin kuvitella, että vähempikin riittäisi. Mä olen kokenut, että päiväkodin opettajien ja hoitajien lahjoissa mennään samalla ajatuksella kuin kaverisynttärilahjoissa. Jotain pientä, jonka hinta on korkeintaan / noin 5 euroa. Tärkeintä omasta mielestäni päiväkodilla on muistaminen, kaverisynttäreillä ystävät ja juhlat. Meillä onneksemme olisi varaa ostaa kalliimpiakin lahjoja, mutta ei tahdota just aiheuttaa sitä, että toisissa perheissä tulisi ongelmaksi se, että ei esimerkiksi voi osallistua synttäreille, kun ei ole varaa ostaa kallista lahjaa.
Kurjaa, jos lahjan antaminen stressaa. Rohkaistuisitko jonakin jouluna ehdottamaan muuta? Voihan vanhempien joukossa olla muitakin, joiden kukkaroon härdelli jättää liian ison loven.
Kuullostaa kyllä jo kohtuuttomalta lahjalta, kun saavathan he palkan ja veikkaisin vähemmän olevan enemmän. Voisko siitä jo reippaasti mainita, että on rahat tiukilla? Kaikki ei aina oikeen hoksaa, mutta jos joka paikkaan menee viiskyt sinne ja tänne -niin on äkkiä joulun ilo ja ajatus kaukana. Lisäksi tuo voi olla aika vaivaannuttavaa jo saada liian kallis lahja.
Meillä oon laittanut rahaa hyväntekeväisyyteen ja maininnut siitä kortissa, näytti opettajalle tuleva kippoja ja kaikkea kuppia. Tosiaan kun mietin, että jos joka kevät ja syksy saa kaikilta kipon, niin on enemmän kuin tarpeeksi. Aiemmin oon päiväkodissa antanut vain siirtymävaiheessa lahjan, lähinnä eskarista lähtiessä ja sitten pienemmästä isomman siirtyessä. Ehkä tämä on ollu isommassa päiväkodissa helppoa, kun ei profiloidu sen kummemmin. Oon ennemminkin kiittänyt suullisesti ja palautetta antanut.
”Ei kuulkaa tulisi mistään mitään ilman heitä, päiväkodin supertyyppejä.”
Juuri siksi nämä on joulun (aikuisten) lahjoista tärkeimmät! Samalla meiningillä mennään täälläkin tänä vuonna, liian myöhään ja kiireellä.
On muuten hankalaa kun lapset ovat nyt eri taloissa ja molemmissa on kyllä pienryhmät, mutta hoitajia kertyy vuoroista johtuen molemmille omahoitajan lisäksi useita. Lisäksi vielä muutama vakkarisijainen molemmissa taloissa. Laskin että tärkeitä tyyppejä on siis ainakin 12 yhteensä!
Päädyin talokohtaisiin isoihin koreihin, joista voivat poimia itselleen mitä haluavat: suklaata ja pähkinöitä (anopin työpaikalta), pieniä joulukoristeita ja tuikkuja. 🙂
Toi korijuttuhan on ihan tosi fiksu! Voisin hyvinkin ottaa siitä ideaa jonakin kertana, kun taas pähkin (viime tingassa) lahjoja päiväkotiin 🙂
Todella söpöt paketit! Itse tykkään opettajana saada jouluna just jotain häviäviä lahjoja. Toisinaan kirpasee, kun tiedän opiskelijan hankkineen pienistä rahoista lahjan ja keväällä jo roudaan sen Konttiin. Ihastuisin tällaiseen kynttiläpakettiin, josta näkyy ja huokuu antajan kiitos kuluneesta syksystä! (Toki se huokuu kaikista annetuista lahjoista, mutta toisissa on ehkä isommat vibat.)
Ymmärrän, vaikka en ole ope, mäkin toivon lahjoja, jotka voi syödä, kokea tai muuten kuluttaa 🙂 No tai, vähän odotan, josko anoppi olisi taas ollut niin ihana, että olisi neulonut mulle villasukat <3
Minä oon kans tykännyt muistaa, kun ne päiväkodin aikuiset kuitenkin on eniten meidän lasten arjessa mukana meidän vanhempien jälkeen ja tekevät ihan huippua työtä. Tuntuu tärkeältä heitä kiittää aika ajoin. Tänä vuonna vein tylsästi vaan kortit ja suklaakonvehteja molempien lasten ryhmiin, kun joulu vähän yllätti ja resurssipulaa oli ilmassa, mutta tuntuivat tykkäävän kuitenkin.
No sepä, he ovat todella paljon läsnä lasten arjessa ja tekevät niin tavattoman tärkeää työtä. Suklaakonvehdit toimii aina <3
Meillä kans viedään joka kevät ja syksy jotain pientä. Nyt annoin kivan tiskirätin ja suklaata (molemmat maatuvat jossain vaiheessa 😉 ). Kahvilalahjakortit ym. on myös kiva pieni idea. Keväällä leivoin hyvän suklaakakun henkilökunnan iltapäiväkahveille. Tuntui maistuneen :).
Lapsi viettää viikosta monta tuntia noiden ihanien aikuisten kanssa ja saa niin hyvää hoitoa, että mielelläni muistan kasvattajia ♡.
Lahjan maatuminen sitten jossain vaiheessa on hyvä 🙂 Lahjakortti kahvilaan pienellä summalla on varmasti kans sellainen lahja, että tulee käyttöön. Mä ajattelin, että olisin tänä vuonna leiponut lasten kanssa joulukarkkeja päiväkotiin lahjaksi, mutta noh, se tosiaan jäi sitten se idis 😀 Päiväkodin ihanat ihmiset ovat tosiaan super tärkeitä. Lapsetkin tykkäsivät, kun saivat heitä lahjalla muistaa. Lapsistahan lahjat ovat parasta ikinä, oli sitten lahjan saajana tai antajana 🙂
Meidän joulumuistaminen pk-ryhmän aikuisille oli yhteinen ”Päivä tukiperheessä”-kortti (Pelastakaa Lasten toivekaupan lahja) sekä käsintehty konvehti jokaiselle. Ollaan annettu usein myös ryhmään kirja tms. kiitokseksi.
Ihana lahja! Aineeton lahja, josta on valtavasti apua toisaalla ja iloa antajalle sekä saajalle. Ja sen lisäksi vielä artesaaniherkkuja <3
Me on otettu tavaksi leipoa koko päikyn henkilökunnalle yhteiseksi keksejä kahvihuoneeseen, viedään sekä tavallisia että gluteenittomia. Oman ryhmän aikuiset saa lisäksi lapsen askartelemat kortit. Tää on siitä kiva, kun ne kaikki aikuiset on lapselle tuttuja, toimii oman ryhmän lisäksi parin muun ryhmän kanssa tiivisti yhdessä.
Kaikki syötävä toimii aina lahjana mahtavasti, ainakin mulle 🙂 Ja vielä se, jos lahjan on itse leiponut <3
Meillä on helppoa kun on pieni dagis ja hoitajia vain 2, joten heille voi hyvillä mielin hommata vähän isommat paketit (nyt saivat villasukat, valoja vaatteisiin pimeän ulkoiluun ja jouluherkkuja). Tosiaan he ovat lapsen arjen toiseksi tärkeimmät aikuiset tällä hetkellä. Mies vähän jupisi että saavathan he palkan työstään, mutta he tekevät niin paljon enemmän kuin välttämättömän, että saamme olla tosi kiitollisia.
Kiitos kaikille varhaiskasvattajille ja opeille, olette korvaamattomia!
Kommenttini nyt kuulosti vähän siltä, että lahjan arvo korreloisi arvostuksen määrään, ja sitä en tietenkään tarkoittanut. Ajatus on tärkein, ja mielestäni juuri se ajatus, että lahja ei ole mitään tarpeetonta tavaraa.
Ylempänä mainittu melkein satanen per perhe on tosi hurja summa, vaikka olisi miten hyvätuloinen :O Sanoisin suoraan että meidän perhe lahjoittaa x euroa ja sillä mennään.
Jos multa kysytään, villasukat toimivat aina 🙂 Mä vähän jopa mietin, että olisipa kiva neuloa kaikille sukat itse, mutta sen verran järkeä mulla vielä on päässä suuruudenhullujen joulusuunnitelmieni keskellä, että en nyt sentään siihen ryhdy 😀
Päiväkodin väki on tosiaan meidänkin lasten arjessa vanhempien lisäksi ne tärkeimmät ihmiset. Päiväkoti on kyllä niin niin onni <3
Me vietettiin lasten päiväkotiin aiemmin tälläset paketit missä oli kahvia ja teetä, suklaata ja käsirasvaa. Oli sellanen mistä ite tykkäisin. Viime keväänä annettiin lahjakortit kahvilaan koska lapset vaihtoi päiväkotia. Nykyisin hoitajat on mun työkavereita, joten annetaan molemmille omat lahjat, jotka lapset valitsee. Tänä vuonna sai mehiläisvahakynttilät. Mä vien kahvihuoneeseen suklaata mut vasta myöhemmin kun joulusuklaat on syöty ja suklaahimo iskee työkavereilla 😀
Jes, hyvä saada vinkkejä päiväkodin suunnalta. Suklaata, kahvia ja teetä mäkin olen vienyt jonain vuonna, koska se on sellainen perusvarma – hyvä tietää, että opet itsekin ostavat lastensa opeille ja hoitajille niitä 🙂