Joka likalla pitää olla juhannuksena heiluvahelmainen mekko, jolla kirmata pitkin kukkapellon laitaa aamukaste varpaita kutittaen. Tietenkin myös yksivuotiaalla. Mulla olikin Minimen mekkoa varten ompelusuunnitelma valmiina jo viime talvena. No pari viikkoa sitten leikkaisin vihdoin kankaat ja mekon ompelin eilisiltana (ja vähän yölläkin). Vähän meni viimetinkaan mekon valmistuminen, mutta johan tuli nätti hörselötörselökolttu!

Mekko on tehty WSOY:lta saamani Mekkotehdas-kirjan* kaavojen ja ohjeen mukaisesti. Malli on Riine B, eli juuri se kirjan tanttu, jossa on keskikesäjuhlan arvoon sopiva määrä röyhelöä ja rimpsuhelmaa. Siihen pystyi käyttää kivasti kangashyllyni jämä- ja kirppiskankaita, kuten taannoiselta kirppuressulta löytynyttä lilakukallista kangasta hihoihin.

Mekkotehdas-kirja on ihan huikean kaunis ja inspiroiva, joten mekko jos toinenkin tullee valmistumaan kirjan ohjein nyt kun minityyppi vihdoin kasvoi kirjan pienimmän kaavan kokoiseksi, kokoon 86-92.

Mekkotehtaan ohjeet tosin ovat tällaisen amatöörin tajunnalle vähän liian mutkia oikovat, mutta onneksi Google osasi tehdessä auttaa esimerkiksi silloin kun ohjeessa käskettiin tehdä tereet tai poimituslangat. No jälkimmäisiä en osannut Googlen neuvoista huolimatta tehdä, mutta menipä tuo röyhelön rypytys ihan tarpeeksi hyvin ilman lankojakin. Muutama osa mekosta tuli myös ommeltua väärässä järjestyksessä epäselvien ohjeiden hämäämänä, joten hihat eivät ole ihan sellaiset kuin kuuluu. Mutta kivat ovat silti, joten väliäkös hällä.

Minime itse vaikutti hörselömekkoonsa oikein tyytyväiseltä. Se oli juuri soppeli varustus juhannusaaton leppoisaan ja aurinkoiseen meininkiin. Vaikka siinä on rimpsua, puuvillakankaisena se kestää railakastakin juhlimista. Ja mikä parasta, mekon leveä helma toimii mainiosti silloin kun tarvitsee kuljettaa mukanaan tärkeitä asioita, kuten kiviä ja hiekkaa.

Jaa