Meillä on ollut tapana muistaa päiväkodin väkeä pienellä lahjalla aina ennen joululomaa ja kesälomaa. Aluksi ele oli enemmänkin mun puolelta. Tahdoin jotenkin muutenkin kuin siinä päiväkodin pihalla kiitellen kertoa, miten tärkeitä ihmisiä elämässämme hoitajat ja opettaja ovatkaan. Heidän olemassaolonsa ja työnsä mahdollistaa meidän elämän kulun tällaisenaan, ja toki heistä on tullut myös lapselle tärkeitä ja läheisiä.

Mulla on ollut tapana kirjoitella heille ajatuksiani lapsen koristelemaan korttiin ja sujauttaa samaan kirjekuoreen leffaliput. Samalla kuviolla joka joulu ja kesä. Ei mitään yllättävää, mutta uskoakseni toimivaa ja mieleistä. Kun lapsen puhe kehittyi, alettiin korttiin kirjoitella hänen ajatuksiaan päiväkodin menosta ja ihmisistä.

Nyt lapsen sorminäppäryys on kehittynyt niin paljon, että korttien lisäksi myös lahjan väkertämisen pysyi siirtämään hänen tehtäväkseen. Lahjaksi valikoitui helmillä koristellut heijastimet, joiden idean olen bongannut muistaakseni joskus jonkun askarteluliikkeen mainoksesta. Vaikka välttäisinkin tavaran ostamista lahjaksi etenkin päiväkoti- ja kouluhenkilökunnan kohdalla, tällainen tarve-esine lapsen rakkaudella tekemänä toimii mielestäni hyvin. Katsotaan keksinkö kevääksi mitään vastaavaa, vai palataanko leffalippuihin.

Heijastimien tekemiseen tarvitsee ohutta nahkajäljitelmänauhaa, heijastimen, pienen karabiinilukon sekä sekalaisen lajitelman helmiä. Mä valitsin raakapuisia, mustia ja valkoisia helmiä eri kokoisina. Koska tiesin esikoisen rakkauden pinkkiin, ostin myös sen värisiä helmiä. Kaikki tarvikkeet löytyivät Sinooperista.

Heijastimet olivat helppotekoiset, ja lapsi pystyi tekemään ne itse lähes alusta loppuun. Mä aloitin sitomalla narun kiinni heijastimeen, minkä jälkeen lapsi pujotteli mieleisessään järjestyksessä helmiä naruun roikkumaan. Oli melkoisen liikkistä, miten kovasti lapsi mietti, minkälaisen heijastimen hän kullekin tekee. Lopuksi mä vielä sidoin lukon paikoilleen. Halutessaan helmiähän voi pujottaa nauhaan vain muutaman ja jättää loput nauhasta sellaisenaan näkyviin.

Koska näitä oli niin nopea tehdä, askarreltiin muutama ylimääräinenkin heijastin. Ja jahka käyn ostamassa lisää tarvikkeita, tehdään näitä vielä muillekin tärkeille tyypeille lahjaksi. Mummikin tarvitsee oman, sanoi esikoinen. No niin tarvitsee! Niin synkkää ja pimeää ulkona on, että sitä vastaan tarvitaan heijastimen tuomaa turvaa ja pirteiden helmikoristeiden tuomaa söpöyttä.

Jaa: