![](https://lahiomutsi.fi/wp-content/uploads/2017/08/Lahiomutsi-Nissan-Leaf-Sahkoauto-Electricvehicle-Electriccar-3-345x230.jpg)
Kaupallinen yhteistyö: Nissan LEAF ja Suomen Blogimedia
Tätä en olisi vannoutuneena pyöräilijänaisena ja julkisten liikennevälineiden onnellisena käyttäjänä uskonut tapahtuvan. Minä olen ollut hyvin lähellä hurahtaa autoiluun. En mihin tahansa autoiluun, joku roti sentään, mutta sähköautoiluun. Jos vain antaisin itselleni luvan, tipahtaisin sähköautomaailmaan niin että pyörät vain vinkuisivat. Miten tässä näin oikein pääsi käymään?
Me saimme muutama viikko sitten testiin pariksi kuukaudeksi Nissan LEAF-täyssähköauton. Tämä yhteistyö on hyvä erillinen ja itsenäinen jatko postaussarjaan, jossa viime kesänä testasin biokaasulla kulkevaa autoa. Sähköautoilu on lähempänä meidän elämäämme, sillä jos kaupunkielossamme tarvitsisimme sähköpyörää järeämpää omistusmenopeliä, en oikein näkisi meille muita mahdollisuuksia kuin sähköauton.
Niinpä olemme viime viikot perheen kanssa kurvailleet pitkin Helsinkiä autolla, jossa ei ole lainkaan pakoputkea. On jopa hieman pelottavaa, miten helposti olen lipsahtanut autoilijaksi. Kun aikaisemmin laina- ja vuokra-autojen kanssa on oikein keksimällä pitänyt keksiä, mitä kaikkea kaaran kanssa nyt tekisi, kun sellainen kerran on, nyt autolle on ollut jotain käyttöä melkein joka päivä.
Se on ollut monen tekijän summa, mutta ennen kaikkea huomaan kulkevani autolla siksi, miltä se tuntuu. Sitä on hankala selittää, mutta huomaan alitajuntani suovan helpommin luvan käyttää autoa silloinkin, kun ihan hyvin voisi kulkea pyörälläkin. Sähköauton kanssa omatuntoni ei painiskele niin paljon. Tunnen jopa ärsyttävää ylemmyyttä ajellessani pakoputkettomalla kaaralla pakokaasua tupruttelevien autojen seassa. Se sama tunne vaivaa joskus kasvissyöjänä, mikä on pöljää. Paremmuusfiilis ei todellakaan ole se, mitä haen ja mikä maailmaa muuttaa.
Sähköautoilu maailmaa kuitenkin muuttaa. Viime vuonna maailmassa myytiin 40 miljoonaa uutta autoa, joten autoteollisuudella todellakin on väliä. Nissan on ensimmäinen automerkki, joka lanseerasi sähköautot massatuotantoon. Meilläkin käytössä oleva Nissan LEAF lanseerattiin Pohjoismaissa 2011.
Vaikka lanseeraus tapahtui kaikkialla Pohjoismassa lähes samaan aikaan, maiden autokannat näyttävät ihan erilaisilta. Suomessa pidetään sähköautomyyntitilastojen Pohjoismaiden häntäpäätä 300-400 vuosittaisella myydyllä sähköautolla, kun Norjassa kuluneen kahden vuoden aikana joka kuudes myyty auto on kulkenut sähköllä. Syy takana on yksinkertainen: se mihin valtio tuilla autoilijoita ohjaa.
Otetaan esimerkki. Nissan LEAF -sähköauton hinta on Suomessa noin 39 750 euroa. Vastaava polttomoottori-Nissan kustantaa 23 611 euroa. Hintaeroa on lähes 15 000 euroa. Norjassa sähkökiesin hankkiminen taas tulee halvemmaksi kuin polttomoottoriauton, sillä sähköautoista ei tarvitse maksaa lainkaan autoveroa eikä arvonlisäveroa. Lisäksi sähköautolla kulkevien etuihin kuuluu muun muassa ilmainen pysäköinti ja ilmainen hidaslataus sekä vapautus ruuhkamaksuista ja tietulleista.
Vähän sama kuin se, mihin valtio tuillaan perheitä kannustaa perhevapaiden pitämisessä ja niiden jakamisessa vanhempien kesken. Sillä on penteleesti merkitystä. Ei siis tunnu ihan utopistiselta ajatukselta, että Norjassa on Hollannin tapaan esitetty uusien diesel- ja bensiiniautojen myynnin kieltämistä vuonna 2025.
Ja onhan se tuntunut siltä kuin ajaisi tulevaisuudessa, kun alla on pakoputketon auto. Sähköauton hiilidioksidipäästöt ovat ajon aikana tasan ja pyöreä nolla, kun polttomoottorilla huriseva auto tupruttaa yhden kilometrin aikana ilmaan 119 grammaa hiilidioksidipäästöjä. Sähkön tuotanto tietenkin tuottaa päästöjä – ihan kuten bensan ja dieselinkin tuotanto ennen kuin se päätyy tankattavaksi huoltoasemille.
Sähköautolla huristellessa monilla on kuitenkin mahdollisuus valita, minkälaista sähköntuotantoa tukee. Me ostamme tuuli- ja aurinkovoimalla tuotettua sähköä, mutta valitettavasti kerrostalossa emme voi liittää autoa oman kodin pistorasiaan. Jos hankkisimme oman sähköauton, hankkisimme samalla pihasta pistokepaikan, johon auton voisi kytkeä yöksi latautumaan. Nyt ollaan kuitenkin käyty kylillä lataamassa kiesiä yleisillä latauspaikoilla.
Sähköauton ”tankkaus” ei paljoa maksa. Halvimmalla pääsee törkkäämällä auton kotosalla talonseinustan, autotallin tai tolppapaikan pistorasiaan ja antamalla akun latautua täyteen yön yli. Silloin lataus maksaa noin 2 euroa / 100 km, kun samasta matkasta bensalla saisi maksaa päälle 10 euroa. Eräs Lähiömutsin Instagram-seuraaja kertoi, että hänen miehellään menee ”polttoainekuluihin” sähköauton kanssa vuodessa 200 euroa, kun ajoa on päivässä noin 30 kilometriä.
Julkisilla latauspisteillä hinnat vaihtelevat kuten bensiksillä, mutta hintaa 100 kilometrille tulee silloin noin 5 euroa. Lähimmän latauspisteen ja sen hinnan voi tsekata Virran ja Fortumin puhelimeen ladattavista sovelluksista. Maailmalla sähköautojen latauspisteillä houkutellaan myös asiakkaita, ja esimerkiksi norjalaisen Alepan, Kiwin, pihassa on asiakkaille ilmaiset latauspisteet.
Itse olin kuvitellut sähköauton akun lataamisen kestävän ehkäpä vuorokauden verran, vaikka muuta olinkin kuullut. Mutta jos kerran sähköpyörämmekin akkua pitää istuttaa pistorasian vieressä yön yli, miten ison auton akku voisi täyttyä nopeammin. Mutta kyllä vain voi. Pikalatureissa Nissan Leafin akku latautuu 0 prosentista 80 prosenttiin puolessa tunnissa. Siis nopeammin kuin puhelimeni akku latautuu!
Tähän mennessä pisimmät tekemämme sähköautoreissut ovat olleet palaverireissu Espooseen yhdistettynä kirppishyllyn hakuun sekä mustikkaretket pitkin pääkaupunkiseudun metsiä. Näihin ajoihin Leafin akku on riittänyt vallan mainiosti, sillä sen toimintamatka on noin 250 kilometriä täydellä akulla. Kuten puhelimenkin kanssa, akun kesto tietenkin riippuu käyttötavasta. Polttomoottorista poiketen sähköauton ”polttoaine” kuluu hitaammin kaupunkiajossa – ja itse asiassa se lisääntyy jarrutuksissa, joiden energian auto ottaa talteen.
Nyt on aikomuksena tehdä retkiä myös pidemmälle. Otankin ilolla vastaan vinkkejä siitä, mihin meidän kannattaisi lähteä seikkailemaan, nyt kun ei tarvitse miettiä sitä, kulkeeko sinne bussit tai junat. Parin kuukauden kuluttua kerron retkistämme ja muista sähköautokokemuksistamme tarkemmin. Vaikka sähköautohurahdus onkin ollut lähellä, olen minä jo näidenkin viikkojen aikana kokenut ajohurmoksen lisäksi tilanteita, joissa olen kiroillen ja hermohiki selässä noruen miettinyt, että joku tosiaan kehtaa väittää, että autoilu helpottaa elämää ja että sähköauto se vasta kiva onkin.
Miltäs tämä teistä kuulostaa? Mitä te tahtoisitte tietää sähköautoista? Mitä meidän kannattaisi Leafillamme testata ja tehdä? Mikä sähköautoissa ärsyttää, entä mikä ilostuttaa?
Mua kiinnostaisi, että mitenkähän sähkö ja lataushommat toimii Suomen talvessa. Tai no kai Norjassakin on talvi samalla tavalla… Kuluuko akku älypuhelimen lailla pakkasessa tavallista nopeammin?
Ja millainen tankkauspisteverkosto Suomessa jo on? Pitkien välimatkojen ajojen kannalta mietityttää, että löytyy varmasti pistokepaikka. Voiko niissä olla ruuhkaa? Vai onko varmaa, että voi laittaa latautumaan niin ettei tarvitse odotella edellisen latauksen päättymistä? Voiko omakotitalossa ladata ihan vaan seinästä virtaa vai täytyykö tähän olla joku erillinen latausasema?
Janne ehtikö tuossa alhaalla vastailla jo kysymyksiisi 🙂 Muista asioita kertoilen sitten tulevassa postauksessa, mutta mullehan ei nyt ehdi kertyä kokemusta talviajosta, ellei talvi rysähdä päälle syyskuussa, joten siitä en voi kertoa kuin sen puolesta, mitä olen kuullut.
Hei Anni,
Lämpötila, maaston muodot ja ajonopeus vaikuttavat kaikki energian kulutukseen. Talvipakkasella energiaa kuluu kyllä siis enemmän, ihan niinkuin polttomoottoriautossa polttoainetta. Auton akku on kuitenkin eristetty ja varustettu lämmittimellä, joten älypuhelimen sitä ei voi verrata.
Latausverkosto Suomessa on nykyiselle sähköautokannalle hyvä, eli ruuhkaa ei ainakaan vielä pääse syntymään. Uskomme sähköautokannan kasvaessa myös verkoston kasvavan. Esimerksiksi Norjassa ja Ruotsissa, jossa sähköautoja on enemmän, myös latausverkosto on laajempi. Netistä löytyy esimerkiksi Fortumin ja Liikennevirran ylläpitämiä latauskarttoja. Appien avulla voit myös tarkistaa onko latauspiste vapaana.
Samoin myös NissanConnect EV -mobiilisovelluksella voi ajastaa tai aktivoida latausjakson, seurata lataustasoa ja toimintamatkaa sekä esilämmittää tai esijäähdyttää auton vaikka sen ollessa latauksessa, joka säästää akun latausta ajomatkaa varten.
Eli latauksen ja akun tilan tai toimintamatkan seuranta on yritetty tehdä mahdollisemman helpoksi! 🙂
Kotona voit ladata sähköauton auton kaapelin, 8 A:n liitännän ja tavallisen kotitalousverkon kautta. Auton voi siis ladata missä tahansa paikassa, jossa on tavallinen pistoke – siis esimerkiksi kotona tai työpaikalla. Sähköautojen käyttäjille on mahdollisuus asennuttaa kotiin myös latauspiste, jolla LEAFin voi ladata jopa kolmanneksen nopeammin kuin tavallisella kotitalouspistokkeella.
Terkuin,
Julia, Nissan Suomi
Kiitos Julia täsmentävästä vastauksesta!
Anni: Sähköauton akuissa on akkulämmittimet (tai ainakin niissä autoissa, jotka on tarkoitettu Pohjoismaiden markkinoille). Ilmanvastus (ja renkaiden vierintävastus) on kuitenkin talvella suurempi kuin kesällä, joten vaikutus on samantyyppinen kuin bensa-autolla: 10-15% kulutuksen lisäystä.
Suomessa on jo ihan kelvollinen pikalatausverkosto, jos liikkuu nelostien länsipuolella. Itäpuoli on vielä aika tyhjää, mutta tilanteen pitäisi parantua tämän vuoden loppuun mennessä, kun Savon eri sähkö-yhtiöt rakentavat uuden verkoston!
Ruuhkaa latausasemilla harvemmin on tällä hetkellä. Lisäpistokkeita saadaan suht’ nopeasti jos jotkut asemat alkavat ruuhkautua – tämän on Norja osoittanut. Isompi ongelma ovat toimimattomat pikalatauspistokkeet: tekniikka on vielä vähän lastenkengissään, ja välillä pikalatauspiste ei vaan toimi ilman aspaan soittamista.
Omakotitalossa tavallinen pistorasia liittää mainiosti. Tosin mukavuussyistä jotkut ovat asentaneet kiinteän kaapelin – silloin ei tarvitse kaivaa latausjohtoa esiin milloin mistäkin. Semmoinen maksaa 500-1500€, riippuen latausaseman laadusta ja kaapelin pituuksista ja millaista sähköä on saatavilla ja millaista sähköä autoon menee.
Kiitos hurjasti käyttäjäkokemuksen ja -asiantuntijuuden jakamisesta!
Pitkänmatkalaisille varmasti edelleen fiksumpi valinta on hybridi. Jos sähköautojen kantaman saisi pidemmäksi ja huoltoasemille vakiona myös latauspistokkeet (ainakin palveluasemille) niin lataaminenhan rytmittäisi mukavasti matkaakin. Tulisi pidettyä tarpeeksi taukoja. Nykyisellään en silti uskaltaisi lähteä ajamaan halki Suomen sähköautolla. Siinä olisi kyllä jollekin bloggarille tai TV-sarjaan kiva ajatus. Millaisia haasteita tulisi vastaan ja miltä köröttely pidemmän päälle tuntuisi.
Ihan hienoa että nostat autoilupuoltakin esille ympäristötekona.
Mutta voi auts! Minun tekee niin pahaa katsoa kun lapsi istuu konepellillä :S Auton maalipinta on todella herkkä. Jo se että auton pinnassa on normaalia hiekkapölyä ja joku vähän pyyhkäisee sitä kuivalla kädellä aiheuttaa maaliin pieniä naarmuja jotka hankaloittavat auton puhtaana pitämistä jatkossa. Toki ymmärrän että auto on käyttöesine eikä sitä voi ikuisesti vaalia ja pitää voida rauhassa elää auton kanssa ilman turhaa stressiä moisista pikkuseikoista. Mutta kun auto ei ole edes oma niin… Auts 😀 Naurattaa itseänikin miten pahalta tuntui katsoa autoon nojailua ja sen päällä kiipeilyä 😀 Omaa lastani olen opettanut ettei auton maalipintaan saa turhaan koskea ja jos auto ei ole oma niin varsinkaan silloin.
Omalla autollaanhan jokainen tekee mitä tahtoo.
Älä loukkaannu tästä. En missään nimessä tarkoita pahalla, mutta vähän auton pintapuoliseen hoitoon hurahtaneena ajatus siitä miten lapsi liukuu pois konepelliltä melkein vihloo hampaita (vaikka siitä ei ääntä kuulukaan) 😀
Moikka Anna,
Tutustu ihmeessä Ainon ja Pauliinan matkaan sähköautolla Helsingistä Ranskaan. Kaksikon matkan tarkoitus oli tutkia ympäristöystävällisiä tapoja matkustaa. Jutun löytää mm. Tekniikan Maailmasta https://tekniikanmaailma.fi/digilehti/222016/sahkoautolla-atlantin-rannalle-surffaamaan-7-200-kilometrin (valitettavasti digilehti näköjään vain tilaajille. 🙁 ) ja mimmejä voi seurata myös Instassa nimimerkillä: bothniasavages.
Terkuin,
Julia, Nissan Suomi
Kiitos vinkistä. Sääli etten ole tilaaja niin en pääse juttua lukemaan.
Mäkään en lähtisi halki Suomen ajamaan sähköautolla – mutta en kyllä tekisi sitä millään muullakaan autolla. Tultiin nyt Pohjanmaalle synttärijuhliin junalla, vaikka tänne olisi välissä huoltsikoilla lataamalla päässyt kyllä sähköautollakin. Mutta se aika, takapenkillä tylsyyttään huutavat lapset ja se, etten voi esimerkiksi tehdä töitä samalla. Ei kiitos 😀 Tai no, jos sen voisi tehdä työn puolesta, sitten voisin suostua haha!
Mulle ei kyllä ollut aikaisemmin tullut mieleenkään, etteikö autoon voisi nojailla. Yleensä kiellän turhan nuohoamisen ihan siksi, ettei autosta tule likaa vaatteisiin, mutta kun nyt kuvauksia varten pestiin auto, ei tarvinnut miettiä sitä 🙂 Täytyypi siis pitää tämä mielessä tulevaisuudessa.
Voin kuvitella millainen painajainen tuo matka olisi jos lapset eivät olisi tottuneet istumaan autossa. Hirveää. Huutoa, tappelua, jatkuvaa natinaa ”koska ollaan perillä”.
Me asumme maaseudulla ja täältä ei pääse ilman autoa minnekään. Lisäksi molempien sukulaiset ja kesäpaikat ovat kaukana ja siksi lapset ovat saaneet pienestä pitäen tottua istumaan autossa. Tänäkin kesänä on tehty kolme reissua 2-3 tunnin ajomatkan päähän ja takaisin ja yksi reissu jonka suoraksi ajoajaksi google antaa 4 tuntia, mutta kolmella jaloittelu-, vessa- ja ruokatauolla matka-ajaksi kertyi lopulta 7 tuntia. Takaisin ajettiin muistaakseni viisi tuntia yhdellä pysähdyksellä (vähän eri määränpäähän). Koko kesänä en ole kuullut yhtään poikkipuolista sanaa takapenkiltä. Mutta meillä onkin rauhalliset lapset ja tällaiseen matkustamiseen jo vauvasta asti tottuneet (tietysti pienen kanssa pysähdyksiä useammin). En voi kun olla kiitollinen että ollaan saatu niin hyvät reissulapset, koska muuten sukulointi ja muu vastaava reissaaminen saattaisi jäädä aika paljon vähemmälle.
Automatkustuksen hyvä puoli on se että se on samoin kuin sauna ihan täydellinen paikka jutella yhdessä. Kotona joku on aina nenä kiinni tietokoneessa tai touhottaa jotakin, mutta autossa kaikki istuvat yhdessä lähellä toisiaan eikä kukaan ”pääse karkuun” niin siellä on hyvä keskustella milloin mistäkin.
Joo, kun temperamentit ja tottumattomuuden autoiluun laittaa yhteen, pitkät matkat autoillen pyritään välttämään 😀 Esikoisen vauva-aikana jätettiin parin tunnin mökkimatkat miehen vanhempien luota tekemättä hetkeksi. Vauva itki niin kamalaa pakokauhuitkua tai oikeastaan huutoa koko matkan, että tarvittiin kaikki aina pari päivää siitä selviämiseen.
Hyvä pointti muuten tuo auton ja saunan vertailu. Mä olen niin tottunut siihen, että koko perheen matkustaessa junalla mä saan aina käytettyä tuona ajan hyödyksi tekemällä töitä (ettei sitten ns. kohteessa tarvitse kaivaa läppäriä niin usein esille). Mutta juttelu on ihana sekin. Käytiin miehen kanssa kesällä treffeillä laina-autolla, ja olipa ihanaa matkustaa ihan kahdestaan ja jutella 🙂
Apua, enpä ole ikinä kantanut auton maalipinnasta niin huolta kuin Anna ylempänä. Ja voi olla etten kannakaan…
Mukava kuulla, että toimintasäde on jo 250km. Sillä jo vaihtaa paikkakuntaa. Pidemmälle reissulle joutuu kyllä sitten jo suunnittelemaan tauotuksen tuon kantaman mukaisesti. Olisi siis mukava kuulla, jos teette mummolareissun, että miten näitä tankkauspaikkoja löytyi matkalta. Nelostien länsipuolella siis runsaasti, mutta itse ajelen lähinnä itä-Suomessa… Tosin jos ollaan rehellisiä, niin meikäläiset odottaa vielä kymmenen vuotta, että sähköautoja alkaa olla käytettynä markkinoilla. Ei laiteta autoon missään nimessä kymmeniä tuhansia kiinni.
Mä en ollut tajunnut tuota maalipintaa noin tarkasti vaalia, mutta aina oppii uutta 🙂
Me itse asiassa ollaan just nyt lasten mummilassa Pohjanmaalla synttärireissulla. Mutta ei edes ajateltu muuta kuin junaa vaihtoehtona. Tänne suuntaan olisi kyllä ollut ihan mahdollista muutamalla latauspysähdyksellä ajellakin, mutta ajatus pitkästä automatkasta autoiluun tottumattomien ja liikkuvaisten lasten kanssa, ei kiitos :DDD Mutta suunnitelmissa on kyllä tehdä joku muu reissu, jonka välissä ”tankille” pitäisi mennä.
Kuulin, että sähköautoja löytyy jo nyt silloin tällöin käytettynä. Olisiko ollut joku lukijoista, joka siitä jossain Lähiömutsin somekanavalla mainitsi. Autoilla on kyllä hurjasti hintaa, oli kiesi minkälainen tahansa.
Kaksi asiaa minuakin kiinnostaisi, jotka jo edellisetkin ovat nostaneet esiin; talvikäyttö ja pidemmät matkat. Ja ylipäänsä, pitääkö luvattu 250 km kaupungissa (paljon kiihdytyksiä) tai toisaalta maantiellä (100-120 km/h).
Kerropa Nissanille, että kansa huutaa realistista talvitestiä, jospa heltyisivät lainaamaan ajopeliään muutaman kuukauden pidempään 🙂
Moikka Elina,
Vastailinkin jo ylempänä Annin kysymyksiin pakkasesta ja ajosta talvella:
“Lämpötila, maaston muodot ja ajonopeus vaikuttavat kaikki energian kulutukseen. Talvipakkasella energiaa kuluu kyllä siis enemmän, ihan niinkuin polttomoottoriautossa polttoainetta. Auton akku on kuitenkin eristetty ja varustettu lämmittimellä, joten älypuhelimeen sitä ei voi verrata.”
Sähkömoottorin hyötysuhde on polttomoottoria moninkertaisesti parempi. Lisäksi jarrutusenergian talteenotto muuntaa suuren osan muutoin hukkaan menevästä jarrutusenergiasta akkuvirraksi aina, kun jarrutat tai nostat jalkasi kaasupolkimelta. Tästä johtuen taajama-ajo ja kaupunkiajo sopivat sähköautolle erinomaisesti. Moottoritienopeuksissa energia kuluu nopeammin, joka vaikuttaa tomintamatkaan. Myöskään jarrutusenergiaa ei tällöin kerry. Realistinen toimintamatka autolla on siis noin 150 – 220 km välillä, vahvasti ajotavasta riippuen.
Terkuin,
Julia, Nissan Suomi
Julia tuossa ehtikin jo vastailla, ja itselläni ei sitä kokemusta ole tästä antaa. Mutta kyllä, olisi mielenkiintoista kokeilla ajaa sähköautoa myös talvella. Mistäs tietää, jos saan sellaisen onnistumaan! 🙂
Seuraan mielenkiinnolla. Sähköautot kiinnostavat, tällä hetkellä pihassa on 2 dieselautoa (olemme 5 henkinen perhe, molemmat vanhemmat tarvitsevat työmatkoihin autot.) Mutta sähköauto ja Suomen talvi, miten toimii käytännössä? Testiä kehiin, seuraan mielenkiinnolla 🙂 myös sähköautojen hinnat saisivat laskea reilusti… on toi lähes 40 000€ raaka hinta, kun kyseessä on kuitenkin vain Nissan . Tämä kaikella kunnioituksella. Mutta tohon hintaan saa uuteena bensabemareita (ainakin BMW 1-sarjaa), niin aika kovassa sarjassa painitaan 🙂
Heippa,
Mahtava kuulla, että sähköautot kiinnostavat! Vastasinkin tuolla ylempänä jo tähän talvikysymykseen, aihe joka meitä suomalaisia tietenkin aina kiinnostaa.
“Lämpötila, maaston muodot ja ajonopeus vaikuttavat kaikki energian kulutukseen. Talvipakkasella energiaa kuluu kyllä siis enemmän, ihan niinkuin polttomoottoriautossa polttoainetta. Auton akku on kuitenkin eristetty ja varustettu lämmittimellä, joten älypuhelimeen sitä ei voi verrata.”
Kuten Hanne kertoikin, Norjassa joka kuudes uusi auto on täyssähköauto ja samanlainen talvihan siellä taitaa olla. Myös LEAFin yli 90 prosentin asiakastyytyväisyys on vakuuttanut meidät sen toimivuudesta, myös talvella!
Terkuin,
Julia, Nissan Suomi
Olisi tosiaan aika luonteva jatko tälle yhteistyölle päästä kokemaan sähköautoilua Suomen talvessa vaikkapa tammi-helmikuussa. Katsotaan, josko sellainen vaikka onnistuisi! Nyt en tosiaan osaa sanoa asiasta omaa kokemusta, mutta Julia tuossa vastailikin Nissanin puolesta tähän talvisähköautoiluun liittyen 🙂
”Sähköauton hiilidioksidipäästöt ovat ajon aikana tasan ja pyöreä nolla, kun polttomoottorilla huriseva auto tupruttaa yhden kilometrin aikana ilmaan 119 grammaa hiilidioksidipäästöjä.” Taitaa tuo määrä olla kuitenkin per 100km?
Valitettavasti se tuo summa on ihan oikein, eli 119 grammaa yhdeltä kilometriltä. Täällä Teknologiateollisuuden havainnekuva asiasta.
Tehkää retki Porkkalaan! Aivan mielettömän kaunis paikka<3 Lapsilla on kivaa ja oma sielu lepää.
Hei kiitos vinkistä! Me ollaankin muuten mietitty Porkkalaa aikaisemmin, mutta autottomuus on ollut hidasteena retken toteutumiselle.
Suosittelen retkipaikaksi Rokokalliota: http://retkipaikka.fi/vapaa/rokokallio-vihti/
Isoja siirtolohkareita, luolia, onkaloita ym. Paljon ihmeteltävää pienille ja isoille. Vieressä myös kiva kalliolampi, tosin ei taida olla enää ihan uimakelit.
Tämähän oli ihan uusi kohde! Näyttää mielenkiintoiselta, just sellaiselta, jossa riittäisi ihmeteltävää ja kiipeiltävää koko perheelle 🙂 Kiitos vinkistä 🙂
Hei! Jostain syystä pääsen taas pitkästä aikaa lukemaan blogiasi feedly-sovelluksella klikkaamatta ollenkaan varsinaiseen blogiin (ja näkemättä mainoksia). Aattelin, että se ei varmaan ole tarkoitus 🙂