On 1990-luvun alku ja istumme ystävieni kanssa pyöräilyshortseissamme ja New Kids on the Block -bändipaidoissamme nahkasohvilla lapsuudenkotini takkahuoneessa. Kuvaputkitelevisiossa pyörii Paluu Tulevaisuuteen -elokuva, jonka rakeinen kuva rätisee hieman, mikä ei ole ihme. Niin monta kertaa VHS-nauhalle tallennettu leffa on katsottu. Ruudulla pyörii kohtaus, jonka muistan näin vuosikymmeniä myöhemminkin selvästi lentävien skeittilautojen ja jättimäisten peiliaurinkolasien lisäksi.
Autostaan aikakoneen nikkaroinut tiedemies Doc pelmahtaa tulevaisuudesta takaisin silloiseen nykyhetkeen 1980-luvun alkuun. Aikaisemmin plutoniumilla toiminut aikakone on vuoteen 2015 tehdyn visiitin aikana päivitetty tulevaisuuden moottorilla, ja Doc kaataa auton koneistoon kadunvarteen jätetyn roskapöntön sisällön. Tankkiin päätyy niin olutta kuin banaaninkuoria.
Se mikä tuntui kymmenvuotiaasta ihan ufolta vielä parikymmentä vuotta sitten, on nyt tätä päivää. Ihan kuten kasariklassikkoelokuva maalaili. Liikenteessä painelee menemään autoja, jotka kulkevat teollisuuden, kaupan ja kotitalouksien biohajoavista jätteistä – kuten niistä banaaninkuorista – jalostetulla biokaasulla. Minulle tämä valkeni vasta tänä keväänä, kun selvittelin asiaa ennen kuin ilmoitin halukkuudestani lähteä yhteistyöhön biokaasua valmistavan suomalaisen Gasumin kanssa.
Meillä ei ole autoa. Helsingissä asuvana sille ei ole tarvetta, ja säästämme niin hermoja, aikaa, rahaa kuin luontoakin käyttämällä oman auton sijaan arkiseen liikkumiseen julkisia liikennevälineitä. Näin kesäisin alla hyrrää sähkömoottorilla kulkeva laatikkopyörä, jonka kyytiin mahtuvat lapset, multasäkit ja pienet huonekalut. Olen kuitenkin kotoisin maalta, joten tiedän hyvin, että jokainen ei voi kävellä päiväkotiin, roudata ostoksia laatikkopyörässä ja hurauttaa töihin metrolla.
Autoton Suomi ei ole ainakaan juuri nyt mahdollinen, mutta autoliikenteen kannalta puhtaampi Suomi on. Biokaasun hiilidioksidipäästöt koko sen elinkaaren ajalta ovat jopa 90 prosenttia pienemmät kuin bensiinillä. Biokaasulla kulkevan auton suorat hiilidioksidipäästöt ovat taasen pyörät 0 grammaa kilometrillä, eikä kaasun polttaminen tuota lainkaan noki- ja hiukkaspäästöjä.
Niinpä päädyimme ajelemaan kesällä parin viikon ajan lainakaasuautolla. Samalla kun pääsimme tekemään roadtripin kesäiseen Suomeen – mistä lisää myöhemmin – testailimme, miten kaasumenopeli käytännössä toimii. Me ajelutimme kylillä mustaa Skoda Octaviaa, joka yllätyksekseni oli ihan tavallisen näköinen auto. Odotin kai, että autoon olisi kiinnitetty joku saunakiukaan näköinen lisähökötin. Mutta ei, ulospäin mistään ei olisi voinut sanoa, että kyseessä on kaasuauto.
Vaikka itse olisin mielelläni alleviivannut, minkämoinen menopeli alla on, muut autoilijat ehkä arvostavat Paluu tulevaisuuteen -efektin sijaan sitä, että kaasuautomallisto on laaja ja niin sanotusti normaali. On monen kokoista sekä näköistä autoa, ja omat kaasuautonsa on Skodan lisäksi esimerkiksi Audilla, Volkkarilla ja Mersulla. Ei siis haise banaaninkuoret tai hippiys, vaikka mun puolesta asiasta voisi pitääkin enemmän hajua ja meteliä.
Syytä rummuttamiseen nimittäin olisi. Sen kertoo jo se, että Gasumin biokaasulle on myönnetty sekä kotimaisuudesta kertova Avainlippu-merkki että Joutsenmerkki, joka ottaa tuotteen ympäristövaikutuksia huomioidessaan huomioon niin raaka-aineet, tuotannon, käytön että jätteen. Ei todellakaan mitään itsestään selviä leimoja auton polttoaineelle! Huhtikuusta lähtien biokaasutuotannossa syntyvä mädätysjätös on käytetty hyödyksi sekin, kun siitä jalostetaan lannoitetta pelloille levitettäväksi. Sillä maanviljelijät voivat korvata tyyriimmät keinolannoitteet.
Testimielessä me ajeltiin kaasukaaralla leppoisan maantieajon lisäksi myös täällä Helsingissä. Jopa minä, jolla on edelleen pienet traumat siitä Helsingin-reissusta vuosia sitten, kun juuri ajokortin saaneena maalaislikkana allani oli isin auto. Silloin ratikoiden, sekopäisten kaistajakojen ja yksisuuntaisten mukulakivikatujen seassa ajaessani menin sellaiseen selviytymismoodiin, että tajusin vasta perille päästyäni, miten kädet tärisivät, selkä oli nahkean kylmä ja t-paidan kainalot olivat hiestä märät. Vähän sama fiilis oli nyt, vaikka olikin pakko pitää pokka takapenkillä istuimissaan nököttävien lasten takia. Kaupunkitestiajojen jälkeen tuloksena oli – sen lisäksi että Helsingissä ajaminen on ihan yhtä kamalaa autosta riippumatta – että ajettavuus ja käytettävyys olivat ihan kuin tavanautoissakin.
Selkein ero bensa-auton ja kaasuauton välillä tulee tankkausasemilla. Gasumin tankkausasemia löytyy eripuolilta Suomea tällä hetkellä 18 kappaletta, ja lisää on suunnitteilla koko ajan. Täällä Helsingissä on hyvät oltavat, kun kaasutankkausasemia löytyy useampia, mutta pohjoisin suunnitelmissa oleva asema on tällä hetkellä tulossa Ouluun. Toivottavasti myöhemmin päästään ihan kunnolla pohjoiseen asti. Sähköautoon verrattuna biokaasuauto on kuitenkin enemmän koko Suomen auto, sillä siinä on samassa myös bensatankki. Yhdellä kaasutankillisella pääsee noin 400 kilometriä, mutta jos kaasu loppuu kesken, auto vaihtaa lennosta bensaan. Tankkeja on siis kaksi, mutta sekä kaasu että bensa palavat vauhdin antavaksi energiaksi samassa moottorissa.
Tankkaus itse tapahtuu samantapaisesti bensan kanssa. Mitä nyt kaasupistooli on vähän erilainen ja aikaa tankin täyttöön menee ehkä 10 sekuntia kauemmin. Selkeä ero on kuitenkin hinta. Olin totaalisen äimänä, kun ymmärsin biokaasun olevan selkeästi dieseliä ja bensaa edullisempaa. Skodan tankin sai täyteen noin 20 eurolla. Biokaasulla päästellessä 100 kilometriä kustantaa noin 7,36 euroa, kun samasta matkasta bensalla saisi maksaa noin 10,95 euroa.
Ovatko kaasuautot sitten bensalla kulkevia kalliimpia? No eivät, vaikka muuta olisin luullut. Kaasu- ja bensiinikäyttöisten autojen hankintahintojen ero on kaventunut, ja eroa hinnoissa on yleensä vain muutamia satoja euroja. Meillä alla olleessa Skoda Octavia -mallisarjassa kaasukiesi saattaa tulla jopa bensaversiota edullisemmaksi. Se on mielenkiintoista, sillä sähkö- sekä hybridiautoissa hintalappu on perusperttiautoa korkeampi.
Tässä vaiheessa kaasuautotutkimuksia ei voinut olla miettimättä, miksi ihmiset sitten eivät autoja hankkiessaan osta kaasuautoja. Mikä koira tässä oikein on haudattuna, kun kaikki kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta? Miksi vuonna 2014 Suomessa oli vasta vajaa 1700 rekisteröityä kaasuautoa? Aloin kysellä asiasta suoraan autoilevilta ihmisiltä.
Nopeasti kävi selväksi, että moni autoilevakin ihminen on yksinkertaisesti ollut ihan yhtä pihalla kaasuautohommista kuin minäkin. Hei eivät tienneet mitä se tarkoittaa tai ajattelivat sen koskevan vain busseja ja rekka-autoja. Jouduin myös oikoa harhakäsityksiä hinnoista ja selventää, että ei, kaasuauto ei räjähdä ilmaan kuin elokuvissa, jos sen kanssa kolaroi.
Yhteiskunnallakin on osansa erilaisten vihreämpien kulkupelien eteenpäin viemiseen. Esimerkiksi Norjassa sähköautoille myönnetyt veroedut, ilmainen pysäköinti sekä lataus, vapautus tietulleista ja lupa kruisailla bussikaistoilla ovat saanet norjalaiset sähköautokaupoille. Sähköautoja Norjassa oli vuoden 2015 alussa lähemmäs 39 000 kappaletta, kun Suomen teillä niitä rullasi samaan aikaan vajaa 500 kappaletta. Ruotsissa taas on pohjoismaiden eniten kaasuautoja – loppuvuodesta 2014 niitä oli lähemmäs 47 000 kappaletta – mihin on varmasti vaikuttamassa se, että ruotsi aloitti biokaasun käytön liikenteessä maailmanlaajuisesti toisena maana. Toisaalta Suomi oli heti perässä kolmantena. Ruotsissa kaasutankkausasemaverkosto on laajentunut tasaisesti, ja pari vuotta sitten kaasua sai autoonsa jo 155 julkisesta tankkausasemalta.
Ehkä siis Suomessakin pian huristelee menemään yhä enemmän biokaasua syöviä kaasuautoja. Siihen suuntaan vie EU:n toive suitsia alueensa tieliikenteen päästöjä nostamalla biopolttoaineiden osuus 10 prosenttiin jokaisessa jäsenmaassa. Suomi on vielä koventanut panoksia, ja päättänyt 20 prosentin tavoitteesta. Norjassa ja Hollannissa on vielä tiukemmat suunnitelmat: siellä on esitetty uusien diesel- ja bensiiniautojen myynnin kieltämistä vuonna 2025. Kehitys kehittyy ja maailma muuttuu, ja onneksi monesti parempaan suuntaan.
Minä jatkan muutaman viikon biokaasukruisalun jälkeen onnellisena kulkemista pääasiallisesti metrolla ja pyörällä, ja toivon, että biokaasuautot otetaan pian vuokra-autoja välittävien firmojen listoille. Saataisiin sitten tästä eteenpäin päästellä kaasulla mökkireissut ja muut kotimaan retket, joille ei junan tai linja-auton kyydissä pääse. Jos joskus elämä heittää kuperkeikkaa ja päädytään muuttamaan toimivien julkisten liikenneyhteyksien ulkopuolelle, autokaupoilla toivottaisiin kiesiä, joka kulkee banaaninkuorilla kuin siinä kasarileffaklassikossa.
En ikinä olisi lukenut tästä aiheesta mistään lehdestä. Edes otsikon perusteella en kiinnostunut. Mutta vakiolukijanasi luin juttua lähes puoliautomaattisesti ja jossain vaiheessa innostuin, koska ihan huomaamattani aloin lukea siteerauksia miehelle ja paasata biokaasun eduista ja edullisuudesta. Kiitos sinulle tästä! Oot huippu!
Korjaanpa heti alkuun että sähköhybridejäkin on olemassa. Tällaisen Volvon hybrisiauton kyydissä olen huristellut useammankin kerran kun lähipiirissä on yksi tällainen http://www.volvocars.com/fi/tietoa-volvosta/innovaatiomme/drive-e/plugin-hybridit#
Ja tämä ei ole erikseen mikään mainospuhe Volvolle tai Volvon ylistys vaan mainitsen kyseisen auton, koska se on ainut mistä on kokemusta. Se lataa ajon aikan lisää sähköä jos käytät diselmoottoria ja kun on latausta voi vaihtaa sähkölle. Akun saa ladattua myös verkkovirralla. Muistelisin että autossa on myös tila jossa auto itse vaihtelee sähkön ja diselin välillä jonkun systeemin mukaan, mutta en tästä mene takuuseen kun ei ole oma enkä ole niin perehtynyt. Eli kaasuauton etu sähköisiin EI ole se että sinne saa myös perinteisiä polttoaineita, koska sitä saa myös sähköautoihin. Suuri ero on varmasti sähköautojen painossa. En tiedä kaasuautojen painoa, mutta ainakaan tuon kyseisen Volvon renkaitakaan ei voi vaihtaa itse, sillä mikään tavallinen pikkutunkki ei kannata sitä.
Omat epäluuloni kaasuautoon ovat nimenomaan olleen ne että tankkauspisteitä ei KÄSITYKSENI MUKAAN ole ollut tarpeeksi. Ajelen lyhyitä matkoja työajoa ja matkalla on käytännössä yksi järkevä tankkauspaikka. Sitten ajelen läntisen suomen itäreunalta ihan itärajan tuntumaan. En kyllä ole kaasun tankkauspisteitä erityisesti seurannutkaan. Joka tapauksessa heti kun budjetti sallii ja vanha auto alkaa olla vähän liian vanha (rakas pikku kopperoinen, pieni maasturin ja henkilöauton sekasikiö, korotettu pohjainen nelivetokirppu Suzuki Ignikseni) että siitä on pakko luopua jos tahtoo yhtään järjellä ajatella niin tahtoisin jonkinlaisen hybridin. Käytännössä autovalintani ovat kuitenkin siitä kiinni että niillä palkoilla joita nyt nostan lastenhoitajana auto saisi maksa korkeintaan 15 000. ja se on ihan ehdoton katto. Ei vaan pysty enempään. Mutta hybridi on haaveissa. Ilman autoa olisin kahden bussin varassa. Toinen menee aamulla ja toinen tulee iltapäivällä kouluaikojen mukaan.
Meillä päädyttiin vuosi sitten vaihtamaan autoa. Kaasuauto oli itsestäänselvä valinta. Eikä me muuten asuta edes pääkaupunkiseudulla vaan Lahden seudulla. Miehen työmatka kulki Lahden ainoan kaasuaseman ohi, sukulaiset asuu joko niin lähellä että Lahden asema palvelee riittävästi tai kaasuasemapaikkakunnilla, joten päädyimme siihen, että jos lähdemme reissuun jossa muuta polttoainetta tarvisi enemmän, löydämme varmasti jonkun ystävän/sukulaisen joka mielellään testailee kaasuautoilua meidän reissun ajan – ja antaa vastalainaan oman autonsa.
Me ostimme auton käytettynä, katsoimme myös auton tuontia Ruotsista, Virosta ja Saksasta (tuonnissa saa vaan katsoa tarkkaan että etsii Suomen tankkausasemiin sopivaa CNG -mallia eikä LPG mallia eli Suomessa tankataan kaasu paineistettuna, ei nesteytettynä).
VUoden aikana me ollaan oltu älyttömän tyytyväisiä. Ihan heti ei kaasuauto muuhun vaihdu. Reissulla on muutaman kerran tyhjentynyt kaasutankki ennen asemalle pääsyä, vaan ei haittaa kun toisessa tankissa on bensaa, ja sekin tankki olisi hyvä ajaa toisinaan tyhjäksi. Hei pitäskö mun postata omaan blogiin aiheesta? Tästä kommentista alkaa tulla vähintään novelli. Taidan tiivistää: Suosittelen!
Kiitos tästä kirjoituksesta!
Autonvaihto lähikuukausina meillä ohjelmassa ja en ole edes ajatellut että kaasuauto olis vaihtoehto… me ajetaan 90 % ajoista pk seudulla ja lähin tankauspiste olis ihan kulkureittien varrella. Ja tosiaan meillä on Octavia, jota ajateltiin vaihtaa uuteen samanlaiseen joten kaasumalli olis siinä mallissa muutaman satasen halvempi. Polttoainekustannuksissa säästettäisiin reippaasti kaasuautolla, ajoa kun tulee tästä kotinurkilla pyörimisestäkin 20000-30000 km vuodessa. Ne harvat reissut jotka muualle Suomeen suuntautuu voidaan hoitaa bensalla.
Niin siis vielä tarkennuksen edelliseen epäselvää tekstiin. Kaasuauto nousi siis meillä nyt varteenotettavaksi vaihtoehdoksi.
Vaikka mulla on tuttavapiiristä kaveri duunissa Gasumilla, en ollut oikein tajunnut, mikä tämä homma oikein on. Olen kuullut kyllä, että biojätteestä saa tehtyä enegiaa, mutta en ollut tajunnut, että puhtaasti sitä käyttäen saadaan autokin kulkemaan yhdellä tankilla 400 kilometriä tai että sillä esimerkiksi Vuosaaressa toimii kahvipaahtimo ja täällä Hertttoniemessä Marimekon kangaspaino. Jotenkin ajattelin sitä sellaisena kivana pikkulisänä, jolla yksistään ei kuitenkaan pärjää.
Ihana siis kuulla, että muutkin saavat ahaa-elämyksiä aiheen äärellä 🙂
No perskules, näinhän tosiaan on! Mä kahlasin läpi autofoorumeita ja sähköautosivustoja varmistaakseni asian, mutta tällaista ei tullut vastaan. Hienoa, että autoja kehitetään! Appiukon hybridillä minäkin olen Pohjanmaan-reissuilla ajanut, mutta en ollut kuullut, että on tuollaisiakin, jotka käyttävät puhtaasti sähköä ekat 40 kilometriä. Mun ajamassa hybridissä sähköä syntyi ajaessa, joten suurimman osan aikaa mentiin bensalla (tai dieselillä, en ole varma).
Hienoa, että autot kehittyvät ympäristöystävällisempään suuntaan. Sen verran pidemmän matkan kaasuautolla vielä pääsee puhtaasti ilman suoria hiilidioksidipäästöjä (käynnistyksessä käyttää bensaa, mutta muuten sillä päästälee sen 400 kilometriä ajotavasta riippuen pelkällä kaasulla) , että siinä mielessä se on enemmän koko Suomen auto. Mutta toivottavasti mun lasteni aikuisuudessa vielä ajellaan kulkupeleillä, jotka käyttävät energianaan pelkästään päästöttömiä polttoaineita, eikä tarvitse miettiä, kuinka pitkälle pääsee ja onko lähellä tankkausasemaa.
Voin uskoa, että autoonkin voi kiintyä, kuten sinä Suzukiisi 🙂 Mäkin suorastaan rakastan meidän sähkömoottorista puhtia saavaa laatikkopyörää, joka on helpottanut ja mukavoittanut kaupunkiarkea niin paljon! Kuulostaa myös kovin tutulta tuo bussien määrä päivässä. Samanlaisien bussilinjojen varressa itsekin olen kasvanut.
Mielenkiintoinen kaasuautojuttu, kiitos siitä! Olen odottanut kovasti, että jokin sähköautovalmistaja antaisi auton blogitestiin, mutta kaasu ehti ensin. Sen verran kuitenkin haluaisin oikaista, että kaasuauto ei ole suinkaan päästötön, vaan esim. Skoda Octavia tupruttelee biokaasusta ilmaan hiidioksidipäästöjä 97 g jokaista kilometriä kohden. Se, että autoa sanotaan päästöttömäksi perustuu uusiutuvan energian käyttöön, mutta tosiasiallisesti siellä missä kaasuautolla ajellaan, tulee päästöjä ilmaan tuon verran. Sähköauto on sen sijaan ajettaessa tosiasiallisesti täysin päästötön, eli ei ajon aikana saastuta ilmaa ollenkaan – eihän sähköautossa ole edes pakoputkea.
Suomessa uusi auto maksaa keskimäärin 32 000 euroa ja esim. Nissanin sähköauto 35 000 euroa. Jos autoilee n. 20 000 km vuodessa, säästyy polttoaineissa 1800 euroa vuodessa ja päästöjä ei ole. Sähköautoja saa myös käytettynä, omamme maksoi noin 20 000 euroa, mutta oli erittäin vähän ajettu ja miltei uusi. Auto on ajettaessa täysin hiljainen, päästötön ja polttoaine on käytännössä ilmaista. Lataus kestää puolisen tuntia ja sillä pääsee n. 130 – 150 km. Öisin auto ladataan ihan kotitöpselistä. Ja on kaikki hienoudet, ajotietokoneet ja peruutustutkat, luritteleepa auto käynnistettäessä pikku laulelmankin: muutenhan käynnistyksestä ei mitään ääntä kuulukaan :D.
No, ehkä tästä hivenen paistaa läpi, että olen sähköautofani, mutta minusta sähköautoistakin (ja niiden ekologisuudesta) puhutaan todella vähän ja usein kuvitellaan että hinnat ovat tavallisen ihmisen ulottumattomissa.
Sanottakoon kuitenkin, että on ansiokasta tehdä uusiutuvasta aineesta biopolttoainetta Suomessa, mutta kannattaa huomioida, että jos tankkaa maakaasupohjaista kaasua, tuodaan se Venäjältä ja siltä osin ympäristökuormitus on erittäin raju jo valmistusvaiheessa.
Mielenkiintoista kuulla, että kaasuautoja liikkuu jo käytettynäkin. Huomasin myös, että tavanautoista voi tehdä muutaman tonnin remontilla kaasuautoja. Kaikenlaista sitä, mistä tällainen autoton ei ole kuullutkaan! Kiitos siis kauemmin kaasuautoa käyttäneen kokemuksista.
Me tehtiin reilun 400 kilometrin roadtrip kesä-Suomeen kaasuautolla. Vaikka matkan varrelle sattui myös kaasuasemia, tahdottiin testimielessä vetää kaasutankki tyhjäksi. Se loppui sitten tasan kaksi kilometriä ennen Helsingin tankkausasemaa. Mä odottelin jotain nytkähdystä, kun polttoaine vaihtui kaasusta bensaan, mutta jos kojelauta ei olisi kertonut muutoksesta, en olisi huomannut mitään. Hyvin kulki siis bensallakin, vaikka kuka sillä bensalla nyt muuten kaasuauto alla vapaaehtoisesti ajelisi, kun on niin paljon fiksumpikin vaihtoehto 🙂
Kirjoita ihmeessä kokemuksia blogiisi. Tästä aiheesta löytyi netistä yllättävän vähän kokemuksia. Etenkin sellaisia, joita autotonkin ihminen ymmärsi 😀
Kiva kuulla, että postauksesta oli hyötyä! Tätä mä just asiaa selvitellessäni mietin; miksi autoa tarvitsevat eivät autokaupoilla valitse kaasuautoa. Mutta syy taitaa olla just se, mikä sinullakin, siitä ei oikein tiedetä 🙂 Ja hauska sattuma, että teillä on just sama automalli kuin tämä meidän testaamamme.
Olisi tosiaan hienoa tämän jälkeen testata myös sähköautoa. Kuten sun kirjoituksesi hyvin selvensi, mullakin niihin liittyy ennakkoluuloja just vaikka hintaa nähden. Ja mä olin ajatellut, että niiden lataus kestää monta tuntia! Miten se voikaan olla noin nopea – meidän tyhjiin ajettu sähköpyörän akkukin latautuu monta tuntia, vaikka sillä pääsee vain 30 kilometriä ja kyseessä on pyörä 😀
Mä kysyn tuosta päästöasiasta Gasumilta. Heidän mukaansa suoria päästöjä syntyy 0 g kilomerillä biokaasulla ajaessa. Koko elinkaaren ajalta kaasusta tietty päästöjä syntyy, mutta bensaan verrattuna 90 prosenttia vähemmän. Käynnistäessä kaasuauto käyttää bensaa, mutta siirtyy sitten puhtaasti kaasulle.
Ja kyllä, kaasuautoon voi siis tankata kahta kaasua; biokaasua ja maakaasua. Ja biokaasu on siis se Suomessa biojätteestä valmistettu. Se maksaa hivenen enemmän kuin maakaasu, mutta on silti edullisempaa kuin bensa tai diesel. Että ehdottomasti mieluummin biokaasua kaasuauton tankkiin!
Puhtaasti sähköauto olisi varmasti ihana jos olisi pääasiassa kohtalaisen lyhyitä ajoja kaupungissa. Tai voihan maaseudullakin, mutta siellä välimatkat on usein niin pitkinä että sinne on hankalampi yleistää. Mutta sanotaan että jos töiden puitteissa joutuisi pörräämään päivän aikana paikasta toiseen saman kaupungin piirin sisäpuolella niin puhtaasti sähköauto olisi mainio valinta.
Mitä tulee hybrideihin ja siihen että ensimmäisessä kommentissa vertaat kaasuauton ja sähköhybridin kantomatkaa niin eihän niillä tosiaan millään pääse samaan. Siitä huolimatta pitää huomioida että hybridi voi myös ladata ajon aikana ja ilman välitankkauksia voi jossain kohtaa siirtyä takaisin sähkön käyttöön. Toki lataus määrä on varmasti vähäisempi, mutta huomionarvoista silti. Sähköautojen hiljaisuus on myös ehdottomasti isoin valttikortti.
Luulen muutenkin että kaasuauto on vähän sellainen siirtymävaiheen ja yhden-kahden sukupolven juttu. Vähän kuin C-kasetit. Sähköautot kehittyvät koko ajan ja luulisin että etanoliautoille käy samoin. Voi olla että tulee myös ihan uusia ideoita. Eli sen puolesta onkin ehkä järkevää ettei kaasuverkkoon lopulta satsata ihan älyttömästi rahaa ja energiaa. Tällä hetkellä se on tosi hieno juttu ja kelpaisi minullekin jos asemia olisi oikeissa paikoissa, mutta luulen että ne tulevat jäämään aina ohimeneväksi ilmiöksi ja katoamaan ehkä suunnilleen samaan tahtia tai pienellä viiveellä kun myös bensa ja diselautot vähenevät.
Joo, mäkin olen miettinyt, että jos työn puolesta pitäisi suhailla ympäri kaupunkia auton kanssa, kallistuisin todennäköisesti sähköautoon.
Ja ihan totta, että on hyvä huomioida se, että hybridi voi ladata sähköä ajon aikana. Sitä ominaisuutta varmasti pystytään parantamaan ja tehostamaan tulevaisuudessa.
Mielenkiintoinen ajatus se, että kaasuauto olisi siirtymävaiheen juttu. Tällaisia ajatuksia bongasin kyllä muualtakin, kun postausta varten nettiä kahlasin. Itse en ole mikään energia-asiantuntija, mutta taviskuluttajan perstuntumalla musta tuntuu, että on äärettömän hyvä, että biojätteestä valmistetaan energiaa. Vaikka muut jätemäärät toivottavasti putoavat radikaalisti tulevaisuudessa, biohajoavaa jätettä syntyy paljon. Meilläkin se on se roskaloota, joka täyttyy nopeiten, vaikka käytetäänkin hedelmät ja vihannekset mahdollisuuksien mukaan kuorineen ja naatteineen. Biokaasua voi tietty käyttää ja käytetään myös muutenkin energiana, ei vain autojen polttoaineena.
Mutta oli miten oli, olen niin iloinen vähäpäästöisempien ja uusiutuvaa energiaa käyttävien energiamuotojen kehityksestä 🙂
Mulle pomppasi silmieni eteen Facebookissa mainos autovuokraamosta, mistä saa vuokrattua hybridiautoja sekä sähköautoja https://greenmotion.fi/fleet
Mahtavaa keskustelua aiheesta! 🙂 Tarkennetaan vielä hieman. Tarjoamamme biokaasu valmistetaan biohajoavista jätteistä mädättämällä. Valmistukseen käytetyt jätteet koostuvat pääasiassa elintarvikeketjun eri vaiheissa syntyvistä jätteistä esim. ruuantähteistä, vihannesten ja hedelmien kuorista jne. sekä jätevesilietteistä. Elintarvikkeiksi käytettävät kasvit ovat kasvaessaan sitoneet itseensä ilmasta hiilidioksidia joka sitten tuoteketjun loppupäässä vapautuu takaisin ilmakehään, kun biokaasua poltetaan. Siten tämän biokaasua poltettaessa muodostuvan hiilidioksidin nettovaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen on neutraali. Tämän vuoksi yleisesti katsotaan, että laskennallisesti biokaasun poltosta aiheutuvat CO2-päästöt ovat nolla.
On totta, että sähköauton käytöstä ei muodostu suoria pakokaasupäästöjä. Autoilun päästövaikutuksia laskettaessa tulisi kuitenkin huomioida sähköntuotannossa käytettävistä fossiilisista polttoaineista muodostuvat päästöt. Käyttövoimien koko tuotantoketju huomioiden ovat sähkö- ja biokaasuautoilun CO2-päästöt suunnilleen samaa luokkaa.
Hieno tarkennus, ja sähköautossa kävi kanssa mielessä tuo sähkön tuotanto ja meinasin mainitakin sen, mutta se jäi 🙂 Kaikissa varmasti puolensa ja kaikilla paikkansa ja vain aika näyttää mitä tulevaisuus lopulta tuo millekin energianlähteelle mitä autoissa käytetään. Joka tapauksessa olen samaa mieltä Lähiömutsin kanssa että hienoa kun näitä kehitetään ja ne ovat oikeasti jo kuluttajien ulottuvilla ja ihan arjessa toimivia.
Hyvä tarkennus tosiaan, nyt taas mäkin ymmärrän paremmin 🙂
No hei katoppas! Ja mikäli oikein ymmärsin, meitä lähin auton noutopiste olisi Hakaniemessä – mahtavaa! Tää pitää yrittää muistaa seuraavalla kerralla, kun on tarve autovuokraukselle. Kiitos vinkistä!
Kaasuauton päästölukemat perustuu siihen, että välillä mennään bensalla. Jostain luin, että biokaasulla ajettaessa päästöt ovat jopa 97% alhaisemmat vastaavaan diesel malliin verrattuna.
VW Caddy Maxi kombi TGI säteeksi ilmoitetaan yli 900km,mutta käytännössä taitaa asettua 700+ km kohdille. Tunnin koeajon mukaan pääsin 5,3kg/100km, joka on noin 700km/tankki. Ajoon lähtiessä kulutus oli 5,5kg/100km. Positiivinen kokemus ja nähtäväksi jää tuleeko työkäyttöön Caddy Maxi TGI vai täytyykö valita joku diesel paku.
Kiitos mielenkiintoisesta blogikirjoituksesta.
Kiitoksia Lähiömutsille biokaasuautoilua valaisevasta kirjoituksesta. Nyt on aivan pakko kertoa omista kokemuksista tuoreena biokaasuautoilijana.
Asuinpaikkakunnalleni, Joutsaan, rakennettiin biokaasulaitos ja autojen tankkausasema jokin aikaa sitten. Kiinnostuin biokaasuautoilun mahdollisuudesta. Tuntui todella järkevältä hyödyntää jätteistä paikallisesti valistettavaa energiaa. Biokaasulaitos toimii jätevedenpuhdistamon jatkeena, joten voin itsekin osallistua raaka-aineen tuottamiseen. Myös huolellinen biojätteiden lajittelu arjessa tuntuu entistäkin mielekkäämmältä.
Hankin tietoa biokaasuautoista netistä ja selasin kaasuautotarjontaa. Skoda Octavian kaasuauton tultua Suomen markkinoille, siitä tehtiin lehdistön toimesta monta artikkelia. Niissä kerrottiin, kuinka auto on taloudellinen. Myös normaalia 50 litran bensatankkia pidettiin hyvänä. Se takaisi tarvittaessa yhdessä kaasutankin kanssa pitkälti yli 1000 km toimintamatkan. Tuumasta toimeen. Sain oman kaasuauton hankintani yhteydessä pari muutakin paikkakunnan autoilijaa vaihtamaan autonsa kaasu-Octaviaksi.
Olen ajellut ruskealla (biokaasun raaka-aineen värisellä ☺) kaasu-Octavialla nyt lähes 8000 kilometriä. Nuo kilometrit olen ajanut lähes kokonaan paikallisen Joutsan Ekokaasun biokaasulla. Kokemukseni ovat olleet todella myönteisiä. Auto nimittäin kulkee vähällä polttoaineella. Keskikulutus on nyt rauhallisessa kesäajossa ollut noin 4 kg/100 km. Maantieajossa ajotietokone on näyttänyt alimmillaan 3,1 kg/100 km kulutusta, mutta ajotietokone on osoittautunut hieman optimistiseksi. Kesäreissulla kun kaasua ei ollut loppumatkasta saatavilla, ajotietokone näytti maantiellä bensan kulutukseksi 4,6 l/100 km. Pienen kulutuksen hintana on verkkaisempi kulku. Entisen dieselautoni jälkeen Octavia on vähän väännöttömän oloinen, mutta se nyt on selvää kun moottorin tilavuus vaihtui 2,2 litraisesta 1,4 litraiseen.
Miksi kaasuautot ovat harvinaisia? Mielestäni, kuten Lähiömutsikin mainitsi, merkittävimmät syyt ovat tankkauspaikkojen vähäisyys Etelä-Suomea lukuun ottamatta, tiedon puute ja sen myötä osin ennakkoluulotkin. Tankkauspaikkaongelma on poistumassa, sillä useista tankkauspisteistä on jo rakentamispäätökset olemassa. Jos auton hankintaa suunnittelee kannattaa tulevien asemien sijainti huomioida, sillä kaasuautollahan voi ajaa bensalla kunnes kaasun tankkaus on mahdollista.
Banaaninkuori polttoaineena on todellisuutta! Tulevaisuus näyttää, millä energialla liikumme. Tällä hetkellä kun kaasuvarustuksesta ei tullut autolle lisähintaa, toimintamatka on pitkä ja ajaminen edullista, pidän kaasuautoa järkevänä vaihtoehtona.
Kiitos hyvästä tekstistä!
Meillä on ajeltu kaasuautoilla jo liki seitsemän vuotta. Ensimmäisenä hankittiin Opel Safira, joka edelleen palvelee käytössämme ja vuosi sitten tuli Audi A3. Asumme Tampereen seudulla, jossa on kolme tankkausasemaa, kaksi Gasumin ja yksi paikallisen lämpöyhtiön. Suomessa on muitakin yksittäisiä tankkauspisteitä (niissä on erilaisia maksukäytäntöjä, joihin kannattaa perehtyä ennen matkaa). Kuljen omaa päivittäistä koulumatkaani (n.80km) ilman tankkausmahdollisuutta, mutta suunnittelen viikon kauppareissun niin, että käyn Tampereella tankkaamassa auton samalla. Toisinaan vaihdamme miehen kanssa autoa, mies kun kulkee päivittäisellä työmatkallansa muutamankin aseman ohi.
Olemme käyneet autolomamatkoilla Lapissakin asti ja silloin vain pitää huomioida bensatankin pienempi tilavuus. Kaasun olemme näillä matkoilla jättäneet varatankiksi, jos sattuisi bensa loppumaan kesken.
Kun autoni kyytiini tulee uusi ihminen, haluan aina kertoa, että kaasulla tässä kuljetaan ja maailma on taas vähän parempi ��
Moikka ja kiitos paljon kokemuksesi jakamisesta. Nyt kun sanoit, että auto tuntuu dieselin jälkeen vähän väännöttämän oloiselta, muistan miehenkin maininneen samaa. Mainitsi, että kiihtyy vähän löysemmin kuin autot, joihin on tottunut. Mä itse en tällaista huomannut, mutta ajankin autolla nykyisellään vain muutamia kertoja vuodessa, joten sellaista tatsia ei ole.
Niin ja biokaasun raaka-aineen värinen auto sai nauramaan 😀
Kiitos kaasu-autoilukokemuksen jakamisesta – seitsemässä vuodessa sitä varmasti ehtiikin kertyä 🙂
Mikäli en ole jotain ymmärtänyt ihan väärin, tuossa meillä koeajossa olleessa Scoda Octaviassa kaasu oli aina aina ykkösvaihoehto, eli toisin sanoen bensaa ei voinut käyttää, jos tankissa oli kaasua jäljellä. Pidin tätä fiksuna, sillä kukapa tahtoisi ehdoin tahdoin ajella ympäristölle kehnommalla ja kukkarolle kalliimmalla vaihtoehdolla. Mutta teidän Lapin-reissullahan on ollut hienoa, että kaasun on voinut jättää varatankiksi, kun ei niitä bensa-asemiakaan ihan joka pitäjässä ole.
Mainio kirjoitus,
Kaiken muun hyvän lisäksi biokaasuauton hiukkaspäästöt ovat jotakuinkin nolla. Voin siis suositella reilun parin vuoden Octavia G-TEC -kokemuksella kaasuhybridiä.
Fakta on kuitenkin se, että tämän kaasuauton ajonaikaiset CO2-päästöt ovat vähintään noin 100 g/km (valmistajan ilmoittamat päästöt ovat kaasulla 94-96 g/km). Bensalla enemmän. Sähköauton ajonaikaiset päästöt ovat tasan 0 g/km kaikissa olosuhteissa ja sähkö on mahdollista tuottaa päästöttömästi (ydin-, tuuli-, aurinko- ja vesivoima).
Tietenkin kaikki helposti syntyvä kaasu (ei maaperästä pumpattu) on syytä käyttää hyväksi eikä päästää sellaisenaan ilmakehään, mutta miksei samantien polteta sitä mahdollisimman tehokkaasti sähköksi siellä missä se syntyy, jolloin päästöt jäävät haja-asutusalueille eikä niitä tuoda kaupunkeihin, kuten kaasuauton tapauksessa tehtäisiin. Puhumattakaan kaikesta kuljettelusta, jota kaasunkin tehoton käyttö autoissa vaatii. Tämän sähkön voi sitten käyttää vaikka sähköautoissa ilman, että täytyy alkaa luomaan uutta infrastruktuuria kaasuautoille. Sähköä on jo saatavilla kaikkialla.
Lähiömutsi unohtaa kirjoituksessaan, että maa- ja biokaasun käyttö liikenteessä on maassamme korkeasti verotettua. Kirjoituksen skodastakin maksettaisiin satoja euroja vuodessa ylimääräistä käyttövoimaveroa, siis jos olisi _kirjoittajan_ oma, eikä sponsorin auto;) Tämä seikka on pitkälti estänyt jakeluverkoston kehittymisen ja siten käyttöasteen nousemisen sille tasolle, että kaasu olisi mitenkään vakava kilpailija bensalle. Siis kehäkolmosen ulkopuolella.
Jos esimerkiksi biokaasu olisi väitetyn ympäristöystävällinen polttoaine, eiköhän valtio mieluumminkin tukisi sen käyttöä ja tuotantoa eikä pyrkisi sitä rajoittamaan. Vielä kun huomioidaan sen tuoma energiaomavaraisuusnäkökulmakin.
Aika kepeä taustatyö tässä kirjoituksessa ja vahva kaupallisuuden maku..voi voi =/
Minulla on ollut kaasuauto yli 5 vuotta. Oma 19-vuotias kaasuautoni kuluttaa maakaasulla maantieajossa nykyhinnoin noin 4 euroa / 100 km. Olen kerran tankannut Leppäveden navetan luona lannasta ja ruohosta tehtyä biokaasua. Oli huikea tunne nähdä navetta ja ajaa lehmän lannalla. http://www.metener.fi
Kaasukäyttöisen Skoda Octavian käyttövoimavero on 215 euroa vuodessa, joten ilman ideologisia syitä (ympäristö/suomalaisuus) kaasuautoa ei kannata hankkia ellei pysty ajamaan maakaasulla yli 5000 km vuodessa. Käyttövoimavero otettiin käyttöön ehkä vuoden 2013 alussa.
Uusi Nissan Leaf maksaa pienemmällä akulla kymppitonnin enemmän kuin kaasukäyttöinen Octavia. Tekniikan Maailma sai vuonna 2012 -15 C pakkasessa kaupunkiajossa toimintamatkaksi 58 km. Kesäkelillä pääsee 88 km 120 km/h GPS-nopeudella. Tuote on kuitenkin täysin valmis ja sopii oikein hyvin toiseksi autoksi. http://sahkoautoilevamotoristi.blogspot.fi on ansiokkaasti selvitetty insinöörinäkökulmasta Leafin todellisia käyttökokemuksia myös pakkasessa ja pitkässä maantieajossa.
Pääkaupunkiseudulla Biokaasua valmistetaan Suomenojan jätevedenpuhdistamolla jossa Biokaasu tehdään metaanista, joka on 4 kertaa hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu. Käytännössä biokaasun kasvihuonepäästöt ovat negatiiviset, koska Biokaasuautoilu aidosti vähentää kasvihuoneilmiötä. Stadissa biokaasuauto siis siivoaa ilmasta Espoolaisten pierut.
Biokaasu on ylivoimaisesti ekologisin ja eettisin polttoaine. Sähköautokaan ei ole läheskään päästötön koska sen käyttämä sähkö tuotetaan enimmäkseen kivihiilellä ja maakaasulla. Diesel tuhoaa ihmisten terveyden pienhiukkaspäästöillä ja ”ekologinen” Biodiesel tuhoaa sademetsät palmuöljyn tuotannolla. Maakaasu aiheuttaa myös hiilidioksidipäästöjä, tulee Suomeen Venäjältä ja siihen käytetty raha menee Putinin sekoilun tukemiseen. Bensiini aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, ja bensaan käytetyt rahat menee suurilta osin ihmisoikeuksia polkeviin Persianlahden valtioihin.