Ensimmäinen kuukausi elämää Balilla alkaa olla takana, ja on hyvä tarkistaa taloutemme valuuttaliikenne. Olen kirjoittamassa erikseen postaukset elinkustannuksista Balilla sekä vielä siitä, miten meidän lähes neljän kuukauden irtiotto on ylipäätään taloudellisesti mahdollinen. Nyt kuitenkin otetaan tarkemmin tarkasteluun kauppalasku, joka on merkittävä menoerä niin arjessamme Suomessa kuin täällä Balilla.
Arvaattekin varmasti, että eläminen Balilla on edullisempaa kuin Suomessa. Hintaerot ovat yleensä niin selviä, että vähän hämmästyin, miten pieni ero kauppalaskuissa on Suomeen verrattuna. Ubudissa on oikeastaan vain kaksi isoa ruokamarkettia, Delta Dewata ja Bintang. Emme siis voi säätää kävelemällä neljästä lähikaupasta Lidliin, kuten Suomessa teen. Pienet marketit Balilla ovat oikeastaan vain kioskeja, joissa myydään lähes Suomen hinnoissa elintärkeitä asioita: saippuaa, vettä ja jäätelöä.
Me käytämme ruokakappanamme lähinnä Bintangia, josta postauksen kuvatkin ovat. Marketin valikoima on tosi hyvä, se on hieman kuin minikokoinen Prisma tai Cittari. Sieltä saa kaiken riisistä yrtteihin, kahvimukeista suklaaseen ja tofusta vesiväreihin. Paikallisia ihmisiä niissä kuitenkin näkyy vain muutamia, ja hekin näyttävät nappaavan koreihin vain joitakin tuotteita.
Monet paikalliset käyvätkin isojen markettien sijaan ostamassa esimeriksi hedelmänsä ja vihanneksensa erillisistä hedelmäkaupoista kylän laitamilta, joissa hinnat ovat huomattavasti edullisemmat. Mekin käymme lähimmässä fruitshopissa (Jalan Kedewatanin varrella) aina kun ohi kuljemme, mutta eniten rahaa palaa Pintangissa.
Paikalliset käyttävät myös oman puutarhan tuotteita, pitävät useasti kotona paria kanaa ja käyvät ostoksilla night marketeissa. Me emme ole käyneet iltatoreilla vielä kertaakaan, sillä niissä meno alkaa kunnolla vasta kuuden jälkeen ja ne ovat aika kaukana. Tuskinpa tällainen turre-turilainen sieltäkään paikallishintoja saisi kuukauden tinkimiskoulutuksen jälkeenkään. Mutta ihan fiiliksen vuoksi tahdon sellaisella vielä piipahtaa.
Me käymme siis pari kertaa viikossa ruokaostoksilla marketissa. Ostettavaa kertyy yleensä kukkurallisen kauppakärryn verran, eli kaksi tai kolme isoa kassillista. Suurin osa kärrystä täyttyy hedelmä- ja vihannesosastolla, ellemme sitten ole voineet tehdä ”ensin Lidlistä kaikki saatavissa oleva ja loput K-Marketista” -kikkaa balilaisittain, eli käyneet ensin pienessä fruitshopissa ja sitten vasta Pingtangissa.
Hedelmien, vihannesten ja tuoreyrttien lisäksi ostamme muutenkin pääasiassa aika perusjuttuja: öljyä, nuudeleita, tofua, tempehiä, erilaisia papuja, riisiä ja kananmunia. Kasvismaitoja on hyvä valikoima. Tyyriimpiä ostoksia ovat pähkinät ja siemenet, jotka ovat hinnoissaan myös täällä Balilla. Myös käyttämämme valmisgranola on kallista.
Toisinaan ostamme kauppareissun ohessa jätskit tai suklaat. Välillä nappaamme kärryyn pari olutta. Lapsille ostetaan leipää ja silloin tällöin jotain juustoa. Maitotuotteet ovat kalliita, eikä niitä muutenkaan oikein viitsi ostaa. Kauppamatka kestää taksikyydin ja parin kilomterin kävelyn yhdistämällä 40 minuuttia, joten mitään kylmää kaipavaa ei tahdo raahata helteessä tuota aikaa. Kauppalaskuissa näkyvät myös vessapaperit, piirustuspaperit, vesivärit, aurinkorasvat, pari (pahan makuista ja kallista) viinipulloa sekä muutama lasi ja lautanen.
Tässä litania esimerkkituotteita hintoineen (pyöristettynä lähimpään 50 senttiin, ellei hinta alle euron):
- Vajaa 1,5 kiloa banaaneita: 39 536 rupiaa eli 2,5 euroa
- Kananmunat (organic) 10 kappaletta: 16 800 rupiaa eli 1 euron
- Iso paketti maustamatonta tempehiä: 7000 rupiaa eli 50 senttiä
- Iso paketti maustamatonta tofua: 6700 rupiaa eli 50 senttiä
- Sokerihernepaketti: 23 000 rupiaa eli 1,5 euroa
- Kolme jättimäistä pitaijaa eli lohikäärmehedelmää: 30 000 rupiaa eli 2 euroa
- 19 litran kanisteri juomavettä: 20 000 rupiaa eli 1,5 euroa
- Litran kookosöljypullo: 69 000 rupiaa eli 5 euroa
- Avokadoja (reilu kilo): 25 921 rupiaa eli 2 euroa
- Yksi pieni parsakaali: 14 286 rupiaa eli 1 euro
- Nipullinen tuoreita pitkäpapuja (n. 250 g): 4422 rupiaa eli 30 senttiä
- 100 g seesaminsiemeniä: 8750 rupiaa 60 senttiä
- 300 grammaa tuoreita edamamepapuja: 9560 rupiaa eli 70 senttiä
- Jättimäinen nipullinen korianteria: 25 000 rupiaa eli 1,5 euroa
- Appelsiinimehupurkki: 6300 rupiaa eli 40 senttiä
- 400 g (tosi hyvää) granolaa: 73 850 rupiaa eli 5 euroa
- Paahtoleipäpaketti: 13 200 rupiaa eli 90 senttiä
- 400 g gashew-pähkinöitä: 123 700 rupiaa eli 8,5 euroa
- 1 kilo (tuonti)porkkanoita: 28 539 rupiaa eli 2 euroa
- Magnum-jätski: 12 000 rupiaa eli 80 senttiä
- Bintang-olut:17 000 rupiaa eli 1 euron
- 2,5 kiloa riisiä: 34 200 rupiaa eli 2,5 euroa
Yleensä yhden kauppareissun ja kahden tai kolmen pursuilevan kassin ruokaostokset maksavat noin miljoona rupiaa, eli 60-70 euroa. Kuukauden aikana meillä on mennyt neljän hengen taloudessa ruokakauppaan 580 euroa. Yhtä henkeä kohden se tekee siis 145 euroa kuukaudessa. Tähän ei ole huomioita fruitmarketin ostoksia, mutta ne eivät tuo lisää kuin vajaan 50 euroa sillä sieltä saa kaksi jättikassia hedelmiä, vihanneksia ja kananmunia noin 200 000 rupialla, eli 14 eurolla.
Ruokakauppalasku kuukaudelta kuulostaa aika paljolta, etenkin kun olemme Balilla. Vertailun vuoksi kaivoin esiin nettipankista Suomessa ruokakauppaan kantamamme rahamäärät. Siellä summat vaihtelevat kuukaudesta toiseen valtavasti, syyskuusta lähtien rivi on seuraava: 1000 euroa, 900 euroa, 470 euroa ja 770 euroa. Sen pidemmälle tarkempia tietoja ei ole, sillä vaihdoimme kesällä pankkia.
Ruokakauppaan meillä nelihenkisenä perheenä siis kuluu Suomessa vajaa 800 euroa kuukaudessa, mikä tekee 200 euroa per naama. Olemme yhtenä kuukautena käyttäneet ruokakauppaan vähemmän rahaa Suomessa kuin täällä Balilla, mutta silti keskimäärin säästöä tuli kuukaudessa yli 200 euroa.
Numerot eivät kuitenkaan ole suoraan verrannollisia keskenään, oikeasti säästöä on vielä enemmän. Koko viime syksyn ajan söimme kotona harvemmin kuin vuosiin. Mies teki ensimmäistä kertaa sitten esikoisen syntymän täyttä työviikkoa ja ruokaili työpäivinään ravintoloissa. Minä vaihdoin vuokratun työhuoneen kotityöhuoneeseen, mutta söin silti aika paljon ulkona ja noutoruokaa. Keittiöremontin takia elimme monta kuukautta ilman keittiötä. Molemmat lapset olivat syksyn ajan päiväkodissa neljä päivää viikossa ja söivät siellä lounaan ja välipalan (aamupalan he syövät kotona). Kaupassa tarvitsi käydä harvoin.
Me syömme normiarjessa usein ulkona. Etenkin lounastarjoukset käytämme tarkasti hyväksemme. En tiedä tarkalleen, paljonko meillä kuluu ravintoloihin ja kahviloihin kuukaudessa, mutta paljon. Saakin kulua, siitä ajansäästöstä, nautinnosta ja perheen yhteisestä ajasta olenkin valmis maksamaan. Me säästämme sitten muussa. Ravintolarakkautemme näkyy siinä, että kauppalasku on pienempi, vaikkakin ruokalasku kokonaisuudessaan isompi.
Täällä Balillakin syömme monta kertaa viikossa ulkona (neljältä hengeltä illallislasku yleensä noin 300 000 rupiaa, eli 21 euroa), mutta lopulta olemme kuitenkin syöneet monen monta ateriaa enemmän kotona nyt Balilla kuin Suomessa kuluneiden kuukausien aikana. Balin ruokakauppalaskuja olisikin parempi vertailla niihin aikoihin Suomessa, kun mies on ollut lasten kanssa useampia kuukausia perhevapailla ja näin ollen kotonakin on syöty hieman samaan tapaan kuin nyt täällä Balilla. Muistan niihin aikoihin kauhistelleeni, miten törkeästi ruokakauppaan meni rahaa, mutta näemmä olen tahtonut unohtaa ne kurkkua kuristavan korkeat summat.
Vaikka balilaiseen ruokakauppaan kulunut summa kuulostaakin tosi isolta, todellisuudessa siinä siis on monen satasen verran säästöä ruokakuluihimme Suomessa. Joku toinen turisti- tai eskpattiperhe eläisi varmasti paljon meitä edullisemmin, sillä meillä kuluu Suomessakin paljon rahaa ruokaan.
Miltä teidän ruokakauppalaskunne näyttävät kuukaudessa? Hauskaa olisi kuulla myös muualla kuin Suomessa asuvien kauppalaskujen summia. Puutalobaby-blogissa on Kristan kirjaamana havaintoja ruokien hinnoista Espanjassa.
Meilläkin kokemukset on – yllättäen – Espanjasta.
Suomessa kuukauden ruokalaskun on noin 900 euroa viideltä henkilöltä. Emme syö juuri ikinä ulkona, lapsista esikoinen syö eskarissa lounaan mutta kasvuspurttivaiheessa syö usein toisenkin lounaan kotona pikkuveljien kanssa, eli käytännössä joka ateria syödään meidän jääkaapista. (Oikeasti ruokalaskukin saattaa olla isompi, nää syö ihan hulluna!)
Espanjassa kuukaudessa ulkona syömiseen menee n.150 euroa ja ruokakauppaan n.600 euroa. Oleellisin ero on kuitenkin ostoskorin sisältö. Espanjassa tuohon kuuden hengen kauppalaskuun mahtuu mukaan viini (yhm..), itse kaupassa puristettu tuore appelsiinimehu, tuoreet parsat, tonnikalapihvit – ainekset, joita Suomessa ei raaskisi ostaa. Leipä on hullun halpaa, toisaalta kotiin kannettu juomavesi vähän kompensoi muiden tuotteiden edullisuutta. Halvemmaksi se silti tulee, etenkin kesällä kun kuumuuden takia kukaan ei jaksa syödä muuta kuin jäätelöä. Espanjassa onnellisemmaksi tekee kuitenkin juuri tuoreet raaka-aineet, pimientot, munakoisot, kukkakaali, kala ja liha, sellaiset herkut joiden ostamista Suomessa miettii yleensä kaksi kertaa sesongista riippuen. Mekin shoppaillaan lähinnä marketeissa, vaikka säästöä syntyisi varmasti jos seikkailisi vähän kauppahallissa ja toreilla.
Kiinnostava postaus, kiitos! Jotenkin tuntuu, että sinne ruokakauppaan uppoaa aina liikaa rahaa. Meillä kotona asuu kolme lasta vanhempien lisäksi, yksi on armeijassa ja yksi muuttanut omilleen, mutta kerran vk (vähintään) meitä on 7 ruokapöydässä (joskus yhden pojan tyttöystäväkin), mutta normaaliarjessa kokkaamme viidelle.
Meillä ei ole autoa ja kerran viikossa mies käy laatikkopyörän kanssa pasilan tai kampin Lidlissä ostamassa tekemämme listan mukaiset ostokset. Teemme yleensä viikon ruokalistan ja siitä katsomme mitä tarvitsee ostaa. Ruoka on ainoa missä voi säästää,, laskuissa ei voi. Kuitenkin liian helposti sitä tulee tehtyä heräteostoksia, jotka ovat oikeasti ihan turhia rahareikiä, mutta kun asuu mannerheimintien kulmilla niin on niin helppo kipaista äkkiä kauppaan hakemaan nachoja 😀 Heräteostokset kun saisi pois, niin olisi huippua.
Mua kiinnostaa kovasti kuulla mitä kaikkia ruokia teette ja mistä lapset tykkäävät. Meillä minä ja lapset ollaan kasvissyöjiä ja miestä yritän hienovaraisesti (no en nyt niinkään, koska iskin hänelle kirjan käteen ELÄINTEN SYÖMISESTÄ)saada pois lihan syömisestä. Liharuokia meillä ei kuitenkaan valmisteta, ihan siitä syystä, että voisin todella pahoin, kerran jopa oksensin.
Eli toivoisin, että niin paljon kun vain jaksat ja voit niin kirjoittaisit mitä teillä on syöty 🙂
Ihanaa oloa sinne teille! <3
Mielenkiintoista! Ja voi kyllä, tuoreet raaka-aineet, miten onnelliseksi niistä voi tulla! Niin hyviä ja edullisia <3 Täällä blenderikin pyörii ainakin kerran päivässä smoothieta taikoen, kun Suomessa se on ollut aika kausiluonteista ja painottunut kesään. Saattaa kuitenkin olla, että tämä tapa jää päälle.
On muuten totta, että lämpimässä tulee syötyä vähemmän tai ainakin kevyesti. Kroppa ei vaadi sellaista turvakalorikasaa ympärilleen, kun ei koko ajan ole vaara paleltumisesta 😀
Meillä kuluu ruokakauppaan Suomessa noin 650€/kk. Lapset syövät arkisin koulussa ja päiväkodissa, mies usein työpaikkaravintolassa, itse otan eväät töihin. Käymme 2x viikossa Prismassa ja teemme lähes kaiken ruuan itse alusta pitäen. Ulkona syömme harvoin, n. 1-2 x kuukaudessa. Käytämme ruokailun suunnitelmallisuudesta säästyneet rahat mm. matkailuun. 🙂
Lapset ovat 14, 11 ja 4-vuotiaita. Isommat varsinkin syövät jo ”miehenannoksia” 😀
Teidän ruokapöytärykelmä kuulostaa ihanalta! <3 Musta on aina ihanaa, kun pöydän ympärillä on paljon sakkia.
Se on totta, että heräteostokset vievät paljon rahaa. Mä niitä ruokakaupassa itselleni sallinkin (rakastan yksin vaeltelua ruokakaupoissa ja purnukoiden ja pussukoiden syynäystä), mutta silloin tulee ostettua kaikkea kehnoa ja tyyristäkin. Nyt ei esimerkiksi ole tullut vedettyä sitä pussillista nachoja, kun lähimpään kauppaan on monta kilometriä, eikä ole edes pyörää 😀
Ruokapostauksia ovat muutkin kyselleet. Jahka palaamme Suomeen, alan taas julkaista useammin ruoka- ja reseptipostauksia. Keittiöremontti vähän söi mahdollisuuksia siihen 😀 Olen myös kuvaillut meidän Balin kotiruokia ja ravintolaruokia, joten niistä on tulossa postaukset myös. Kiva kuulla, että sellaiset jutut kiinnostaa 🙂
Koulu- ja päiväkotiruokailu on kyllä mahtava juttu! Meillekin on tulossa Hertsikaan Prisma, mitä odottelen mielenkiinnolla. Autottomana jättimarketit ovat yleensä hankalissa paikoissa, joten jännä nähdä, minkälaista hintaeroa se tuo tullessaan.
Matkailu on erinomainen säästökohde 😉
Voi tsiisus 😀 Meillä meni joulukuussa n. 900 ja tammikuussa tonni pelkästään ruokakauppaan. 2 aikuista, yksi päiväkotilainen ja n.10 päivää kuussa teini-ikäinen lapsipuoli. Kaikki syö lisäksi arkena muualla lounaat ja vähintään kerran viikossa syödään ulkona. Tuohon ajanjaksoon osuu myös joulu jolloin oltiin pitkään kotona lomalla ja jotain lahjoja tarttui automarketista mukaan, mutta toi tammikuu, huhhuh.
En oo vuosiin seurannat kauppalaskuja koska ei oo tarvinut, mutta olis ehkä aiheellista aloittaa uudestaan.
Nyt mä olen vahingossa vähän onnellinen, että jollain menee enemmän, kun tuntuu, että meillä menee ihan kamalasti kauppaan rahaa. Mutta siis feel you, ruokakauppa saattaa välillä imaista ihan tolkuttomat määrät rahaa.
Mitä kauppaa te käytätte? Meillä aleni kauppalaskut, kun alettiin ainakin silloin tällöin käydä Lidlissä. Mä boikotoin sitä pitkään, kun ajattelin, ettei sieltä saa suomalaisia tuotteita, mutta onneksi tilanne on nykyään toisin. Kaikkea sieltä ei saa koskaan, mutta hevi-tiski on hyvä, kun siellä on kauden mukaista ja paljon luomuakin tarjolla. Kiireisinä aikoina tulee kuitenkin mentyä K Supermarkettiin, kun sieltä saa kaiken kerralla. Lidlistä on aina pakko poiketa myös toiseen kauppaan.
Mielenkiintoista nähdä kuvia paikallisesta ruokakaupasta ja saada tietoa hintatasosta!
http://westendmum.fi
Hahhah, mä kun olen repinyt hiuksiani, että missä voitais säästää. Meillä siis kaksi aikuista, 5kk, 3v ja 6v ja kuukaudessa ruokaan ja perustarvikkeisiin (pesuaineet, vaipat…) menee n. 450-500€, että vois sitä vissiin enemmänkin käyttää 😉 tällä hetkellä kumpikaan ei ole töissä, joten jokainen säästetty euro on tarpeen. Varmaan ois isommat laskut, jos ois tulojakin.
Kiva, että tykkäsit. Tällaiset jutut on munkin mielestä aina mielenkiintoisia 🙂
Tosi hyvin ootte saaneet nipistettyä kauppalaskua! Niinhän se tosiaan on, että laskut tuppaavat olemaan isompia sitä mukaa, minkälaiset tulot ovat. Aina kun hämmästelen, miten joku voi pärjätä tosi vähällä rahalla, muistan, että jumantskuikkelis, pärjäsinhän minäkin opiskeluaikoina. Enkä edes pärjännyt, vaan elin oikein mukavasti, sen hetkisen tulotason mukaan (opintotuet, baarityöt ja satunnaiset toimittajaduunit). Käytiin ulkomaanreissuilla miehen kanssa ja silti oli varaa laittaa muutama kymppi säästöön ja toinen mokoma eläkevakuutuksiin. Niin ja riekuttiin joka viikonloppu ja viikollakin baareissa, mitä tapahtuu ehkä kerran vuodessa nykyään haha! Älytöntä! Että ne rahat, jotka ennen meni baariin, menee nyt, öh, banaaneihin sit kai 😀
Me asutaan Berliinissä (kaksi aikuista ja päiväkoti-ikäinen mukula). Me harrastetaan myös tuota mainitsemaasi Lidl (josta hankitaan kaikki peruskama) + kalliimpi kauppa (luomumarketti) -comboa. Meillä menee rahaa kuussa puhtaasti ruokaostoksiin noin 400 euroa, josta tehdään usein myös viikon lounaat mulle ja miehelle. Lapsi syö tietty tarhassa yhden lämpimän aterian päivässä, mutta aamiaiset, illalliset ja iltapalat syödään yhdessä. Ollaan pääasiallisesti vegaanilinjalla, joskus ostetaan munia ja juustoa lapselle. Syödään myös paljon ulkona ja satunnaisesti lounaitakin. Täällä voi syödä tosi edullisesti mm. falafelia, vietnamilaista tai thairuokaa ja muutenkin ravintoloiden hintatasot on tosi ainakin Suomeen verrattuna tosi alhaisia, joten arvioisin ettei meidän kuukauden ruoan kokonaiskustannukset nouse yli 700 euron. Eikä me mun mielestä mitenkään tietoisesti karsita mistään, toki kokataan sesongin aineksien mukaan jne. Mutta ruoan hinta taitaa Saksassa olla vain tosi edullista.
Mulla ja 3 v. pojalla kuluu ruokaan 350-400 e/kk. Lisäksi ulkona syöminen välillä, meniskö siihen 100-150 e/kk juurikin helppouden takia. Ja tuolla 80-100 e/vko saa kyllä hyvin meille ruuat, ei tarvitse säästellä. Olennaisinta on että ruokaa ei mene roskiin eli en osta liikaa kerralla. Syödään pääosin kasvisruokaa ja kalaa, joskus ostan lapselle lihaa. Lapsi syö päiväkodissa lounaan ja välipalan, joskus myös aamupalan.
Me asumme Brasiliassa ja asuinkaupungissamme ruoka ja kaikki muukin on Brasilian kalleimmasta päästä. Valikoimat eivät myöskään ole kovin kummoiset lukuunottamatta hedelmiä. En ole seurannut kuukausittaista ruokalaskua, mutta uskoisin meillä menevän aika saman verran kuin Suomessa. Lapsille tehdään eväät kouluun, joten myöhäinen lounaskin syödään kotona. Toki käyttämämme kaupat eivät ole edullisimnmasta päästä, mutta samoja, joita hyvätuloiset paikalliset käyttävät. Käymme vain liikkeissä joissa on vartiointi turvallisuussyistä. Toreilla käyn harvoin kuumuuden ja ahtaaseen vuoksi ja hinnat ovat niissä lähes samat kuin kaupoissa.
Ruuan lisäksi pakolliset hankinnat nielaisevat paljon rahaa. Juuri harmitteli että ostimme Suomen lomalla vain yhdelle lapsista uudet adidaksen lenkkarit; täällä niistä saa maksaa tuplahinnan.
Tiedätkö mitä koulunkäynti (yksityiskoulut?) ja pk maksaa siellä? Kerroit että käyttämässänne marketissa käy lähinnä vain expatteja – onko heitä siis todella paljon Ubudissa?
Voi Berliini! Siellä on kasvisyöjän hyvä olla niin kaupassa kuin ravintoloissa 🙂 Muutama ystäväni on asunut siellä vuosien varrella, joten olen saanut minäkin nauttia kaupungin ihanuudesta. Itse olen laittanut merkille, että Saksassa on kaupunkienkin välillä isoja hintaeroja. Nyt esimerkiksi yksi ex-berliiniläisistä ystävistäni asuu Hampurissa, ja siellä ruuasta saa maksaa melkein saman kuin Suomessa.
Lidl + luomumarketti -kombo kuulostaa pätevältä. Jos me asuttaisiin siellä, tehtäisiin luultavasti juuri noin 🙂
Hyvä pointti tuo ruokahävikin välttäminen. Vaikka me hussataankin rahaa ruokaan varmasti keskivertoperhettä enemmän, pidetään tosi tiukasti huolta siitä, että kaikki ostetut ruuat syödään. Jääkaapista otetaan ruokatarvikkeita periaatteella first in, first out. No pari vanhentunutta maustepussia heitettiin muuton yhteydessä tehdyssä keittiöinventaariossa pois, mutta muuten olen jämäruokamestari.
Mielenkiintoista! Mutta nyt kun sanoit, ollaan huomattu, että täällä ovat hinnoissaan ainakin aurinkorasvat ja uikkarit. Että niitä olisi melkein kannattanut roudata enemmän Suomesta. Uikkareita kun saa olla melkein neljät kappaleet, jos tahtoo, että voi pakata kassiin retkiä varten edes melkein kuivat uikkarit. Ilma on niin kosteaa, että mikään ei oikein kuivu ilman kuivuria. Tosin vähemmälläkin pärjää.
En tiedä yhtään, mitä koulu ja päiväkoti täällä maksavat. Uskoisin, että suurin osa paikallisista ei käytä päiväkotia, koska perheyhteisöt ovat niin vahvoja ja niissä saa lastenhoitoon apua. Mutta ekspatit varmaan sellaisia käyttävät. En tosin ole nähnyt päiväkoteja, enkä kyllä kouluistakaan kuin yhden: tanssiin keskittyvän taidelukion. Mun käyttämässä karttaohjelmassakaan ei ole tullut kouluja tai päiväkoteja vastaan, vaikka muissa maissa ja kaupungeissa niihin aina karttaa plärätessään törmää. Kouluasuihin puettuja koululaisia olen kyllä nähnyt. Tästä pitääkin koittaa ottaa tarkemmin selvää.
Marketin muista asiakkasta selvästi suurin osa on tosiaan muuta kuin paikallista väkeä (ihan puhtaasti ulkonäön perusteella arvioiden). Asiakkaita on noin ylipäätään aika vähän joka kerta; henkilökuntaa on varmasti enemmän kuin asiakkaita. Mutta Ubudissa käy paljon matkaajia, joten kai toiminta on kannattavaa, etenkin jos tuotteiden kate on iso.
En tiedä yhtään kuinka paljon täällä on ekspatteja, mutta olen kuullut, että saarella pidempään viipyvät tai tänne kokonaan asettuvat ulkomaalaiset suosivat juurikin Ubudia.
Mua kiinnostaisi, että lukeeko noissa kaikissa ruokapaketeissa selkeästi englanniksi että mitä se on? 😀 Monet näyttää kuitenkin aika vieraalta ja eksoottiselta, että tarviiko joskus arpoa mitä mikin mahtaa olla? 😀
Meillä ruokakauppaan meni tammikuussa 414 euroa (sisältää alkoholiostokset ja jotain pesuaineita, kirjanpidosta just tarkista :D). Veikkaan että normimäärä aika tarkkaan noin 400-500 euroa (tammikuussa oltiin reissussa 2vrk, mutta toisaalta kaupanpäälle flunssassa koko perhe 1vk ja 1vk kotona lomalla, eli lounasruokailuja kotona oli normiarkea enemmän). Niin ja perheessä kaksi aikuista ja yksi melkein 5v. lapsi. Tuon päälle tulee sitten miehelle ja mulla työpaikkalounaat (6,5e/pv), eväitä ei harrasteta. Lapsi syö lounaat ja välipalat arjessa päiväkodissa ja aikuiset ei syö aamupalaa (tai korkeintaan jonkun hedelmän).
Ruoka meillä ostetaan pääosin Lidlistä, nykyään myös hyödynnetään tarjoukset lähellä olevista k-market/k-supermarket/s-market, Prismassa käydään ehkä kerran parissa kk (bussilla tai fillarilla, autoa kun ei ole) ostamassa kuiva-aineita mitä ei pienemmistä kaupoista saa. Syödään mahdollisimman paljon kauden kasviksia ja tosiaan sitä mitä tarjouksessa on. Uudenvuoden lupauksena ollaan tehty useammin kasvisruokaa ja siirryttiin luomuun niissä tuotteissa missä se tuntuu järkevältä (mutta jos valinta on kiinassa viljelty luomu tai eurooppalainen ei-luomu, niin ei osteta luomua). Niin ja mies leipoo meillä leivät itse ja ei osteta kauheasti mitään käsiteltyä/valmiiksi maustettua/eineksiä.
Hah, paitsi että tarkastuslaskenta tuotti summan 350 euroa, joten veikkaan että normit ruokakauppakulut on semmoista 300-400 euroa per kk. (Mieheltä kysyin niin sen arvio oli 200-300 euroa, eli vähän alakanttiin).
Mun mielestä meillä menee varsin vähän ruokaan ja yksi syy on ehkä se, että ei osteta kauhean eksoottisia raaka-aineita (esim. näin talvella syödään paljon juureksia, kaaleja jne ja läpi vuoden papuja, linssejä ja kikherneitä). Hedelmät on sit (suomalaisia) omenoita, perussitruksia jne ja sitten syödään kotimaisia pakastemarjoja (tässä vaiheessa anopilta saadut on jo syöty, eli kaupan annilla mennään). Mutta meidän ostoskärryssä ei esim. granaattiomenaa tai tuoreita yrttejä näy useinkaan (basilikaa meillä kasvaa iso puska edelleen ikkunalaudalla, ostettiin tämä kesäkuussa ja en tajua miten se tuottaa meillä satoa edelleen tammikuussa). Ei syödä muroja tai granolaa (vaan omatekoista mysliä ja naapurilta saaduista omenoista keitettyä hilloa). Ollaan hintatietoisia, esim. kotimaiset omenat voi maksaa joko 4 euroa kilo tai alle 2 euroa kilo…silloin kun ne maksaa tuon 2e/kg niin sitten niitä ostetaan monta kiloa. Tässä hintatietoisuudessa auttaa se, että meillä on helposti saavutettavissa tosi monta eri kauppaa (kotoa 300m säteellä on K-supermarket, S-market, Alepa, K-market ja M-market, Lidliin on maksaa 1,5km ja Prismaan ehkä 5km). Eli on helppo äänestää jaloillaan (etenkin kun yksi kauppa on työpaikan vieressä ja toinen päiväkotimatkan varrella, eli tosi helposti saavutettavissa).
Meillä ollaan tosi samoilla linjoilla Leelan perheen kanssa noista hankinnoista. Plus että olemme vegaaneja, eikä kuitenkaan osteta usein vegenakkeja tai juustoja. Jugurtti ja eksoottiset hedelmät ja kasvimaito ruokajuomana on lähinnä lapsen etuoikeus. Herkkuja tai mehua ei osteta kuin juhliin. Leipä tehdään itse ja juurekset kasvatetaan itse. Jonkun verran dyykataan ja paljon käytämme itse kerättyjä marjoja, sieniä ja villivihanneksia. Näin ruokaan menee 200-300 euroa kuussa, missä 300 on ihan maksimi.
Kiitos kiinnostavasta postauksesta! Täällä 800 hupenee aina ruokatililtä kuussa + 100e per aikuinen lounaisiin. Taloudessa kaksi aikuista ja 3v päiväkotilainen. Paljon menee, mutta se on valinta: korista löytyy terveyssyiden takia mm. lapselle normimaidon sijaan kasvimaito, koko perheelle gluteenittomat pastat, usein luomua ja silloin tällöin tuoretavaraa tiskistä. Odotan kyllä lähellä avautuvaa lidliä ja toivon että se vähän näkyy tiliotteella koska ei täällä rahassa kylvetä ja välillä on kiva käydä ulkonakin syömässä ja reissata jne.
Satumme asumaan niin, että lähin ruokakauppamme on juuri Prisma 1km päässä. Silloin kun asuimme vielä Itä-Helsingissä kävelimme usein sunnuntaisin 7km itiksen Prismaan ja metrolla ja bussilla kotimatka ruokaostosten kanssa. Nuorin lapsista oli silloin 2-3 vuotias ja kulki rattaissa. 🙂
Me asutaan Brittein saarilla (mies, minä ja 5v tytär). Viikon pääruokaostokset tilaan netistä kotiinkuljetuksella, joka on täällä tosi edullista, £3/kk! Lisäksi täydennetään tiettyjä tuotteita Aldista. Teen ruokaa aina isomman satsin, josta riittää vähintään kolmelle eri aterialle. Ruoka on hivenen Suomea edullisempaa. Näin kuukausiruokamenomme ovat n. £200/kk maksimissaan. Mutta jos haksahdetaan kerrankin syömään esim. peruslounas ulkona, se lähes tuplaa viikkobudjetin. Joudummekin elämään tosi vähin tuloin, eli usein emme ulkona syö tai kahviloissa istuskele. Onneksi silloin tällöin pystyy, mutta juurikin kotiruokasäästöjen ansiosta.
Varaan 4 hengen perheelle noin 700 euroa / kk kauppareissuihin (ruoan lisäksi sisältää muut tavalliset taloustavarat: vessapapereista pesuaineisiin) rahaa. Molemmat lapset syövät myös kouluruokaa (onneksi meidän teini syö koulussa, kaikki eivät). Tuohon ei ole laskettu minun ja puolisoni työpaikkaruokailuja. Joskus tuo raha riittää, joskus ei. Jos on juhlat (lasten synttärit tms), niihin varaan oman budjetin. Me tilataan välillä pitsaa kotiin, mutta vähemmän enää raaskitaan muuten syödä ulkona. Lapset valitsevat jo aikuisten annokset ravintolassa ja kotona. Kahviloissa ym käyminen on nykyisin hyvin vähäistä, mutta leivotaan kotona vaihtelevasti. (Ihania nuo seiskaluokkalaisten köksänläksyt.)
Pitäisi taas tehdä se kuukauden-parin uusi ruokamenojen seuranta. Lapset syövät koko ajan enemmän.
Tarjouksia joskus katson, joskus en. Mutta välimatkojen takia en lähde pienen tarjouksen takia toisiin kauppohin, bensakin maksaa ja aikaa en jaksa käyttää enempää kaupassa haahuiluuun.
kotiin kannettu juomavesi? Miksi kukaan Espanjassa kantaisi vettä kaupasta? Okei, Zaragozassa/Barcelonassa vesi tosi pahaa, mut silti täysin juotavaa. Muualla maassa oikeesti tosi hyvää. Miltei joka paikas Euroopassa voi juua kraanavettä, valoja päälle ihmiset.
Meillä menee 800-1000 e kk ja syöjiä on vanhemmat plus 20,17 ja 13 v tyttäret. Tyttäret ei todellakaan syö vähän vaan vähintään saman verran kuin me aikuiset….
Tällä rahalla syödään myös minä ja mies lounaat eli aika säästöbudjetilla mennään. Sisäfilettä ei meilläkään syödä, mutta joka päivä laitetaan itse lämmin ruoka. Ulkona syödään kyllä aika harvoin.
Cittarissa ja täydennykset Alepasta. Edellisen kodin vieressä oli vierekkäin Lidl ja S-market. Silloin käytiin Lidlissä noin kuten tekin ja kyllä se oli edullisempaa vaikka ostettiin samoja asioita.
Toisaalta hieman vierastan tätä ”ruokaan ei pitäisi kulua paljoa rahaa”-ajatusta joka mut valtasi hetkeksi. Halpaan ruokaan liittyy eettisiä ja muitakin ongelmia ja esim. ulkomaista lihaa en osta. Ei kallis ole automaattisesti hyvä, mutta kun ei tarvi pohtia vain hintaa (tiedän olevani tässä suhteessa etuoikeutettu) niin valitsen mieluummin tukea jotain pienleipomoa kuin ostaa ulkomaisen paistopisteleivän.
Ei niissä lue, mutta joissakin sentään 🙂 Se ei sinänsä ole ongelma, sillä ostamme lähinnä peketittomia tuotteita, eli vihanneksia ja hedelmiä. Mutta emmehän me niitäkään kaikkia tunnista. Mutta se on vain hauskaa. Ostamme jonkun uuden hedelmän ja sitten googlailemme ja maistelemme uutta tuttavuutta 😀
Kiva kuulla teidän uudenvuoden lupauksesta! Ja teillä kuluu tosi vähän ruokaan, vau! Vaikka me pyritään ostamaan kausituotteita (ihan jo senkin takia, että ne maistuvat silloin parhaalta), ostamme surutta tuoreita yrttejä joka viikko. Ja ostetaan myös kaukohedelmiä, niitä kauden mukaan parhaita ja mehevimpiä.
Täällä on muuten mun ohje kotitekoiseen mysliin, superhyvä ja varioitava ohje! Me tykätään niin pähkinäisestä versiosta, että ei se mitään halpaa ole, mutta niin niin hyvää!
Vau, hienosti vedätte! Metsä on kyllä mahtava juttu, sieltä meidän pakastin on myös edelleen pullollaan marjoja ja sieniä. No ja vanhempien marjatilalta poimittuja mansikoita ja vadelmia myös 🙂 Meidän kaupunkiviljelmiltä ja parvekkeelta kaikki sato menee suoraan käyttöön, ja oikeastaan varmasti tulisi halvemmaksi ostaa kaupasta (etenkin jos ajalleen laittaa myös hinnan), mutta enemmän siinä onkin kyse harrastuksesta ja kivasta sekä opettavaisesta yhdessä tekemisestä lasten kanssa.
Kasvismaitoa mä käytän kahvissa. Vegenakkeja ja muista vegevalmisteita ostetaan aika usein ja ne on kalliita. Juusto on mun heikkouteni, mutta nyt Balilla olen ollut lähes ilman, joten voisin hyvinkin miettiä vähentäväni sen käyttöä vaikka yhteen juustopäivään viikossa. Ja uusia vegejuustoja voisin kokeilla enemmänkin, vaikka kalliita ovatkin.
Voi mä kaipaan aikoja, kun mäkin tein lähes kaiken leivän itse. Ehkä vielä joskus!
Teidän ruokaostokset ja menot kuulostavat tutuilta. Lidlin hevi-ostasto on superhyvä. Siellä on kauden mukaisia tuotteita ja kiva valikoima myös luomua. Ei me pelkällä Lidlillä pärjättäisi (tai kai sitä pärjäisi, mutta ei haluta), mutta jos vain on aikaa tehdään kahden kaupan kierros: ensin Lidl ja loput sitten toisesta kaupasta.
Tosi pienellä summalla pärjäätte, vau! Meillä menee välillä melkein tuo kerralla kauppaan, jos käydään vain vaikka K supermaretissa ja ostetaan sieltä kerralla viikon sapuskat sun muut tarvikkeet.
Kolmen punnan kotiinkuljetus on kyllä mahtava juttu! Varmasti tilaisin minäkin useammin, jos se olisi edullisempaa. Ennen yrittäjäksi ryhtymistäni tilattiin usein, sillä arki oli niin kamalan hektistä. Nyt voin napata aikaa kaupassa käymiseen vaikka keskellä päivää (hyvä happihyppely samalla aivoille), joten kotiinkuljetusta ei olla taidettu käyttää monen moneen kuukauteen.
Voi joo, odotan innolla tulevia köksänläksyjä! Mä itse rakastin köksää ja sen takia meillä leivottiin niin paljon, että lopulta äiti alkoi ostaa jauhot ns. lavoissa, ei pari pussia kerrallaan 😀
Mäkään en tarjousten perässä juokse, sillä sellaiseen ei ole aikaa tai haluakaan. Ja etenkin jos pitäisi käyttää autoa, mitä meillä siis ei ole, ei siinä olisi enää loppupeleissä järkeä. Mutta jos tarjouksia tulee kohdalla, sellaiseen tartun. Toisaalta en osta automaattisesti halvinta, vaan mieluummin maksan paremmasta enemmän. Mieluummin vähän hyvää juustoa kuin paljon huonoa juustoa. Ollaan onnekkaita, että voidaan äänestää kukkaroillamme kaupoissa esimerkiksi pientuottajia. Mutta satokausitarjouksiin tartun innolla, siinä yhdistyy sekä hyvä maku että edullinen hinta 🙂
Meillä lapset syövät jo nyt useasti enemmän kuin minä, joten jännityksellä mietin, mitä tästä vielä tulee. Pitää pian ostaa isommat padat ja kattilat (sekä ruokabudjetti), jaiks!
Vaikka huomaan häpeileväni sitä, miten paljon meillä menee ruokaa rahaa, oon ihan samaa mieltä. Meilläkin on se etu ja onni, että voidaan äänestää rahoillamme teollisuus- ja tuotantotapoja, ja päivittäisissä ruokaostoksissa se on merkittävää. Saataisiin varmasti kauppalaskua alas, jos valittaisiin aina halvimmat vaihoehdot, mutta mulle merkitsee paljon myös ruuan matka tiskiiin sekä se, miltä se maistuu. Esimerkiksi nyt tuo meidän täällä käyttämämme kallis valmisgranola. Voitaisiin ostaa myös halvinta mysliä, jossa on lähinnä nahistuneita vehnäleseitä ja hippunen sokeria. Mutta kun ei haluta, ja onnekkaina kermaäässeinä on mahdollisuus valita se paremman makuinen, jossa on reilusti pähkinää ja hedelmää mukana sekä just hyvä rapeus.
Hih, sun mysliohjetta onkin varioitu 😀 Ilman pähkinöitä valitettavasti kun lapsella on jonkinasteinen pähkinäallergia. Pähkinät meillä syödään sit erikseen (ja niitä menee kyllä rutkasti, kun hinnastaan huolimatta ne on ihan tehoravintoa). Yksi suuri syy omatekoiseen mysliin on meillä myös lapsen kaura-allergia (olen myslihyllyjä kolutessa löytänyt tasan yhden kaurattoman ja pähkinättömän myslin), omatekoisessa myslissä käytetään sitten muita puurohiutaleita ja siitä tulee superhyvää.
No onpas mahtava kuulla, että mysliohjetta on varoita 🙂 On tosiaan varmasti hankalaa löytää kaupasta mysliä, jos ei saa olla kauraa tai pähkinää. Onneksi itke tekeminen ei ole vaikeaa tai hurjasti aikaa vievää. Ja saa just sellaista, mistä itse tykkää 🙂
hmm. pistit pahan. perheessä 2 aikuista 13,9 ja 7v pojat. kerran viikossa pyrin käymään kaupassa. (lidl) ei ole samassa kunnassa. välillä sitten oman kylän kaupasta täydennystä jos päiväykset ei riitä (maito/leipä/hedelmät. piti oikein laskea ja nettipankista laskin niin tammikuussa kauppaan (laskin mukaan just ennen uuttavuotta tehdyn ostoksen koska sitä syötiin tammikuussa pää osin). kauppaan/ulkona syömisiin mennyt 473€ ja siis kerran syöty muualla kuin kotona (johtuu myös siitä että valikoima täällä on hese/kebab/abc/neste/oman kylän perusgrilli).
Miten ihmeessä te kulutatte noin paljon ruokakauppaan? Ja vielä, että sen päälle syötte usein ravintoloissa?
Meillä menee Suomessa 4 henkisellä perheellä (lapset lähes samanikäisiä) kuin teillä, kuukaudessa noin 400e, eikä kertaa useampaa syödä ulkona koko kuussa!
Yksikseni Balilla reissanneena asuin hotelleissa ja söin ja join aamiaista lukuunottamatta aina ”ulkona”, budjettini oli 500e/kk.
Maalla asuessa (kuten ymmärsin teidän asuvan?) on se huono ja hyvä puoli, että ravintolatarjonta on tosi niukkaa. Kun vietämme mun vanhemmilla pidemmän aikaa, ei tule syötyä ulkona, eikä siis mene siihen myöskään rahaa. Mutta toisaalta kaipaan sitä ihan valtavasti, ja välillä lähdemme lähikaupunkiin ihan vain siksi, että on niin ihana päästä ravintolaan syömään 🙂
No ei siinä mitään ihmeellistä ole, kiitos kysymästä 🙂 Kunhan pideämme ruuasta ja olemme onnekkaita, että voimme tehdän ostopäätöksiä muunkin kuin hinnan perusteella. Tosin myös opiskeluaikoina syöimme melko usein ulkona. Kulutusvalintojahan nämä ovat. Me mielellämme nautimme jostain, mitä on joka tapauksessa ostettava ja mikä vaikuttaa elämään niin kokonaisvaltaisesti.
Meillä on täällä Balilla mennyt ekan kuun aikana vähemmän rahaa kuin sinulla per henkilö, mutta se johtuu siitä, että voimme ”jakaa” asumiskustannuksia neljän ihmisen kesken. Tässä kuussa rahaa tulee menemään enemmän, kun matkaamme ympäri saarta ja vaihdamme majapaikkoja.
No, kas kun me asumme siellä osan vuodesta (mies on asunut siellä 1,5 vuotta) ja olemme oppineet paikallisesta vedestä pari asiaa. Kuten sen, että a. siinä on hiton vahva kloorinmaku b. lapsilla on toistuvasti vatsa löysällä jos juovat runsain mitoin hanavettä (suihkussa ja hampaidenpesun yhteydessä se on ihan A OK) ja c. alueella, jossa asumme – Espanjan yksi köyhimmistä kaupungeista – on syksyllä tulvien yhteydessä ollut runsaasti viemäröintiongelmia ja vesiepidemioita.
Valoja päälle sullekin.
Nelihenkinen perhe, 2 ja 4-vuotiaat lapset ja aikuiset. Ruokaan menee 400-600 e kuussa. Kaikki ruuat teen itse. Tuostahan voisi säästää vielä. Käytän koulujen ruokalistoja jos ideat loppuvat kesken 😀 Iso plussa on että Lidl näkyy keittiön ikkunasta. Voin sanoa että Lidlistä kassillinen ruokaa meillä keskimäärin maksaa 35 euroa. S-marketista sama kassi on vähintään 40. Ollaan testattu ja vertailtu.
Tuo on muuten hauska idea, käyttää koulujen ruokalistoja ideoimiseen. Etenkin jos tahtoo syödä mahdollisemman halvalla, kouluruokaloissa ne kikat osataan.
Olen huomannut ihan saman, Lidl on paljon edullisempi. Valitettavasti sieltä ei ihan kaikkea saa koskaan, etenkään kaltaisemme vegeperhe, mutta tykkään Lidlin hevi-osastosta. Siellä ei ole tarjolla kaikkea mahdollista, vaan monesti kauden mukaista hedelmää ja vihannesta. Olen joskus muinoin suhtautunut melko epäilevästi Lidliin, ja mut on positiivisesti yllättänyt se, miten kivasti siellä on luomuakin tarjolla sitten loppujen lopuksi.