Esikoiseni on tänään nelivuotias. Ihmeellinen, ainutlaatuinen ja rakas tyttäreni, joka syntymällään opetti minulle enemmän kuin mikään tai kukaan muu aikaisemmin. Juhlimme synttärisankaria tänään pienellä porukalla voikkaribileiden merkeissä. Kaverisynttärit ovat sitten ensi viikolla.

Valmisteluja ei ole aloitettu sitten millään tavalla, mutta suunniteltu on. Sankaritar itse on alkanut miettiä juhliaan abauttiarallaa viime tammikuussa. Syntymäpäiväjuhlat toden totta ovat tärkeä juttu. Juhlateemaksi hän on kuluneen vuoden aikana pohtinut ainakin muumeja, apinoita, Frozenia, banaaneja (!?) ja pitkän aikaa teematoiveena oli pinkit ponisynttärit. Reilu kuukausi sitten esikoinen näki pitkästä aikaa Heikki Kuulan Koirakaverit-biisin musiikkivideon, ja se oli siinä. Suunnitelmat muuttuivat, ja hän haluaa samanlaiset kemut kuin siinä videolla.

Eläinsynttärit siis ovat tulossa. Sen verran sain laittaa tarkennusta kaikenkarvaisten otusten ja serpentiinin sekaan, että juhlapaikan koristelussa voin miettiä eläinten bailaavan metsässä. Saan siis käyttää koristelussa käpyjä, havuja, risuja ja sen sellaisia metsän (ja kukkakaupan) tarjoamia koristekaunokaisia. Väreinä siis vihreää, valkoista ja vähän persikkaakin.

Keräilin Pinterestiin kollaasin metsäneläinjuhlista inspiraatioksi (josta voi tsekata myös postauksen kuvien kuvalähteet), vaikkakaan mitään noin spektaakkelimaista ei todellakaan ole tulossa. Mutta ajatusta koristeluun ja ruokiin voi hakea niistä, fiilis otetaan sitten Koirakavereilta. Tarjolla tulee olemaan tietenkin ainakin sitä syntisen hyvää porkkanapiirakkaa jossain muodossa. Kakuksi ehkä talvisena versiona britatorttu anopin ohjein. Suolaiseksi ehkä karjalanpiirakoita, ei tosin itse tehtynä ja ohjelmanumerona kuten esikoisen yksivuotissynttäribrunssilla, vaan todennäköisesti pakasteena. Saas nähdä.

Ohjelmanumeroksi tietenkin diskoilua esikuvamusavideon tapaan. Ehkä aasinhäntääkin jossain muodossa. Luultavasti herkuttelu ja iloinen sekoilu kavereiden kanssa on kuitenkin se pääjuttu, metsäneläimilläkin.