Meille kestovaippojen käyttö oli itsestään selvä ratkaisu. Sen voisi rinnastaa siihen, kierrätämmekö me roskamme. Se on jotain niin arkipäiväistä, että sen tekemättä jättäminen ei tulisi mieleen. Kestovaipat vaativat ylimääräistä duunia siinä missä kierrättäminenkin, mutta kun siihen on tottunut, ei se tunnu sen kummemmalta heittää pyykkikoneellista likaisia kestovaippoja pyörimään kuin kärrätä haisevaa biojätesankoa roskakatokseen.
Kestovaippailu ei kuitenkaan ole jokaisen juttu. Joidenkin elämäntilanne on sellainen, että se ylimääräinen pyykkikoneellinen tai biojätteeseen laitettu banaaninkuori saa jaksamisrajan ylittymään. Se että kerron nyt kestovaippojen käytöstä ja syistä sen takana, ei tarkoita, että näytän pyllyäni kaikille kerttiksen käyttäjille. Ja sitä paitsi, kyllä me käytetään myös kertakäyttöisiä vaippoja.
Tästä kirjoittaminen onkin tuntunut hankalalta. Mutta yritetään. Kommenttiosiossa voi kysellä lisää, jos jotain päivänselvää jää kertomatta. Sillä mä kyllä tiedän, miten heprealta kaikki kestovaippoihin liittyvä alkuun kuulostaa ja näyttää. Nepparit vai tarrat? AIO vai tasku? Pul-kuori, taittoimu, mitä ihmettä!
Miksi kestovaipat
Koska ei oikein muutakaan osattu ajatella vaippahommien hoitamiseksi. Taustalla syyt olivat varmasti pääasiallisesti ekologiset, mutta matkan varrella mukaan tarttui monia muitakin syitä.
Olen ostanut suurimman osan vaipoista käytettynä ja tehnyt myös muutamia itse. Laadukkaat ja hyvin huolletut vaipat saa myytyä taas käytön jälkeen uudestaan eteenpäin hyvällä hinnalla. Se on tietty ekologista sekin, mutta voi pojat, miten iso läjä seteleitä siinä säästyy!
Välillä kuulee epäilyjä, miten luontoa säästävää kestovaippojen käyttö nyt lopulta on, kun niitä pitää pestä kuumissa lämpötiloissa. Ajatus on mielestäni kuitenkin yhtä vinksahtanut kuin mietittäisiin, miten ekologista on käyttää ja pestä kankaisia lakanoita, pyyhkeitä tai vaatteita verrattuna kertakäyttöisiin.
Vaippa asetetaan lapsen herkkää ihoa ja vielä niitä kaikista herkimpiä paikkoja vasten. Ihan maalaisjärjellä ajateltuna useaan kertaan (luontoystävällisillä pesuaineilla) pestyissä kangasvaipoissa kemikaalit ovat vähäisiä verrattuna kertakäyttöisiin vaippoihin. Bebesin sivuilla on tästä vaippojen terveyspuolesta enemmän tekstiä. Oli miten oli, meillä lasten ihot ovat pysyneet hyvässä kunnossa, eikä perheemme ole joutunut kärsimään varsinaisesta vaippaihottumasta. Vaippavoiteillekaan ei ole ollut juuri käyttöä. Ainoat punoitukset on saatu ulkomaanreissuissa kerttiksiä käytettäessä, mutta silloin syynä on varmasti ollut myös hiostavassa kuumuudessa muhiva vaippa.
Tästä päästäänkin siihen, että näen kestovaipat mukavampana lapselle. Jos minä joutuisin kulkemaan päiväni suurimmaksi osaksi vaipoissa, valitsisin kankaisen vaihtoehdon. Enhän mä käytä muovisia kertakäyttösiteitäkään kuukautisten aikana kuin hätätapauksessa sen jälkeen, kun tajusin kuukupin ja kestositeiden olemassaolon.
Kestovaippa ei myöskään haise ydinjätteeltä kuten kerttis. Kertakäyttöset vaipat alkavat haista – noh sanotaan suoraan – pistävälle kuselle heti ekasta lurauksesta. Sillä tymäkällä hajulla ei ole mitään tekemistä suloisen vauvapissan kanssa. Kun siihen yhdistää vaippojen kemikaalit, jotka kosteudesta oikein syttyvät haisemaan, on tällaisen kaltaiseni herkkänenäisen muijan hajusietokyky koetuksella. Ei toki kestovaippojenkaan kanssa ilman hajuhaittoja selviä, siitä jäljempänä enemmän.
Nyt tokalla kestovaippakierroksella myös vaippojen ulkonäköä on tullut mietittyä. Kun sitä vaippaa pitää kuitenkin vaihtaa satoja ja satoja kertoja, ei niiden nätti ulkonäkö ole ollenkaan pahitteeksi. Ja ovathan nuo kestovaippapyllyt nyt maailman suloisimpia!
Miten päästä sisälle skeneen
Kuten kaikessa vauvoihin liittyvässä esikoista odottaessani, myös kestovaipoissa mä hain apua ja ymmärrystä kirjastosta. Lainasin ystävän neuvosta Tiina Törnstörmin Vaippailmiö-kirjan. Se aukaisee ummikolle kestovaippoihin liittyviä termejä, materiaaleja ja vinkkejä. Se toimii myös pätevänä kuinka tämä oikein tehdään -oppaana.
Kestovaippoja käyttäneitä tuttuja kannattaa tietenkin myös konsultoida. Se mikä toimii toisilla ei toimi kaikilla, mutta kokemuksia kuuntelemalla saa jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä luvassa on.
Millaisia kestovaippoja ja kuinka monta niitä tarvitaan
Kestovaippoja on olemassa monenlaisia ja monenmerkkisiä. Monet neuvovat, että ei kannata ostaa yhtä mallia montaa kerralla, jos se vaikka ei toimikaan. Meillä kaikki kokeilemamme vaipat ovat kuitenkin toimineet hyvin. Toiset paremmin, mutta kaikki hyvin. Vuotoja on sattunut vain harvoin, ja silloin syynä on vaipan mallin sijaan ollut liian pitkä vaihtoväli tai sellainen niskakakkaräjähdys, että sitä ei olisi pelastanut edes kokovartalovaippa.
Meillä on ollut käytössä pääasiassa äitiyspakkauksissa olleita vaippoja. Siihen syynä on yksinkertaisesti se, että niitä on ollut hyvin kirppareilla saatavana. Lisäksi olen tehnyt itse vaippoja ja myös ostanut muiden tekemiä vaippoja. Esikoisen aikana yövaippoina tykkäsimme käyttää Nalle Nöttösiä.
Esikoisen aikana käytimmekin pääasiassa erilaisia sisävaippoja ja niiden päällä kosteuden pitäviä kuorivaippoja. Kuorivaipoista tykkäsin etenkin ImseVimsen versiosta, jossa on lahkeissa vielä vuotosuojat. Ne pitivät maitokakat kurissa. Sisävaippa + kuorivaippa –yhdistelmän hyvä puoli on se, että sisävaipan voi käyttää ihan reikäiseksi asti. Riittää kun kosteuden pitävä kuorivaippa on kunnossa. Huono puoli yhdistelmässä on taas se, että se vaatii vähän enemmän säätämistä, kun vaipanvaihtotilanteessa pitää pukea sekä sisävaippa että kuorivaippa.
Siksi nyt kuopuksen aikana olemme käyttäneet vain pul-kuorisia taskuvaippoja. Näitä käytimme esikoisen aikaan kaupungilla niiden helppouden takia, mutta nyt halusimme helppoa myös kotiin. Pul-taskuvaippa on siis vaippa, jonka kosteudenpitävän ulkopinnan ja pehmeän sisäpinnan väliin muodostuu tasku, jonne imut sujautetaan. Näiden hyvä puoli on yksinkertaisuus sekä se, että vaipat kuivuvat pesun jälkeen nopeasti. Vaipan sisään voi sujauttaa imuja tarpeen mukaan.
Nyt kuopuksen kanssa meillä oli käytössä alkuun uusimmassa äitiyspakkauksessa olleita TotBotsin PeeNut-vaippoja. Etsintäkuulutin niitä myös täällä blogissa, ja kiitos teidän lukijoiden, saatiin hyvä varasto vastasyntyneen vaipattamiseen. Vaipan sanotaan sopivan 3–15 kiloisille, sillä sitä saa pienennettyä neppareilla. Mielestäni se on kuitenkin parhaimmillaan vastasyntyneestä noin kolmikuiseksi. Sen jälkeen siirryttiin esikoisen äitiyspakkauksessa olleisiin Myllymuksujen taskuvaippoihin, jotka ovat kokoa S-M. Nyt on sitten käytössä testiin saamamme yhdenkoon uutuusvaipat, joilla mennään vaippahommat loppuun asti. Uutuusvaippohin palaan omassa postauksessaan myöhemmin.
Nyt kahden vaipatuskokemuksen jälkeen sanoisin, että ostaisin ihan alkuun kertakäyttöisiä new born -vaippoja. Jahka rimpulajalat muutamassa viikossa vähän pulskistuvat, ottaisin käyttöön new born–s-kokoiset taskuvaipat, kuten nuo TotBotsit. Siinä kolmen–neljän kuukauden kohdilla vaihtaisin one size -kokoisiin taskuvaippohin, joilla mentäisiin loppuaika. One size -kokojen pitäisi periaatteessa toimia koko vaippaiäin, mutta itse en pidä niitä näppärinä ihan pienille. Näin pärjäisi kahdella vaippasetillä, kun nyt olen ostanut ja myynyt kaikki kolmeen kertaan.
Kestovaipat kiinnitetään tarroilla tai neppareilla. Itse tykkään enemmän tarroista, mutta huonona puolena niissä on nopeampi kuluvuus kuin neppareissa. Kun vauva alkaa liikkua, nepparit ovat kätevämpiä. Ne pysyvät paremmin kiinni, eikä lapsi saa niitä itse revittyä auki niin helposti kuin tarravaippoja.
Vaippojen sisäpintojen materiaaleja on niitäkin erilaisia, niin luonnonmukaisia kuin vähemmän luonnonmukaisista materiaaleista valmistettuja. Itse tykkään ehkä kaikista eniten bambujoustofroteesta. Se on pehmeä ja luonnollinen. Huonona puolena se, että vaippa tuntuu iholla märemmältä kuin esimerkiksi polyestermokka tai coolmax.
Vaippojen sisälle laitettavia imuja on erikokoisia ja erilaisista materiaaleista tehtyjä. Esikoisen aikaan tykkäsin taittoimuista, esimerkiksi näistä Myllymuksujen, kun niistä sai taiteltua sopivan paketin ja liikkuvia osia oli vähemmän. Nyt tykkään rakentaa sopivan paketin muutamasta lisäimusta. Imuista parhaita ovat mielestäni hamppusekoitteet ja mikrokuituimut. Toisaalta myös itse vanhoista puuvillafroteepyyhkeistä tekemäni vaippaimut ovat ihan toimivia nekin.
Vaippoja suositellaan yleensä ostettavaksi 10–24 kappaletta, riippuen ihan siitä, aiotaanko täyskestoilla ja että miten vaippojen pesu tehdään. Näistä jäljempänä enemmän. Meillä on nyt parisenkymmentä vaippaa, ja se on hyvä määrä tarpeisiimme.
Täyskestoilu vai osittainen kestoilu
Jokainen kestovaippakerta on yksi kertakäyttöinen vaippa vähemmän. Se ajatus kannattaa mun mielestä ottaa niin, että jos korvaa edes silloin tällöin kerttiksen kestolla, on sekin jo hyvä. Täyskestoilu ei olet ainut mahdollisuus.
Esikoisen aikana kestovaippojen käyttö meni ihan asiaa sen kummemmin pohtimatta siihen, että niitä käytettiin koko ajan. Täyskestoilulla meni useampi kuukausi, kunnes vaihdoimme yövaipan kerttikseen. Syy saattoi olla siinä tai missä lie kuunliikkeessä, mutta yöunien laatu parani heti.
Reissuihinkin otimme kestovaipat mukaan mahdollisuuksien mukaan. Viikonloppureissuille menimme puhtaan vaippalatingin kanssa ja palasimme pussillinen likaisia vaippoja mukanamme. Mummilassa ja muilla pidemmillä reissuilla vaippoja pestiin mahdollisuuksien mukaan. Thaimaan perhekuukauden menimme ihan puhtaasti kertakäyttövaipoilla, ja muistan kuinka hukassa olimme paikallisella vaippahyllyllä. Malleja ja merkkejä oli metrikaupalla, eikä me edes tajuttu eroa teippivaipan ja housuvaipan välillä.
Päiväkuivaksi oppiminen tapahtui yhden kokemuksemme perustella niin kerrasta, että käytimme kestovaippoja ekan kierroksen aikoihin koko vaippaiän. Ei siis tullut mitään kolme vaippaa päivässä -kautta, jonka aikana täyden kestovaippakoneellisen saaminen olisi ollut hankalaa. Viimeiseksi tarvittiin yövaippaa, joka oli sitten kertsi.
Kuopuksen aikana olemme heti käyttäneet öisin kertakäyttövaippaa. Päätimme myös, että reissuille ei enää raahattaisi vaippoja. Nyt kun mukaan pitää mahtua kahden lapsen kuravaatteet ja muut tykötarpeet, tuntuisi liian vaikealta antaa rinkasta puolet kestovaipoille. Lisäksi käytämme nykyään myös useamman tunnin kaupunkireissuilla kerttiksiä. Siihen on syitä kaksi. Tavaraa kulkee kahden lapsen kanssa kulkiessa mukana melkoinen kattaus, ja takataskuun taittuva vaippa säästää repun nitiseviä liitoksia. Toisekseen kerttiksen vaihtoväli on pidempi, mikä on kahden lapsen kanssa säätäessä etenkin toppavaateaikaan iso helpotus.
Pääasiallisesti käytämme kuitenkin kestoja. Puistossa tai lähikaupassa piipahdetaan myöskin kestovaipoissa, kun odotettavissa ei tunnin-parin piipahduksella ole vaipanvaihtoa.
Kestovaippojen vaihtaminen ja hommaan liittyvä tykötarpeisto
Kestovaippojen vaihtaminen on periaatteessa ihan samanlaista kuin kerttiksenkin: vaippa pois, pyllyn pesu ja uusi vaippa tilalle. Kun likainen kerttis laitetaan roskikseen, likainen kesto laitetaan odottamaan pesua.
Meillä vaipanvaihtoalusta sijaitsi esikoisen aikana kylppärissä pesukoneen päällä. Kuopuksen aikana hankimme kuivausrummun ja vaipanvaihtopiste siirtyi eteiskäytävään lipaston päälle. Tärkeintä oli kätevä sijainti vesipisteeseen nähden, sillä mä mielelläni pesen pyllyn joka kerta vaipanvaihdon yhteydessä, ettei pissa jää kirveltämään.
Likaisia vaippoja me säilytetään kosteudenpitävästä materiaalista valmistetussa pussissa. Niitä on monenlaisia ja monen valmistajan tekemiä, mutta mielestäni ainut tärkeä juttu on vetoketju. Se on suljinsysteeminä niin paljon kätevämpi ja pitävämpi kuin tarrat. Tämän laatimani ohjeen avulla sellaisen pussin voi tehdä itse.
Kun vaihdan vaipan, otan likaisesta vaipasta ensin imut pois ja laitan ne likapussiin. Tarvittaessa huuhtelen vaipasta kakat pidesuihkulla vessanpyttyyn ja esipesen vaipan sappisaippuan kanssa lavuraarissa. Sen jälkeen laitan vaipan odottamaan pesua likapussiin.
Hoitolaukussa meillä on ollut reissuja varten käytössä kosteudenpitävä ja pestävä liina, jonka saa levitettyä hoitopöydälle yleisissä lastenhoitohuoneissa. Kotona käytössä oli taas ikivanha vaipanvaihtoalusta, johon ompelin useamman vaihtopäällisen. Nykyään vaippa vaihdetaan ihan vain sylissä.
Kestovaipat ovat muhkeita verrattuna kertakäyttövaippoihin, mikä kannattaa ottaa huomioon vauvan vaatetuksessa. Saattaa olla, että kestovaippapyllyinen bebe käyttää yhtä kokoa isompia vaatteita kuin kerttiksissä kulkeva ikäisensä. Bodyn jatkopalat ovat kestovaippoja käyttävien suosiossa.
Kestovaipat ja päiväkoti
Esikoisella oli aikoinaan kestovaipat myös päiväkodissa, eikä asiassa ollut mitään ongelmaa. Veimme aamuisin päiväkotiin lapsen ja puhtaita vaippoja sekä kostaudenpitävän vaippapussin. Iltapäivällä haimme lapsen sekä vaippapussin likaisine vaippoineen. Sitten kun tarvittiin enää päiväunivaippaa, ruodasimme jonkun aikavälin päiväkotiin kerttiksiä.
Kaikella todennäköisyydessä näin tullaan toimimaan myös kuopuksen kanssa. Ihan jo siksikin, että peräkkäisinä päiväkotipäivinä vaippapyykkikoneelliset jäisivät muuten vajaaksi.
Kestovaippojen pesu ja kuivattaminen
Me pesimme vaippoja alkuun muun 60 asteisen pyykin mukana, mutta viimeistään lapsen aloitettua kiinteiden syömisen, siirryimme pesemään vaipat erikseen. Siinä vaiheessa nimittäin tapahtuu radikaali muutos vaippoihin päätyvän tavaran hajun kanssa. Siinä saa kyllä pidättää hengitystä ja ajatella kukkasia, kun likavaippapussia tyhjentää koneeseen. Hajuhaittojen estämiseen voi tarvittaessa käyttää eteeristä öljyä, jota tiputtelee likavaippapussiin.
Suurin ahaa-elämyksemme vaippapesujen kanssa koimme esikoisen aikaan, kun tajusimme siinä kuuden kuukauden kohdilla alkaa käyttää esipesua. Vaippapyykin haju oli niin tymäkkää kamaa, että se jäi leijumaan pestyihinkin vaippoihin. Ongelma poistui, kun tajusimme käyttää koneen esipesuohjelmaa.
Kolman hajuvinkkini on käyttää huuhteluaineena etikkaa. Se myös tekee vaipoista pehmeämpiä. Pyykinpesuaineen pitää tietenkin olla hajusteetonta ja mahdollisimman hellävaraista. Sitä myös tarvitaan vaippapyykin pesemiseen vähemmän kuin tavispyykin pesuun. Jotkut ovat sitä mieltä, että nestemmäinen pesuaine on parempi siksi, että se huuhtoutuu pyykistä paremmin pois kuin jauhemainen. Esipesuohjelmaa käyttäessä nestemäisen pesuaineen käyttö ei kuitenkaan ole mahdollista, joten siirryimme takaisin käyttämään jauhemaista. Jotkut käyttävät pesuainejäämien pelossa ektrahuuhteluohjelmaa, mutta me emme ole laadukkaan pesukoneemme kanssa kokeneet siihen tarvetta.
Kestovaipat pestään kuudessakympissä ja välillä keittopestään 90 asteessa.
Tahrojen poistoon toimii palasappisaippua, kuten jo edellä mainitsinkin. Hinkkaamme sen suoraan tahroihin, emmekä sen kummemmin huuhtele pois ennen vaipan laittamista likapussiin odottamaan pesua. Myös aurinko toimii tahranpoistajana. Siksi ulkona kuivatessa vaipat kannattaa ripustaa narulle sisäpuoli ulospäin.
Me pesemme vaippapyykkikoneellisen kahden tai vähintään kolmen päivän välein. Vaipat me kuivatamme kuivausrummussa, vaikka sitä ei suositellakaan. Ai että mä rakastan sitä, että se kuivaustelinehärpäke ei enää kuulu vaippapyykkeineen meidän vakisisustukseen! Me tarvitaan nykyisellään myös vähemmän vaippoja, sillä ne saa kuivausrummun ansiosta nopeammin takaisin käyttöön.
Kuivausrummun kanssa teemme niin, että laitamme sinne alkuun koko vaippakoneellisen. Kun se on pyörinyt tovin, otamme kyydistä pois taskuvaipat ja vaippapussit, jotka ripustamme kylppärin rättipatterille kuivumaan loppuun. Sitten pyöritämme vielä vaippaimut ihan kuiviksi. Kun aikaisemmin vaipat kuivuivat pahimmillaan talvisin yli vuorokauden ajan, nyt ne ovat valmiita käytettäväksi muutamassa tunnissa. Kuivausrummun jäljiltä vaipat ovat myös ihanan pehmeitä.
––––
Huh. Kylläpäs yksinkertainen asia kuulostaa kinkkiseltä ja mutkikkaalta näin juurta jaksaen selitettynä. Jos harkitset kestovaippoja, älä säikähdä! Kunhan saa päätettyä, minkälaisia vaippoja hankkii, loppu on helppoa. Pese ja pidä, pese ja pidä. Siinä se.
Kertokaahan ihmeessä te muutkin kestovaippoja lapsillanne käyttävät perheet, mitkä ovat teidän suosikkivaippamerkkinne ja -mallinne sekä parhaat kestovaippavinkkinne.
Oma vinkkini on totuttaa itsensä sietämään tahroja. Alkuun jaksoin hinkata sappisaippuaa, mutta nyt reilun vuoden kestovaippakokemuksella en enää viitsi, koska huomenna niissä on taas kakkaa. 😀
Meillä on käytössä nykyään vain Bumgeniuksia. Ne ovat pomminvarmat ja istuivat ainakin keskikokoon asti tosi hyvin. Nyt ollaan siirtymässä suurimpiin ”asetuksiin” ja tässä välitilassa joutuu vähän enemmän asettelemaan, jottei jää rakoa reisiin. Yhteen asiaan en ole tyytyväinen, vaipat eivät ole ihan tasalaatuisia. Joidenkin yksilöiden tarrat kuluvat nopeammin. Kun tyttö oli pienempi tykkäsin myös FuzziBunzin one-size -vaipoista, mutta loppujen lopuksi tykkäsin enemmän tarrallisista vaipoista.
Jos toinen lapsi joskus saadaan, käyttäisin itsekin alkuun kertiksiä. Sitten siirtyisin Nalle Nöttösiin, joista taas Bumgeniuksiin (tai johonkin vastaavaan huippuun yhdenkoon vaippaan, joita silloin ehkä on tullut markkinoille).
Tosi hyvä ja kattava postaus! Meillä on toimittu ihan samoin kestojen kanssa. Vastasyntyneellä käytettiin kertiksiä. Neljän viikon iässä meillä alettiin käyttään äp:n oransseja TotBotseja ja sen jälkeen nepparillisia one size-vaippoja. Vaikka niin kovin haluaisin suosia kotimaista, niin meidän suosikeiksi on noussut hinnan ja toimivuuden takia Babylandit. Myös Bumgeniuksista on hyviä kokemuksia. Nyt pähkäilen imujen kanssa, kun juuri vuoden täyttänyt tyttö on sellainen litrapissaaja, että ekaa kertaa imukyky ei meinaa riittää ja vuotoja tulee.
Me odotetaan esikoista syntyväksi toukokuussa ja tarkoituksena on käyttää suurimmaksi osaksi kestovaippoja. Vaipat, jotka oon jo hankkinut on kolmea lukuunottamatta käytettyjä ja meiltä taitaakin löytyä nyt jo noita kaikkia vaippa tyyppejä ja lisäksi vielä kuoriksi villahousuja. Villahousuista mulla on suuret odotukset, oon itekin lapsena kulkenut niissä, mutta saa nähdä ovat meillä hyviä 🙂 esitellessäni kestovaippa ideaa miehelleni, joka on hyvinkin ekologinen tuli esittäneeksi mielestäni muutaman ihan hyvän pointin: kestovaippojajen ekologisuus piilee siinä, kuinka monta kertaa vaippaa käytetään sen valmistuksen ja pois heiton välissä ja asia suhteutetaan siis vaipan valmistuksen ekologisuuteen. Esim. Kangaskassi on ekologisempi kuin muovipussi vasta 500 käyttökerran jälkeen. En tiedä mikä on vastaava määrä kestovaipalle. Suurin syy tässä on kait se että puuvillan kasvatus on niin perhanan epäekologista. Toinen pointti oli se, että uusien jätteenpolttolaitosten ansiosta kaatopaikalle ei päädy enää jätettä vaan kerttisvaipatkin saadaan poltettua energiaksi. Kolmas huomio on se, että vaippoja pestään useammin kuin lakanoita 🙂 tarkoitus ei ollut nyt saivarrella vaan esittää lisää kantoja asiaan.
Yhtä mieltä oon siitä, että kemikaalit ovat varmasti vähäisempiä kestoissa ja että rahallisesti se on myös hyvin järkevää. Hienoa on myös se, että kestojen käyttäjät kierrättävät vaipat seuraavalle käyttäjälle, niin eiköhän kullekin vaivalle kerry ekologisuuteen vaadittava määrä käyttökertoja. Kiitos kattavasta ja informatiivisesta postauksesta! 🙂
Tosi hyvin kyllä selitit! Me käytettiin esikoisella aikoinaan harsoja ja kuorivaippoja, koska se oli se malli jota miehen kaveri sille esitteli juuri vauvan saatuaan. Mä olin ajatellut perehtyä vaippojen valintaan äitiyslomalla, mutta kun esikoinen sitten syntyi niin pienenä keskosena, niin en sitten kerennyt. Sairaala-aikana kävin ostamassa ne harsot ja kuoret (Bummis Super Whisper Wrap osoittautui meillä maineensa mukaisesti pomminvarmaksi), mutta kun saatiin vauva kotiin, niin tajusin, että en osaa edes taitella sitä harsoa sinne vaippaan. No ei kun googlaamaan, ja rupesihan se sujumaan. Esikoinen oli niin rimpula ja toisaalta pysyi aina rauhassa paikallaan, että harsopaketeilla mentiin yli puoli vuotta, ne sai säädettyä sopivan tiukaksi. Sen jälkeen siirryttiin muotoonommeltuihin sisävaippoihin, sille ei koskaan löytynyt sopivaa taskuvaippaa.
Kaksosten kanssa mulla oli vakaa aikomus kestoilla, mutta kolmen viikon jälkeen mies onnistui vakuuttamaan mulle, että on aika pistää asioita tärkeysjärjestykseen, kun jaksaminen oli muutenkin aika äärirajoilla, kun vielä pumppasin vauvoille maitoa. No, en myynyt kaikkia vaippoja, vaan käytin sitten pari kestoa viikossa, ja koetin ajatella juuri noin, että onhan se sen pari vaippaa vähemmän. Nyt en ole vaihtanut vaippaa kohta kolmeen vuoteen – eikä kyllä ole sitä hommaa ikävä. 🙂
Fuzzy bunz olivat meidän kahden pojan kestikset ja ihan parhaat taskuvaipat. Imuina joko taiteltavia hamppuja tai bamboo fold-it olivat parhaita. Liputan etenkin bambun puolesta, kun se on niin pehmeää toisin kuin hamppu. Tosin bambua ei saisi rumpukuivata, meillä ne kyllä välillä meni vahingossa rumpuun.
Me pestiin alkuun vaipat erikseen, mutta sitten aloin pestä ne muun pyykin joukossa. Mä laitoin ensin vaipat koneeseen ja huuhteluohjelman päälle. Huuhteluohjelman jälkeen (n. 10 minsaa) heitin muun 60 asteisen pyykin sekaan. Missään vaiheessa ei ollut hajuhaittoja puhtaassa pyykissä. Välillä muistaessani pesin pelkät vaipat 90 asteessa.
Kestoilu ei todellakaan ollut vaikeaa tai aikaa vievää. Niin ja mekin käytettiin kertiksiä yöllä ja reissun päällä.
Anni
Meillä mentiin alkuun kertiksillä melkein vuosi. En halunnut ensimmäisen lapsen hoitoa opetellessa alkaa ernää säätää enemmän. Olen sellainen että jos en saa tarpeeksi unta niin olen suunnilleen toimintakyvytön ja pelkäsin pahinta. Sitten siinä vuoden tienoilla alkoi uteliaisuus voittaa ja hankittiin ensin yksi kestovaippa (Ronja &Roope) ja heti perään toinen. Niiden kanssa vähän testailtiin ja sitten hankittiin lisää. AIO:t on meillä pääosin käytössä.
Pari ahaa, elämystä tuli! Kestovaippojen vaihtoväli. Meillä ei olla lyhennetty vaihtoväliä ja se voinee olla yksi sdyy miksi kestot vuotavat eikä yleensä lähdetä niiden kanssa minnekään kotipihaa kauemmaksi. Toinen on sappisaippua vaipoissa. Olen yrittänyt vältellä jopa sappisaippualla putsattujen muiden vaatteiden laittamista vaippapyykin kanssa kun olen pelännyt että vaipat menevät tukkoon saippuasta. Pesuaineen saippuasuositukset… Ilmeisesti näin ei ole kun olette kerran noin toimineet ja vaipat pysyneet kunnossa!
Olen potenut huonoa omaatuntoa kun olen rummuttanut vaippoja. On ihanan huojentavaa että joku täyskestoileva ”asiantuntija” tekee myös niin. Meillä kuivaava kone ja ollaan aina vaipoilla käytetty hellävaraisempaa matalaa lämpötilaa. Tuntuu että jos en yhtään rummuta niin vaipat jäävät myös ihan koppuraisiksi. Minulle on sanottu rummutuksen lyhentävän vaippojen elinikää. Toisaalta meillä suurin osa vaipoista tulleet käytettynä ja olen vähän sitä mieltä että jos eivät kestä tuota hellää rummutusta niin sitten ei vaan laiteta niitä enää meidän jälkeen eteenpäin.
Laiskana pyykkääjänä olen myös päättänyt että suurin osa arkivaatteista pestään 60 asteessa kun vaippoja ei koskaan tule niin paljon että iso kone olisi edes puolillaan (osakestoilusta varmasti osittain johtuu tämä) ja pääosin saavat myös kestää tuon kevyen rummutuksen. Yllättäen olen saanut vain yhden vaatteen pilattua tällä toiminnalla. Ja joskus pyykin mukaan on sentään eksynyt vaatteita joiden pesulapussa on lukenut 30 astetta…
Pari kertaa olen onnistunut vahingossa saamaan vaipan homeeseen (nolo) kun ovat seisseet kaksi täyttä päivää vaippaämpärissä. Mitään näkyvää ei kuitenkaan pesun jälkeen jäänyt.
Vaikka tuntuu että tosi monet haluavat nimeomaan taskuvaippoja tms. niin itse olen todennut että meillä mennään kyllä AIO:illa. On meillä taskujakin, mutta aika harvoin niitä oikeasti käytetään. Laitan vaan AIO:on vähän lisää imua ja päälle.
Meillä sellainen kompromissi että kun minua kestoilu vähän kiinnostaa niin laitan kestovaipan, mutta kun miestä ei niinkään niin hän laittaa yleensä kertiksen. Ja jos minua laiskottaa niin laitan kyllä ilman omantunnon tuskia kertiksen ja sillä hyvä.
Kysymyksenä että mitkä imut nyt oikeasti ovat niitä nopeita ja mitkä hitaita? Tiedän että nopeat päälle ja hitaat alle, mutta en aina ole kaikista imuista ihan varma mitkä ovat mitäkin. Ja sekin että kun meille on imuja tullut isona pakettina niin en edes tiedä kaikista mitä materiaalia ne oikeastaan ovat. Eli ehkä kaipaisin myös siihen vähän apua että mistä nuo eri materiaalit tunnistaa.
Omana vinkkinä löysäkakkaisen lapsen kanssa on ostaa halpa fleese-huopa ja leikata siitä lappuja vaipan sisäpinnalle. Fleesestä tahmakakka lähtee paljon helpommin kuin ”pörröisestä” vaipan pinnasta. Ei ole kyllä oma ideani, mutta tämä on myös lisännyt meillä kestoilua aika paljon kun en enää odottele aamusta että tuleekohan kakkaa vaiko eikö ennen kuin uskallan laittaa keston.
Pidin pari vuotta sitten esitelmän kestovaipoitsa ja siihen tuli aika kattavasti haettua tieto hinnoista yms. Kalleimmillaan kestovaippailu (eli uusilla AIO-vaipoilla) tuli pesuineen suurin piirtein samanhintaiseksi kuin kertisten käyttö kahden vuoden vaippailulla. Tähän ei oltu laskettu käytettyjen kestovaippojen myynnistä takaisin saatavaa rahaa.
Me ollaan todettu parhaiksi vaipoiksi Myllymuksun housuvaipat, joihin laitetaan vielä taittoimu, koska lapsi pissaa PALJON. Vaikka ne onkin housuvaipat niin niistä löytyy silti sivusta nepparit, jotka helpottaa vaipanvaihtoa huomattavasti. Niillä vaipoilla saatiin myös kielteisesti kestoiluun suhtautuvilta päiväkodin hoitajilta hyvää palautetta ;D
Meillä tuo kestoilu ei vaan ottanut sujuakseen, ei kummankaan kanssa. Esikoisen kanssa näin vaivaa tosi paljon, mutta ei, mikään ei pitänyt poikaa kuivana edes kahden tunnin päiväunia. Kakkosen kanssa tulikin sit muita ongelmia ja kestoilu ei ollut tärkeyslistan kärkipäässä kun arkea piti pyörittää vähien voimavarojen avulla. Ja nyt kun ois taas voimia ja aikaa, kaikki kestot on jäänyt näemmä pieneksi ja pitäisi aloittaa koko homma alusta 🙁 Tässä epäonnistuminen minua harmittaa, mutta onneks silti vielä jaksan lajitella biojätteet erikseen 😉
Mua aina vähän häiritsee kun kestovaippoja verrataan kertakäyttöisiin, että ne kertikset olisivat täynnä ”kemikaaleja” ja, että ovat luonnolle aina niin huonoja. Jos haluaa käyttää kertiksiä, mutta kuitenkin ekologisemmin ja ihoystävällisemmin, onhan noita valmistajia kuten Naty ja Delipap (Muumi-vaipat), joiden vaipoissa ei ole käytetty klooria, rasvoja eikä hajusteita. Lisäksi sisältävät enemmän biohajoavia materiaaleja kuin ne peruspampersit. Ja niin kuin edellä mainittiin niin nykyaikaiset jätteenpolttolaitokset vähentävät entisestään kertiksien aiheuttamaa kuormaa luonnolle. Kaikenkaikkiaan siis, ei ne (ainakaan tietynmerkkiset) kertikset niin huono valinta ole jos ei halua/voi kestoilla.
Huonoin puoli kestoissa on ohivuodot. Meillä nyt toinen lapsi kulkee kestoissa, hän on nyt 4 kk. Molemmat pojat ovat erittäin pitkiä ja hoikkia, ja taskuvaipat eivät välttämättä pidä edes pientä pissiä. Sisävaippa+kuori, tai sisävaippa+villavaippa toimii paremmin. Taskuvaippoja on kuitenkin kertynyt enemmän, kaikkia Lähiömutsin mainitsemia merkkejä, itse tehtyjä sekä Fuzzy Bunzeja (isommassa koossa). Sitkeästi kuitenkin kestoilemme, vaikka housu- ja bodypyykkimääräkin on aikamoinen kertiksiin verrattuna. Kertikset käytössä samoissa tilanteissa kuin Hannellä.
Olisiko kellään vinkkiä miten saada olemassa olevista vaipoista pitävämmät? Lisäimuilla toki, mutta kun useimmiten ongelma ei ole imujen määrä.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Kiva, että kirjoitit aiheesta. ��
Itse aloitin esikoisen kanssa osittaisen kestoilun ja toisen lapsen synnyttyä siirryttiin vähitellen täyskestoilijoiksi. Nyt onneksi isompi alkaa vähitellen olla kuiva.
Itselle ihan paras oivallus olivat villahousut. Alkuun en halunnut niitä edes harkita, kuulosti jotenkin ällöltä (ettei niitä pestä joka käytön jälkeen) ja hankalalta (lanoliinitus ym.). Toisen lapsen kohdalla kuitenkin innostuin kokeilemaan. Tällä hetkellä paras ja varmin yhdistelmä mielestäni on sisävaippa + villikset. Käytän villahosuja kyllä kaikkien vaippojen (myös PUL-kuoristen) kanssa kun lähdetään pois kotoa. Näin ei varmasti tule ohivuotoja, vaikka vaihtoväli venyisikin. Meidän pienemmällä kun kaikki vaipat falskaavat tosi helposti. Lempparivillahousumerkit ovat meillä Babyideat ja Lyllypyllyt. Vaipoissa olen tykännyt Mannamaasta, Onnikkaasta ja Nallesta.
Ja toinen vinkki vielä etenkin aloitteleville kestoilijoille: kannattaa ehdottomasti liittyä facebookin kestovaipparyhmiin, niistä saa hurjasti hyödyllistä tietoa ja tietty niitä vaippojakin löytyy sieltä kautta.
Mä olen kummankin lapsen kohdalla osakestoillut 🙂 en tiedä mistä esikoisen kohdalla kiinnostus sai alkunsa ja se meinasikin kaatua imsevimsen flanelleihin 😀 mutta niin vaan jatkettiin, kun sai lisää ymmärrystä ja sopivampaa vaippaa. Esikoinen oppis päiväkuivaksi 1,5v ja ennen sitä taidettiin pottatreenien yhteydessä käyttää lähinnä kestoja 🙂 esikoisella tykkäsin eniten aio ja taskuista. Kuopuksen kanssa käytin ihan pienestä lähtien kestoja, toki lahjaksi saadut kertikset tuli käytettyä. En oo pahemmin joutunut kertiksii ostaa, kun on päiviä ettei mee yhtää kertistä. Mä oon aika hyvin saanut kestovaipat sellaisiks et pärjää yön. Tosin on ne kyl aikamoisia tolloja, mut vauva ei liiku öisin niin paljon, että häntä häiritsisi. Villahousut oli uus villitys kuopuksen kestoilussa, mutta mä oon niin laiska lanoliinittaa, et on kuoret vieny voiton. Parit villikset mulla on viel talles, mut kai ne tarvis vaan myydä pois, kun en oo käyttänyt :/ tai sit otan niskasta kii ja alan käyttää.
Se mikä mua jäi ihmetyttää oli että miten niin esipesun kanssa ei voi käyttää nestemäistä? :O itse käytän melkein 24/7 nestemäistä ja aina 60 asteen pyykin pesen esipesulla… Iski paniikki! 😀
Hyvää Joulua!
Esikoisen kanssa suunnittelin kestoilevani ainakin osittain. Olin raskausaikana yhteydessä paikalliseen kestovaippalainaamoon, mistä kukaan ei vastannut vasta kuin useiden sähköpostien ja huhuilujen jälkeen. Ja vastaus oli tyyliin ”No tuu ny hakemaan…”. Jäi siis aika kakka maku suuhun siitä puljusta… Syntymä meni vähän eri tavalla kuin oli suunniteltu ja alkuun kestojen käyttö jäi kokonaan. Vauvan ollessa muutaman kuukauden ikäinen, ajattelin kokeilla juurikin sillä mentaliteetilla, että korvaisi yhden tai kaksi kertistä kestolla vuorokaudessa, niin olisi sekin jotain. Kokeilin harsoja imse vimsen kuorien kanssa ja iv:n flanelleja oli matkassa myös. Taisi siinä joku muukin vaippa olla, mallia aio. Kaikki vuosivat! Joka ainut ja joka ainut kerta, vaikka kuinka hyvin oli kuori paikoillaan. Tämä meni niin, että kertis täytyi ottaa heti pois kun unilta herättiin ja laittaa kesto tilalle. Keston kanssa ei voinut syöttää ja vauva ei saanut missään nimessä nukahtaa se päällä. Eli kesto oli pienen hetken ja sitten taas kertis tilalle. Kertiksiä kului ihan yhtä paljon ja siihen lisäksi tuli vielä kestovaipat pestäväksi. Ei kovin ekologista… Oli jo into aika maassa lähteä kokeilemaan toisia malleja, kun ei edelleisetkään olleet antaneet mitään viitteitä, että homma voisi toimia. Olisihan niitä voinut lainata, mutta kun olin kerran jo mieleni rohkaissut ottamaan yhteyttä lainaamoon ja saatuani nuivan vastaanoton, niin ajattelin antaa asian olla… Kuopuksen kanssa sitten en edes suunnitellut kestoilevani…
Mulla oli ajatus kestoilla, paljon kirpparilta ostettuja vaippoja ja loppupeleissä niitä käytettiin ehkä 20 kertaa (kestoiluyritystä ensin vastasyntyneen kanssa ja myöhemmin puolivuotiaana), onneksi kestovaippojen kierrätys on helppoa ja sain melkein omani takaisin 🙂 Mä olin ekologisessa mielessä vakuuttunut että meillä kestoillaan, ajatus siitä valtavasta vaippavuoresta kaatopaikalla oli kamala. No, oli nieltävä tämä kun alussa resurssit ei vaan riittänyt ja en vaan osannut, isompana sit kertakäyttöisiin tottuneena ja liikkumaan tahtovan vauvan kanssa se kestovaippamöykky tuntui kovin ärsyttävältä, kertakäyttöisillä kun paketti on niin paljon kompaktimpi. Kertakäyttövaipoissa kamalaa on just se haju, meillä uudet kertakäyttövaipat ”tuuletettiin” (avattiin paketista ja laitettiin lipaston laatikkoon), koska suoraan paketista ne haisi ihan kamalille (ja kyllä, käytettyinä ne haisi vielä kamalemmalle, ja roskispussi vietiin ulos vähintään kerran päivässä, yh). No, jos jostain olen onnellinen, niin siitä että vaipat jäi pois 1,5v. sitten kun lapsi luopui yövaipoistakin about 2,5v. iässä.
Taitavatpa olla nimeltään sivunepilliset taskuvaipat 😉
Valuuko senestemmäinen kaikki lokerosta heti jo esipesussa koneen sisään eikä varsinaiseen pesuun jää pesuainetta?
En siis tiedä vaan arvaan.
Moi! En ole tainnutkaan kommentoida aikaisemmin, mutta olen lukenut blogiasi parin vuoden verran ja olen kyllä täysin koukuttunut. Odotan esikoistamme ja H-hetki pitäisi olla käsillä helmikuussa. Haluan kokeilla kestovaippoja ja toivon, että onnistun niitä käyttämään. Olen jo saanut pari säkillistä uskoakseni kaikkia mahdollisia vaippamalleja – on aio:ta, villahousuja, muita kuoria, taskuvaippoja, sisävaippoja ym. – ja täytyy sanoa, että koko kavalkaadin sisällön ymmärtämiseen kului tovi jos toinenkin, vaikka pidän itseäni aivan fiksuna tyyppinä. 🙂 Näissäkin asioissa taitaa päteä totuus, että mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi toiselle, joten katsotaan mikä tapa tuntuu meille sopivimmalta. Kiitos tästä kirjoituksesta, tulen taatusti palaamaan siihen vielä uudelleen. Mukavaa jouluaikaa!
– Paula
En tiedä onko joku jo maininnut tutun Bumbo ”tuolin” vessarengasversion? Sitä voi käyttää 4kk iästä asti, vaikka vauva ei vielä osaisi istuakaan. Meillä on käytännössä kaikki kakka vaipat Bumbon käyttöön oton jälkeen olleet vahinkoja (maha ollut sekaisin, protestikakat jne), enkä koe mitään vessahätäviestintää edes harrastaneeni. Ihan vaan heräämisen jälkeen käyty potan kautta. Kestovaippailu pelkkien pissavaippojen kanssa on ollut ihan superiisiä.
Koneissa on kyllä yleensä esipesulle ja varsinaiselle pesulle erilliset lokerot. Kai sen nestemäisenkin voi laittaa sinne lokeroon. Mutta jos nestemäisen laittaa pallossa koneeseen ja valitsee esipesun, niin kyllähän se aine jo siinä esipesussa hulahtaa koneeseen. 🙂
Meillä alotettu viime kesänä kestoilu nyt 1v10kk pojan kanssa. Suurin osa vaipoista babylandin taskuja. Nyt 2,5kk pojan kanssa vielä haetaan sitä parasta. Tähän mennessä sisävaipat+villahousut ollu parhaimmat.
Mums, meillä on auttanut ensinnä tarpeeksi tiukat reisikuminauhat (näitä olen joutunut vaihtamaan vaippoihin, etenkin käytettynä ostettuihin). Toiseksi sisimmäksi imuksi taskuun jotain nopeasti imevää kangasta, oma suosikki on mikrokuitu. Standardivaipassa on ohut mikrokuitu+paksu mikrokuitu+ohut puuvilla/bambu/mikä lienee hitaasti imevä. Kolmanneksi sitä imua vaan pitää olla vähän enemmän kuin tuntuisi tarpeelliselta. Neljänneksi, käytän pul-taskujenkin kanssa lähes aina villahousuja, useimmiten HH wooleja, jolloin pienet nivusten kastumiset eivät haittaa kun villikset voi vaan heittää kuivumaan ja ottaa kuivumassa olleet käyttöön.
Meilläkin on kolmannen lapsen kohdalla enää pelkkiä Bumgeniuksia. Niitä saa käytettynä tosi halvalla, itse olen maksanut 2-5 e/kpl. Toki reisikuminauhat ja sivutarrat joutuu todennäköisesti vaihtamaan mikä on ärsyttävä homma, mutta onnistuu vaikka olisi melkoinen pääsiäiskäsi. Mellä nää on sopineet ihan parikuisesta vaippaiän loppuun, olivat hoikahkolla 3-v:lläkin vielä varmuusvaippoina kun opetteli yökuivaksi.
Niinpä tietysti. Hölmö minä 🙂
Hei, jaksaisitko selittää hölmölle ihan alusta lähtien loppuun saakka että miten noita villahousuja käytetään vaipatuksessa? Mitä toimenpiteitä niille pitää tehdä missäkin vaiheessa ja miten niitä huolletaan sekä mikä on niiden toimintaperiaate. Eli oikeastaan jos väännät rautalangasta koko villahousuidean ja kirjoitat kattavan käyttöoppaan ;P
Yksi erittäin tärkeä asia unohtui, nimittäin RIISIPAPERI! Varsinkin nyt kun vauva syö kiinteitä, se on todella mainio keksintö. Eli vaipan ja pyllyn väliin tulee ohut paperi, joka päästää pissan läpi mutta kerää kakat. Sitten vain kakat vessanpönttöön ja paperi roskikseen. Vaippaan ei välttämättä jää mitään tahroja, tai jos jää niin todella minimaalisia, eivätkö vaipat edes ala haista kun niissä ei sitä kakkaa ole! Meillä on vaipat vaan vessassa kuivaustelineessä roikkumassa, niin ne kuivuvat pissasta. Kuivumisen jälkeen heitän ne ämpäriin, ja kun ämpäri on täynnä, sen koneeseen. Vaippoja pestään parin päivän välein, eikä hajuhaittoja ole.
Mä tykkäsin eniten Onnikkaan sisätaskuvaipoista. Siihen sit kuorivaippa päälle. Imusettinä ns. nopeaksi imuksi mikrokuitu ja alle joko bambu- tai hamppuimu ja väliin ehkä vielä itse tehty froteeimu. Mä haalin käytettyjä kestovaippainfon kirppikseltä ja meillä olikin vähän kaikenlaista vaippaa käytössä. Mäkin koin kestovaippailun helpoksi. Mutta pesin kyllä aina kaiken muunkin pyykin vaippojen kanssa. Noilta ajoilta on jäänyt tapa pestä lähestulkoon kaikki 60 asteessa. Lähtee tahrat ja hienhajut paremmin kuin alhaisemmissa lämpötiloissa. Ja mekin päiväkotikestoiltiin. Ainoina. 🙂
Ennen esikoisen syntymää pohdin kestovaippailua. Sen aloittaminen on kuitenkin tuntunut niin hankalalta, että nyt reilu kymmenkuisen kanssa emme ole niitä kertaakaan käyttäneet.
Postauksesi valaisi mielestäni hirmu monimutkaista asiaa ja ehkäpä seuraavalle lapsellemme tuleekin kestoja! Kiitos siis tästä! 🙂
Ps. Olen monessa asiassa hyvin erilainen kuin sinä, mutta silti rakastan lukea blogiasi ja ajatuksiasi. Usein blogloviniin kirjautuessa klikkaan blogisi ensimmäisenä läpi ja vasta sitten muut. Ihanaa joulunaikaa sinulle ja suloiselle perheellesi 🙂
Voisi ollakin olemuksensa puolesta, mutta ihan housuvaipoiksi niitä Myllymuksulla kutsutaan 🙂
http://www.myllymuksut.com/housuvaipat-c-8_26.html
Meillä on osakestoiltu vastasyntyneestä asti, nykyään suurin osa päivän vaipoista on kestoja ja laiskimpina aikoina vain 1 tai 2 vaippaa päivässä. Ollaan ostettu vain yksi vaippa uutena, kaikki muut 2-5 eurolla käytettynä hyväkuntoisina. Meillä suurin syy kestoiluun on vauvan ihon selvästi parempi kunto mitä enemmän kestoja käytetään, toinen iso syy on taloudellinen säästö. Ollaan tykätty taskuvaipoista, pulleroiselle supermuhkureitiselle vauvalle istuu parhaiten hilivinksis ja pilvi mutta muitakin meillä on. Mun mielestä tärkein neuvo (en huomannut oliko tekstissä kun luin kolmena eri päivänä pätkissä) on että mikrokuituimu lähelle vauvan ihoa ja joku muu (bambu, frotee tms.) kuorta vasten. Nyt vauva 6,5kk on syönyt pari viikkoa kiinteitä ja vaikka sormiruokailee, niin huh kyllä on huomattu ero maitokakkavaiheeseen. Että taas yksi syy lisää miksi odottaa siihen 6kk asti kiinteitä 😀 mutta ennen kiinteitä jokainen vaippa oli kakkavaippa, joten nyt kestoilu on jopa helpottunut jos hajuhaittoja ei lasketa. Tosin koska jokainen vaippa oli kakkavaippa, en ole tahroja jaksanut hinkata vaan pesen aina vähintään 60 asteessa ja yllättäen ei jämähtäneitä tahroja ole vaipoissa! Säilytetään likaisia vaippoja joko kivasti pissavaippojen vessan lattialla kuivumassa ja likaisemmat vesiämpärissä.
Tämä olisi voinut olla mun kirjoittama 🙂 Eli Fuzzit meilläkin suosikkeja, erityisesti kun asuttiin hetki ulkomailla niin näitä sai edullisesti. Ekat kuukaudet suosin kyllä flanelletteja tai Nöttösiä + kuori tai villikset, toimii vaan pienellä niin paljon paremmin.
Yhdenkoon vaipoista en oikein innostunut, sillä ne ovat meillä kahdella lapsella jääneet melkein järjestään liian mataliksi siinä 1,5 vuoden iässä. Paljon riippuu tietty lapsen mallista ja koosta, meillä on lapset aika pitkiä. Mutta kahden kokemuksella en nyt osta niitä seuraavallekaan tulokkaalle.
Alkuperäiseen kirjoitukseen viitaten, itse en jaksanut sappisaippualla pelata, kun ei meillä tuntunut suuremmin tahroja vaippoihin jäävän. Mutta kirjoituksesta välittyy mielestäni hyvin se, että ei kestovaippailusta tarvitse tehdä niin monimutkaista, miltä se saattaa aluksi kuulostaa. Ja esim. imuja löytyy jos jonkinmoista perhosta nykyään, mutta ilman hienouksiakin pärjää. Itse olen käyttänyt paljon mikrokuituimu + Myllymuksujen taitto -komboa, ja pissamäärän lisäännyttyä lisännyt taittoimun sisälle vielä esim. ohuen hamppuimun. Tulee paljon edullisemmaksi, ja näiden saatavuus käytettynä on aika hyvä.
Kyllä, todellakin! Löytyy myös kertakäyttöisiä kuivaliinoja, jotka saa huuhdella pöntöstä alas, merkkiä en enää muista, koska vaippa-ajasta on jo puolitoista vuotta 🙂
Meillä osakestoiltiin lähinnä taskuvaipoilla kahden kanssa, myös päiväkodissa, öisin ja reissuun laitettiin kertsi, Naty, koska Muumit falskasi hoikilla lapsilla. Ilman niitä kertakäyttöisiä kuivaliinoja ei olisi tullut mitään 😉
Hyvä postaus, itsekin liputan kestovaippojen puolesta. Meillä käytössä yöaikaan tosin myös kertikset. Suurin osa vaipoista on ostettu 1-2 e kpl kirpparilta ja ovat nyt jo toisella kierroksella. Erisanin nestemäinen pesuaine on meidän suosikki vaippojen pesuun! Kestovaipoista olisi hyvä mainita esim. neuvolassa, koska tiedän monia jotka ovat innostuneet kestovaipoista (mm. rahan säästö, aina vaippoja kotona) niistä kun huomasivat miten helppokäyttöisiä ovatkaan. Ekologiset kestot eivät ole sädekehänkiillotusta, vaan yksi hyvä vaihtoehto kertisten ohelle/sijaan.:)
mä sain ihailevia kommentteja, kun kävi ilmi että kestoillaan nelosen kanssa. no hyvähän se on kestoilla, kun vaipat oli valmiina! meidän sisävaipat on tulleet meille -06 esikoiselle kaverilta, jolla ollut 1-2 lapsella. eli sisävaippojen käyttäjiä on ollut kuusi nyt, tarroja on fiksailtu tässä välissä tai vaihdettu neppeihin. villahousut päälle ja paketti on valmiina pienen kanssa 🙂 ja isommalle kaivan taskut esiin.
mutta on niin helppoa kestoilla, kun kaikki kamat löytyy valmiina ja se vaipatus on jo ihan rutiini..
Meillä ihan sama kokemus, muutaman kuukauden jaksoin esikoisen kanssa odottaa, että reidet saisivat massaa eikä vaipat vuotaisi, ja senkin jälkeen silloin tällöin toiveikkaana kokeilin, mutta aina vain tuli pissat ohi. Ei tuntunut kovin ekologiselta tai järkevältä pestä montaa vaatekertaa ja vaippaa päivässä, ja öisin oli ihan pakko käyttää kertakäyttövaippoja. Kuopuksella ei kokeiltu lainkaan, kun oli vielä esikoistakin kapoisempi malli ja sen lisäksi refluksikko, niin ei ylimääräiselle säädölle ollut aikaa. Harmi sinänsä, oltiin kuitenkin suunniteltu kestoilevamme ja ostettu ties mitä vaippamalleja ja -merkkejä valmiiksi. No, aina ei mee asiat niin kuin suunnittelee.
Moni tuntuu liputtavan käytettynä ostamista, mutta nyt ihan kokemuksena vaan ihmiseltä joka on täysi käsi rättikässähommissa. Meillä kaikki käytettunä ostetut falskanneet lukuunottamatta kolmea jonkun itse tekemään vaippaa joita ei saa enää mistään kun kyseinen henkilö ei kuulemma enää tee. Uutena ostetus taas toimineet kuin unelma.
Tämä ei siis ole kannanotto kierrätykseen. Kyllä on hyvä ostaa käytettyä ja laittaa myyntiin kun ei itse enää tarvitse. Minulla vaan huono kokemus käytettynä ostamisesta. Ja olen sentään ostanut usealta eri myyjältä ja useamman laisia vaippoja.
Täältä vielä yksi ääni Bumgeniuksille, kahden lapsen kokemuksella. Ja ihan pienelle, joka ei vielä liiku, on mielestäni paras Nalle Nöttösen näpsyllä kiinnitettävät sisävaipat ja hahtuvavillaiset kuoret.
Sappisaippuassa suosin nestemäistä versiota.
Rättihommat=rättikässähommat 😉
Mä olen kuullut kans paljon hyvää Bumgeniuksista, mutta en muistaakseni ole koskaan sellaista vaippaa päässyt lapsella käytännössä kokeilemaan.
Babylandeja mä en olekaan testannut. Ja sama, toivoisin voivani suosia suomalaista, mutta kyllä kestovaipat ovat sellainen juttu, että niissä käyttää juuri sitä, mikä parhaiten toimii.
Noi ekologisuuspointit on hyviä. On tosi hyvä, että jätteenpolttolaitoksien ansiosta vaippoja päätyy vähemmän kaatopaikalle. Ja olisi tosiaan mielenkiintoista kuulla, kuinka monta kertaa kestovaippaa pitää käyttää, että se on ekologisempi kuin kerttis. Mä luulen, että vaippojen kanssa käyttökertamäärän ei tarvitse olla tuota kestokassin 500 kertaa, mutta vaippojen kanssa se täyttyy helposti jo yhden lapsen kanssa.
Harsot ovat tosiaan käteviä – niitähän voi taitella imuiksi myös noihin meidän suosimiin taskuvaippoihin. Ja harsot kuivuvat nopeasti, mistä jättimäinen plussa. Voin kuvitella, että sulla ei ole vaipanvaihtoa ikävä 😀 Meilläkin kyllä pidetään bileet, kun se päivä koittaa!
Ah joo, miten unohdin bambuimut! Niitä meilläkin tosiaan on, yhtä hyviä mielestäni kuin hamppuiset.
Toi kikka esipestä vaipat ensin ja heittää sitten muut pyykit mukaan on hyvä! Toivottavasti moni saa siitä hyvän vinkin vaippahuoltoon. Meillä se ei toimi, kun noiden uusien hienojen koneiden kanssa ei voi kesken pesuohjelman lisätä tavaraa. Kone mittaa koneellisen painon ja tekee pesun sen mukaan. Jos pyykki on märkää, kone jytyyttää tunteja.
Joo, kestovaippojen kanssa vaihtovälin pitää tosiaan olla lyhempi. Siksi ei nyt kuopuksen kanssa kaupungilla ollakaan kestoja käytetty, kun vaihtosäätäminen kahden lapsen ja toppavaatteiden kanssa on välillä vaan liian kaaosta 😀
Rummutus tosiaan lyhentää vaippojen ikää, näin ainkain sanotaan. Meillä on kuitenkin niin uusi ja hellävarainen kuivausrumpu, että sen hoiviin uskon kestovaipatkin. Jos olisi vanhempi rytyyttäjä, ehkä harkitsisin. Ja se vaippojen ja imujen pehmeys on mahtava juttu kuivausrummun jälkeen!
Nopeita ja hitaita imuja on monenlaisia, mutta meidän yhdistelmä on alle hamppua tai bambua ja päälle mikrokuituimu. Ja hei, toi fleecehuopa-ratkaisu oli meillä käytössä ekalla kierroksella kertakäyttöisten riisipapereiden rinnalla. Se tosiaan helpotti maitokakkasiivousta.
Joo, onneksi niistä vaipoista saa tosi hyvin hinnan takaisin, kun ne myy 🙂 Riippuen tietty kunnosta, mutta etenkin jos kyseessä on yhdellä lapsella pidetyt AIO:t.
Meillä on kans yksi Myllymuksujen housuvaippa. Sen imuteho on tosiaan hyvä, kun sisään lykkää vielä vähän lisäimua. Huonona puolena mä olen kokenut sen, että se kuivuu kaikista meillä olevista vaipoista hitaiten, kun kiinteänä vaipassa oleva imu kuivuu sen verran verkkaiseen.
En tiedä, miten meillä on ollut niin hyvä tuuri, että vaipat ovat toimineet niin hyvin. Kun näitä epäonnisia tarinoita kuitenkin kuulee myös. Lievätkö lapsemme jotenkin standardikokoa, jotta vaipat istuvat hyvin, en tiedä 🙂
Joo, onneksi niitä vähemmän myrkkypommejakin on 🙂 Mutta itse koen silti mukavampana laittaa iholle useaan kertaan pestyä kangasta kuin kertakäyttöistä vaippaa. Ekalla kierroksella käytettiin Natya kerttiksistä (paitsi siellä Thaimaassa, jossa jouduttiin valitsemaan joku niistä myrkkykatkuisesta vaippamerkistä), mutta nyt toisella kerralla siirryttiin suomalaiseen Muumiin. Ja joo, onneksi jätteenpolttolaitokset keventävät kerttisten luontotaakkaa.
Joo, mäkin tsekkaisin reisikuminauhat. Ja muutenkin katsoisin, missä kunnossa kuoret ovat. Mies muisti, että meilläkin oli alkuun ohivuotoja, jotka olin ihan unohtanut. Käytössä huomattiin, että niitä tuli aina tiettyjen kuorien kanssa. Eli ne kuoret olivat vain niin loppuunkäytettyjä, että eivät enää pitäneet. Ne päätyivät hyvän työn tehneinä roskikseen, ja johan alkoivat vaipat pitää.
Monenlaisia vaippoja on kahden lapsen kanssa kokeiltu: pikkuvauvalla harsoja ja sisävaippoja sekä kuoria/villahousuja, isomman kanssa taskuja ja AIOja. Kotimaiset merkit (Onnikas, MannaMaa, Nalle) ovat nousseet suosikeiksi ja käytämme nykyään pelkästään niitä. Sisäpinnan materiaaleista parhaita ovat coolmax ja bambu- tai tenceljoustofrotee, fleecestä en enää itse innostu. Yhden koon vaipat ovat jääneet meillä melko nopeasti mataliksi eivätkä harmi kyllä ole riittäneet vaippaiän loppuun saakka.
Kestovaippojen käyttö on ollut tosi helppoa ja mukavaa ja nätit kankaat piristävät päivää. Kestovaippa tuntuu myös omaan käteeni mukavammalta kuin paperivaippa, ja samalla säästyy pissaisen kertiksen järkyttävältä hajulta. Voin ehdottomasti suositella kestovaippoja kaikille, kannattaa ainakin kokeilla 🙂
En ole ihan äskettäin tarkistanut, mutta tuossa syksyllä joskus huomasin Naty-paketista, että nekin tehtiin Suomessa. Oletettavasti Delipapilla siis. Meillä on kahdesta kotimaisesta siksi niitä, kun oletan ne Muumeja ekologisemmiksi. Harmi, ettei valmistusmaa korostu pakkauksesta selkeämmin. 🙂
Meillä on kestoiltu molempien lasten kanssa. Mun mielestä ne ei ole yhtään sen vaikeampia kuin kertikset ja eikä tarvi olla roudaamassa roskia roskikseen koko ajan. 🙂 Yöllä meillä on käytetty kertiksiä.
Yksi asia jonka olen huomannut suureksi plussaksi kestoilussa on, että lapset oppivat kuivaksi nopeammin kuin kertiksiä käyttävät. En nyt mitään laajaa tutkimusta ole tosin tehnyt. 🙂 Nyt ollaan oltu reissussa parisen viikkoa ulkomailla ja meidän 1,5v on kertikset täällä käytössä. Vaippoja menee monta päivässä kun kotona kestoilla kolme vaippaa päivässä oli jo paljon.
Vanha postaus, mutta ajauduin tänne kun se paskan keskellä eläminen lähenee koko ajan ja pohdin näitä kestovaippoja vaihtoehtona minille:D Vaikken vielä asiasta mitään tiedä, niin piti jättää kiitos kommentti ihan super hyvästä ja kattavasta postauksesta <3 :) Eli iso kiitos, kun olet nähnyt vaivaa tämän postauksen tekoon, tästä oli jo nyt hyötyä vaikka vielä jokunen kuukausi pitää odottaa, että pääsee testailemaan käytännössä rumbaa. :)
Niin kiva kuulla, että tästä oli apua! Iloa loppuodotukseen ja helpon paskamaisia aikoja sitten sen jälkeen 😉
Hei. Kiitos mahtavasta kirjoituksesta!
Meillä osakestoiltu, mutta aika huonolla menestyksellä, ohivuotoja tulee melkein aina. Käytössä nyt myllymuksujen taskuvaipat (kai) ja koko pitäis natsaa,mutta pitäisikö sen päälle laittaa vielä kuori vai lisäimuja vaan? En haluaisi luovuttaa. Kiitos ja ihanaa kevättä!
Kiva, jos tekstistä oli iloa ja hyötyä! Myllymuksujen taskuvaipat toimivat meillä tosi hyvin. Päälle ei tarvitse laittaa kuorta. Mutta suosittelen testaamaan, josko sisään sujauttaisi lisäksi hamppuimun 🙂
Ei ole kokemusta näistä nykyisistä kestovaipoista, mutta hieman hämmästytää, miksi nykyään äidit eivät enää käytetä harsoja muovisen vaippaliinan kanssa. Minulla on kolme lasta ja käytin melkein koko vaippa-ajan harsoja niiden kanssa muoviliinoja. Harsot tein itse ja muoviliinat ostin. Muoviliinat pystyi huuhtomaan samantien ja kuivuivat nopeasti. Todella kätevää!
Itse 70- ja 80-luvulla käytin kestovaippoina sideharsoja ja muoviliinaa kun kertakäyttövaipat rikkoivat kemikaaleillaan lasteni ihon.
Tyttäreni sanoi aikoinaan minulle että jos hän joskus saa lapsia, niin hän kestovaipottaa lapsensa. Siitä innostuneena tei melko pian Martoissa Osaajapassin erikoistumistehtävän kestovaipoista. Siinä syvennyin koko kestovaippa-asiaan, niin materiaaleihin, valmistukseen, huoltoon ym.
Nyt mummina olen molempien lasteni perheessä oppinut kestoilemaan nykyajan kestovaipoilla. Sekä tyttäreni että miniäni ovat kumpikin kahden lapsensa lähes täysin kestovaipottaneet. Vain matkoilla ja yöllä mahdollisesti käytetään kertavaippaa. Käytössämme on monia taskuvaippamerkkejä ja monenmoisia imuja. Parhaat ostoimut minusta ovat mikrokuituimut ja lisäimuina erimerkkisiä ja omatekosiakin imuja. Vanhoista pellava- ja froteepyyhkeistä olen saumurilla ommellut lisäimuja. Olemme käyttäneet myös riisipaperia, mutta myös coolmaxista-, kuivaliinakankaasta tai bambufleecestä tekemiäni liinoja imun päällä, jolloin kakka on helppo siitä irroittaa ja muu vaippa jää suh. puhtaaksi. Varsinki coolmaxista kakka irtoaa helposti ja on aina pesun jälkeen siistin näköinen.
Aiemmissa kommenteissa on hyväksi koettuja neuvoja käytetyn vaipan säilyttämiseen jne. Kokemusta niistä on.