Myös lääkärissä käymisestä on tullut hitonmoinen operaatio – olkoon käynti sitten lapselle tai aikuiselle. Siksi yleensä omat käynnit jäävätkin tekemättä, jos ei nyt joku raaja ole irti. Kun ei voi kunnolla levätä, omat voimat ovat niin vähissä, että lääkäriin ei jaksa lähteä. Etenkään, kun monesti sinne päästäkseen on otettava lapset mukaan, mikä siinä kuumehoure-paskaripuli-younameit -taudissa on hirveintä, mitä kuvitella saattaa. Siksi yleensä sinnittelen kotona sairastaen, vaikka esimerkiksi lääkärin määräämällä kunnon yskänlääkkeellä voisin saada flunssassa oloni helpommaksi ja parantua nopeammin.
En tiedä, kuinka usein olen tuskaisena hokenut, että voi kun tämän lääkärikäynnin voisi hoitaa puhelimessa tai netissä. Ja tiedättekö, nyt voi! Innostuin melkoisesti, kun löysin Avainlippu-merkityn MeeDocin, joka tarjoaa lääkäripalveluita netin ja puhelinsovelluksen kautta. Sillä kuten mäkin olen huomannut, MeeDocin mukaan 75 prosenttia lääkärikäynneistä voidaan hoitaa virtuaalisesti.
Homman nimi on siis se, että Suomessa lisensioidun lääkärin vastaanotolle pääsee yksinkertaisesti avaamalla MeeDocin nettiselaimeensa tai avaamalla MeeDocin sovelluksen puhelimessaan. Keskusteluikkunassa voi käydä dialogia lääkärin kanssa ja lähettää kuvia vaikka allergiasta. Tarvittaessa keskustelu käydään kasvotusten videopuhelun kautta. Virtuaalivastaanotolla voi saada ammattilaisen apua ja neuvoja esimerkiksi keuhkoputkentulehdukseen, ehkäisyyn, silmätulehdukseen, allergiaan ja vatsavaivoihin. Tarvittaessa lääkäri kirjoittaa reseptin potilaan lähimpään apteekkiin – oli se sitten Tukholmassa, Teneriffalla, Rovaniemellä tai missä tahansa EU:n sisäpuolella – josta lääkkeet voi sitten käydä hakemassa.
Vau, kuulostaa melkein siltä, että tämä on liian hyvää ollakseen totta. Toimiiko MeeDoc oikeasti? Mä päätin testata palvelua mahdollisimman kinkkiseen aikaan, hieman ennen puoltayötä sunnuntai-iltana. Mä sain esikoista odottaessani vaivoikseni järkyttävät päänsäryt, jotka eivät hävinneet siinä, missä muut raskausoireet synnytyksen jälkeen. Olen miettinyt, voisisko se olla jopa migreeniä, mutta lähipiirin taju pois -migreenit saavat omat kipuilut tuntumaan pieniltä. Silti joka kerta kunnon päänsärkykohtauksen kourissa mietin, että nyt otan yhteyttä lääkäriin saadakseni tähän apua. Arvaatte varmaan, että ei sitten kuitenkaan ole tullut lähdettyä. Mutta nyt, puhelimen MeeDoc-sovellus auki ja kirjoittamaan!
Naputan pienen tekstipätkän, jossa kerron ongelmani. Koska vuorokausi on juuri vaihtumassa maanantaiksi, arvelen saavani viestiini vastauksen seuraavana aamuna. Hetkessä näytölle kuitenkin ilmestyy tieto siitä, kuka lääkäri asiaani hoitaa. Pian lääkäri laittaa viestin ja kysyy, voiko ottaa videoyhteyden. Mietin sekunnin pitkän päivän jäljiltä rähjäistä olemustani ja kuvauksista sekamelskaista kotiamme, mutta vastaan sitten, että totta kai.
Reilun puolen tunnin videopuhelun aikana keskustelemme lääkärin kanssa päänsäryistäni ja niiden ilmenemisestä sekä oireista. Lääkäri kyselee tarkentavia kysymyksiä ja pyrkii varmistamaan, ettei päässäni ole mitään vakavampaa sairautta. Hän tekee myös muutamat neurologiset testit. Siellä minä keskellä yötä kotisohvallani näytin videopuhelun päässä olevalle lääkärille, että saan koskettua sormenpäällä nenääni silmät kiinni. Kaikkea sitä!
Lopulta saan diagnoosin, jota osasinkin odottaa. Minulla on sekä niskajännityksestä johtuvia päänsärkyjä, mutta myös migreeni. Jostain selittämättömästä syystä migreeni on puhjennut samaan aikaan kun odotin esikoistani, joskus niinkin voi käydä. Voimakas pahoinvointi, hajuherkkyys, voimattomuus ja silmissä sumeneminen ovat vahvoja merkkejä aurattomasta migreenistä. Vaikka diagnoosi ei oikeastaan muuta mitään, on jotenkin helpottavaa vihdoin saada ammattilaiseltakin varmistus siihen, mitä nuo lähes toimintakyvyttömäksi vetävät päänsäryt ovat.
Migreenin hoitoon saan ohjeeksi ottaa särkylääkkeen mahdollisimman nopeasti migreenikohtauksen alettua. Mä olen arkaillut särkylääkkeiden ottamista, kai vähän siksikin, että olen migreenin puhjettua ollut melkein koko ajan joko raskaana tai imettänyt. Olen ottanut lääkkeen yleensä vasta siinä vaiheessa, kun pelkään heikkona ja särystä sekavana olevani kykenemätön hoitamaan lapsia. Ei järin fiksua sitten kuitenkaan. Lisäksi jos ja kun olen päästänyt migreenin riehumaan kunnolla, sen selättämiseen menee palanen seuraavaakin päivää. Lääkäri ehdottaa myös, että kirjoittaa reseptin pahoinvointilääkkeeseen. Siitä lääke-ehdotuksesta innostun. Kuvottava ja jokaiseen soluun tunkeva pahoinvointi kun on lopulta migreenissä itselleni se lamaannuttavan oire. Päänsäryn melkein vielä kestää, mutta siihen yhdistettyä oksetusta ei.
Lopetan videopuhelun lääkärin kanssa, pesen hampaat ja menen nukkumaan. Seuraavana aamuna lähden hakemaan pahoinvointilääkettä lähiapteekista. Farmaseutti löytää reseptin Kela-kortillani, ja poistun apteekista kassan kautta pahoinvointilääkkeet repussa. Kaikki tämä vajaassa 12 tunnissa, ja mä sentään nukuin yön välissä!
Iso miinus täytyy kuitenkin antaa siitä, että kotona lääkkeitä tutkiessani huomaan, että niiden käyttö on kielletty imettäessä. Pakkauksen mukaan ne eivät siis ole edes mitään ”kysy tarvittaessa lääkäriltä” -kamaa, vaan kielletty ja piste. Mä kerroin videopuhelun aikana lääkärille jossain sivulauseessa imettäväni, ja muutenkin imetyksestä kysymisen olisi pitänyt olla rutiinina, kun kyseessä on pienten lasten äiti. Onneksi kerrankin tein kuten kuuluu ja luin lääkepakkauksen sisältä löytyvät pikkupräntit.
Jälkikäteen sain kuitenkin tiedon, että tuo mulle määrätty lääke soveltuu käytettäväksi myös imettäessä. Sitä kuulemma käytetään jopa apuna maidon nostattamiseen. Mutta vaikka olisin saanut tiedon tästä jo vastaanoton aikana – kuten olisi kuulunut – en olisi lääkettä itselleni ottanut tässä vaiheessa. Saanhan migreenin jonkinlaiseen hallintaan myös särkylääkkeellä, joiden tuoteselosteissa ei lue varoituksia lääkkeen vaikutuksista imettettävään lapseen.
Plussaa taas annan kiireettömyyden tunteesta. Omalla kotisohvalla rennosti makoilu lääkärikäynnin aikana saattaa edesauttaa kiireetöntä fiilistä, mutta osansa tuo varmasti myös se, että MeeDocin lääkärikäyntihinta on aina kiinteä 34 euroa. Ei tarvitse hätäpäissään selittää, kun tietää, että hinta ei huomaamatta kiipeä korkeuksiin. MeeDocin lääkärikäynti- ja lääkekulut voi myös hakea mahdollisesta sairaskuluvakuutuksesta, kuten minkä tahansa terveydenhuollon palvelujen tuottajan. Kannattaa kuulemma kuitenkin varmistaa, mikä oman vakuutusyhtiön voimassa olevan politiikka asiaan kulloinkin on.
Lääkekömmähdyksestä huolimatta mä uskon MeeDocille olevan perheessämme käyttöä myös jatkossa. MeeDocin lääkärit voivat myös kirjoittaa sairaustodistuksia, mistä ei itselleni yrittäjänä ole juurikaan hyötyä, mutta mikä antaa miehelle mahdollisuuden jättää rassaava lääkärireissu kaupungilla väliin. Kannattaa kuitenkin ensin tarkistaa, hyväksyykö työnantaja virtuaalisairastodistuksia, vaikka ne ovatkin käytännössä verrattavissa fyysisellä vastaanotolla kirjoitettuun todistukseen. Harmillisesti MeeDocin palvelusta ei vielä voi saada Kela-korvausta, mutta MeeDoc uskoo Kelan antavan myöntävän kannan asiaan vielä tämän vuoden puolella.
Eniten mä näen MeeDocin olevan helpottava palvelu sellaisille vauva- ja lapsiperheille, joissa sairastetaan paljon. MeeDocin avulla saa helpommin varmuuden, onko kaikki ok. Vaikka keskellä yötä. Ja luulisin kontaktointikynnyksen olevan matalampi kuin kylille lääkäriin lähteminen, eikä lääkärikäynti kotona ole kipeälle lapsellekaan niin jännittävä ja raskas. Aikuinenkin pääsee samassa helpommalla, etenkin jos on itsekin sen hyppyangiinan kourissa.
Vai mitä te olette mieltä? Uskotteko, että tästä voisi olla apua teidän arjessanne? Suosittelen ainakin testamaan, sittenhän sen tietää. Sain teidän käyttöönne alekoodin lahiomutsi50, jolla MeeDocin lääkärikonsultaation saa puoleen hintaan, eli 17 eurolla. Ja jos on jotain kysyttävää, antaa palaa kommenttiboksissa. MeeDocin perustajat ovat siellä vastaamassa.
Hei vau! Ehdottomasti pitäisi saada kela-korvauksenpiiriin. Tällähän saataisiin yhdenvertaisuutta eri alueiden välille.Ihan varmasti helpottaa arkea, etenkin niinä hetkinä kun olen yksin kahden lapsen kanssa ilman autoa ja lähimpään terveyskeskukseen on puolen tunnin kävelymatka ja sairaalaan kestää saman verran autolla. Harmi vaan että matka apteekkiin pysyy silti saman 😀
Kuulostaa erittäin hyvältä, etenkin meille Pohjois-Suomessa asuville.
Vai miltä kuulostaa se, että meillä illalla/yöllä lähin päivystyspoli klo 21-08 välillä on 130 km / 1h 30 min ajomatkan päässä? Eli lähes sama matka, kuin jos helsinkiläiset menisivät Tampereelle.
Toki synnytys kaikkina kellonaikoina on tuossa samaisessa sairaalassa, mutta onneksi on ambulanssit. Ja paljonhan niihin lapsia täällä syntyykin.
Ja hammaslääkäripäivystys voi olla viikonloppuisin 130 km päässä tai 240 km päässä.
Tarkennan siis vielä, että meillä täällä synnytys kaikkina aikoina 130 km päässä. Toki pohjoisempana asuvilla on vielä pidemmät matkat.
Apteekin ostotkin -myös reseptilääkkeet – voi nykyisi tilata netistä sähköisellä reseptillä kotimaisesta apteekista vaikka kotiovelle 1-2 kahdessa arkipäivässä. Akuuttiin tarpeeseen ei toki sovellu, mutta lääkeneuvonnan ja mieltä askarruttavat kysymykset vaikkapa soveltuvuudesta imetyksen aikana voi keskustella puhelimessa farmaseutin kanssa ennen tilauksen lähetystä 🙂 Asiakkaan tulee vain rekisteröityä ja vahvistaa henkilöllisyys pankkitunnuksilla ja tie apteekkiin auki.
http://www.yliopistonverkkoapteekki.fi/epages/KYA.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/KYA/Products/388694&ViewAction=ViewProduct
Jes! Epäsosiaalisena möllinä inhoan yli monen asian juuri lääkärikäyntejä. Venytän niitä pidemmälle kuin ehkä olisi viisasta ja välttelen viimiseen asti. Myös odotushuoneissa istuminen on kipeänä tuskaista. Tämä menee siis ehdottomasti korvantaa.
Palvelu on tavallaan ihan kätevä, mutta periaatteellisella tasolla tosi hankala kysymys. Mä nään tässä aika monta ongelmaa: Onko julkinen terveydenhuolto rapautettu jo niin alas, että ihmiset hoitavat itseään mielummin nettikameralla ja maksavat hoidon omasta pussistaan kuin menevät terveyskeskukseen? Syrjäseuduilla hoitoa saavat vain ne, joilla on varaa maksaa yksityisestä palvelusta. Mitäs lääkäri sitten tekee, kun kaukopuoskarointi ei riitä? Kun todetaan, että pitäisi viipymättä saada ihan oikeaa hoitoa? Uskotaanko julkisella puolella nettidiagnoosia, vai joudutko takaisin jonon hännille? Pääsetkö hoitoon vain, jos maksat lisää yksityiselle puolelle? Johtaako tämä siihen, että lääkäri tekevät kuten lääketeollisuus haluaa, eli kirjoittaa herkemmin lääkkeitä? Ei voida tarkemmin tutkia korvaoireita, ottaa nieluviljelyä tai muita tutkimuksia, mutta määrätään varmuuden vuoksi vähän särkylääkettä ja antibioottia. Tämä taas kulminoituu koko täkäläisen terveydenhuollon systeemiin: hoidetaan oireita eikä syytä. Jos migreenin taustalla on jäykkä niska, pitäisi hoitaa sitä niskaa esimerkiksi muuttamalla työolosuhteita, huoltaa omaa lihaksistoa ja niin edelleen eikä vain nappailla kipu- ja pahoinvointilääkkeitä.
Aivan niin joo, totta. Tulipas oltua vahingossa niin pääkaupunkiseutulaistunut, että en tajunnut edes miettiä tätä hyvää puolta.
Nuo välimatkat siellä pohjoisessa ovat kyllä hurjia. Jos asuttaisiin siellä, kuopus olisi syntynyt tienposkeen, vaikka lähdettiinkin melkein heti supistusten alettua sairaalaan.
Mä en ollutkaan tiennyt tuollaisesta reseptilääkkeiden toimittamisesta. Mutta lääkkeiden sopivuudesta olisi tosiaan näin jälkikäteen ajateltuna mun pitänyt kysyä vielä apteekissa + tuplatsekata asia lääkäriltä siinä vaiheessa, kun hän niistä alkoi reseptiä kirjoittaa.
Epäsosiaalinen mölli 🙂 Mä olen vähän erilainen mölli, mutta ei se odotushuoneessa istuskelu munkaan makuun ole, joten ymmärrän 🙂
Joo, mä olen niin sataprosenttisen samaa mieltä siitä, että pitäisi löytää syy oireille ja hoitaa niitä, eikä keskittyä vaimentamaan lääkkeillä oireita, jotka ovat kehon keinoja kertoa jostain.
Tarkennankin sen verran, että lääkäri kyllä mulle puhui fysioterapiasta, työergonomiasta, niskajumpasta yms. noihin niskajäykkyydestä johtuviin päänsärkyihin. Migreenit ovat kuitenkin eri asia. Mutta niidenkin laukaisijaa lääkäri kehotti tutkailemaan, jotta voisin niitä sitten välttää. Itse tiedän jo nyt, että migreenille mut altistavat ainakin stressi, väsymys ja välillä ihan vain lasillinen alkoholiakin. Jälkimmäistä voi vältellä helposti, mutta stressiä ja väsymystä ei välillä pääse karkuun 🙂
Ymmärrän hyvin myös huolesi julkisen terveydenhuollon tilasta. Mä olen jo vuosikausia sitten luovuttanut ja käynyt sittemmin yksityisellä (paitsi neuvola ja synnytys). Arvostan ihan valtavasti niitä ihmisiä, jotka jaksavat julkista terveydenhuoltoa käyttää ihan periaatteesta (eli raha ei ole syynä). Itse en vain enää jaksanut, vaikka tosi harvoin onnekseni lääkäripalveluita tarvitsen tai perheenä tarvitaan.
Tuosta jatkohoidosta toivoakseni saan jonkun MeeDocilta pian vastaamaan. Jatkohoitoon siis ehdottomasti ohjataan, jos etävastaanotto ei riitä, sen selvitin jo postausta tehdessä. Mutta en huomannut kysyä, että voisko siitä siirtyä julkiselle puolelle ja jos voi, millä tavalla ja missä ajassa.
Mulla tosi pahaksi äityneet vauva-väsymyksestä puhjenneet migreenit paranivat kuin taikaiskusta fysioterapeutin ohjeita tekemällä, säännöllisyydellä ja pienellä lisäunella ja OIKEANLAISELLA liikunnalla. Yli puoli vuotta olen oksennellut, on huimanjut, en ole kestänyt ääniä, valoa, hajuja, tajukin meni kerran. Luulen että syy on selkäkipu ja huono työasento.
Muistakaa aina teratologinen tietopalvelu! Siellä on ajantasaisin tieto lääkkeiden sopivuudesta raskauden ja imetyksen aikana.
Alkaa nää kaupalliset postaukset ja yhteistyöt väsyttämään. Muuten niin ihana blogi ja ihan lemppari..
Jostain syystä oma kommentti ei tullut läpi. Eli lääkepakkauksissa lukee varmuuden vuoksi ettei imetyksen aikana koska lääkkeiden testaaminen imettävillä ja raskaanaolevilla on epäeettistä. Tällöin helpointa on kieltää koko lääkkeen käyttö vaikka totuus on toinen. Lääkärin tehtävä on löytää lääke joka sopii imetyksen kanssa ja näin on juuri tapahtunut. Lääkärit pääsee Lactbase tietokantaan jonne on kerätty tietoa lääkkeiden erittymisestä maitoon. Myös apteekit pääsee samaan tietokantaan, ja myös Yliopiston apteekin chatissa oleva farmaseutti. Itsellä migreeniin kolmiolääke kohtauslääke jossa lukee ettei saa käyttää mutta Lactbasen mukaan lääkeainetta erittyy maitoon vain vähän tai ei ollenkaan. Ja tosiaan itsekin voi päivisin soittaa husin teratologiseen tietopalveluun. Pelkkään pakkauksen selosteeseen ei kannata luottaa.
Mikään lääkärin määräämä yskänlääke ei kyllä nopeuta flunssasta paranemista ja siitä on ihan tieteellistä näyttöä. Toki ihminen voi kokea parantuvansa, mutta sillä ei kyllä ole mitään tekemistä yskänlääkkeen kanssa. Toivottavasti kukaan ei nyt tämän kirjoituksen jälkeen soittele nettilääkärille saadakseen lääkärin kirjoittamaa yskänlääkettä jolla flunssa paranee nopeammin.
Aika monet lapsiperheiden käynnit tuntuvarmaan koskevan pitkittynyttä tai kovaa flunssaa, jolloin korvien tilanne on hyvä katsoa . Tämä onnistuu vain fyysisellä lääkärin tapaamisella.
Hei, vaikka yskä ei paranisikaan nopeammin, niin on aika suuri vaikutus elämänlaatuun jos lääkkeen avulla saa nukuttua. Itsellä oli paha yskä syksyllä kun vauvani oli 1-2 kk vanha, ja ilman lääkettä en saanut nukuttua silloinkaan kun vauva nukkui. Lisäksi herätin vauvan yskälläni. Onneksi sain yskänlääkettä joka auttoi, muutaman unettoman yön jälkeen.
Hei, vaikka yskä ei paranisikaan nopeammin, niin on aika suuri vaikutus elämänlaatuun jos lääkkeen avulla saa nukuttua. Itsellä oli paha yskä syksyllä kun vauvani oli 1-2 kk vanha, ja ilman lääkettä en saanut nukuttua silloinkaan kun vauva nukkui. Lisäksi herätin vauvan yskälläni. Onneksi sain yskänlääkettä joka auttoi, muutaman unettoman yön jälkeen.
Kiitos tästä postauksesta! Tämä palvelu olisi ollut enemmän kuin tarpeen niinä kertoina, kun lapsen yskä on yltynyt niin pahaksi, ettei tiedä pitäisikö lähteä päivystykseen vai eikö lähteä (kuulostellut lapsen hengityksen vinkumista). Selvitän heti, että hyväksyykö meidän vakuutusyhtiö ko. firman laskuja ja jos näin, niin jatkossa varmasti hyödynnän ensin tätä palvelua ja otan nettiyhteyden lääkäriin ja vasta sitten lääkärin kehoituksesta tarvittaessa keskiyöllä pakkaan lapsen autoon ja ajan päivystykseen (viideksi tunniksi) jonottamaan.
Ohjenuoranamme Meedocissa on Sosiaali- ja terveysministeriön linjaus (28.10.2015): ”Etäpalveluna toteutettu terveydenhuollon vastaanottokäynti tulee olla hyvän ja yleisesti hyväksytyn terveydenhuollon käytännön mukainen. Palvelua tuottavan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee huolellisesti arvioida, soveltuuko annettava palvelu etäpalveluna toteutettavaksi, sekä arvioida palvelun soveltuvuus kunkin potilaan kohdalla.”
-Olemme, toisin sanoen, täysin tietoisia, että tarjoamamme etäpalvelun on oltava lääketieteellisesti vähintään yhtä ammattimaista kuin perinteisen palvelun.
Olemme myös tietoisia, että potilasta tulee kuunnella. Mikään muu osa-alue sairauden ymmärtämisessä ei tule tärkeydessä lähellekään esitietoja, joiden on arvioitu muodostavan yli 80% oikeaan diagnoosiin pääsemisestä.
Helsingissä aikuinen maksaa julkisen terveyskeskuksen päivystyksistä kolmanteen käyntiin/vuosi saakka 16,1€/kerta klo 16-20 ja klo 20-08 32,1€. Tähän verrattuna kotisohvalta tai työpaikalta toteutuva etälääkäröinti on varsin kilpailukykyistä. Meedoc-potilas voi lisäksi palata asiaansa chat-viestillä ilman puhelinsoittoja ja jonotuksia. Moni on tätä mahdollisuutta hyödyntänytkin. Ainakin itse lisäksi katson, että potilaani asia sillä erää on ns. ”paketissa” enkä laskuta asioinnin jokaisesta elementistä erikseen.
Ja, to be honest, jos lähtee siitä että matkustamiseen ja jonottamiseen kuluvalla ajalla on rahallinen arvo, tulisi välittömästi tarjolla olevan etävastaanoton olla itse asiassa vähintään saman hintaista kuin perinteisen vastaanoton. Meedocin alkuperäinen toiminta-ajatus on kuitenkin ollut, ja on: asioiden sujuvoittaminen. Olen itse tullut mukaan pari vuotta sitten nimenomaan siksi, että halusin nähdä, onko potilaan asiaa mahdollista edistää ilman, että häntä juoksutetaan pienistäkin asioista luukulta toiselle.
Yst.t. Mikko Lehtovirta, LT, kliininen johtaja Meedoc
Mikä loistava palvelu! Mä ajattelen, että mun aika on kallista. Jos voin säästää tunnin-pari aikaa, niin todellakin haluan sen tehdä. Tuntuu turhauttavalta mennä päivystykseen esim. äkillisen lamaannuttavan niskajumin takia,kun tiedän itsekin ensi avun olevan lihasrelaksantti ja särkylääke.
Tämä kuulostaa mahtavalta. Harmi, ettei korvia pystytä etänä hoitamaan. Kuopuksemme kärsii korvatulehduksista ja olemme juosseet korvalääkärissä tiuhaan. Pistän korvan taa.
Anni