Enpä ollutkaan muistanut, minkälainen homma on saada vuoden ikäisen spagettipeukalo lapasissa sinne peukkupaikalle. Ja kun ilmat kylmenevät, lapaset paksuuntuvat ja peukalohaaste vaikeutuu entisestään. Tässä siis Lähiömutsin minitesti kolmesta talvirukkasesta, joissa peukkuasiakin on otettu huomioon.
Reiman Tassu-topparukkanen*. Tätä käsinettä ystäväni suositteli meille esikoisen toisena talvena, kun ensimmäistä kertaa lapsi teki ulkona muutakin kuin köllötteli kantorepussa, pulkassa tai rattaissa. Ystäväni tiesi kokemuksesta, että juurikin peukku on se haastavin osuus, ja näissä sen kanssa äheltämistä on helpotettu vetoketjulla, joka aukeaa aina sinne peukkuun asti.
Tämä rukkanen on tuntumaltaan testin paksuin, mutta kovimmilla pakkasilla näidenkin sisällä on näpit saatu jäähän. Paksuuden takia peukkua on uudenkarheisiin rukkasiin vähän hankala saada paikoilleen, mutta kun tie toppaan on raivattu käytössä, se alkaa luonnistua paremmin. Rukkanen pitää tuulta ja hylkii vettä, mutta ei siis ole vedenpitävä tai omiaan loskakeleille.
Rukkasen pystyy kiristämään tarranauhalla sopivaksi. Plussaa heijastimista, runsaasta värivalikoimasta ja etenkin siitä, että rukkaset voi kuivata rummussa. Jälkimmäinen on meinaan ainakin Helsingin talvessa arkea helpottava juttu, kun mustina tai vähintään harmaina talvina käsineitä tulee pestyä usein.
Elsa Pitkäsen Satu-topparukkaset. Tiesittekö, että Suomessa valmistetaan lasten topparukkasia? Minä en tiennyt, mutta onneksi lukija tiesi ja valaisi siitä minuakin. Niinpä osasin pyytää testiin mukaan myös Satu-topparukkasen. Ulkomuodoltaan rukkanen on tutun näköinen, ja aika varmasti olenkin itse sellaiset käsissä temmeltänyt menemään joskus silloin 80-luvulla. Näitä samoja rukkasia kun on tehty Kuopiossa jo 40 vuoden ajan.
Rukkasen rannekiristys on aika löysä, eikä sitä voi tiukentaa. Samaten varsiosan kuminauha on jätetty löysähköksi, mutta toisaalta sen takia rukkanen on helppo vetää haalarin hihan päälle. Näissä on paksu vuori, mutta pakkaskestävyydestä meillä ei ole vielä kokemusta. Rukkaset ovat vettähylkivät, mutta eivät siis vedenpitävyydessään ihan nappivalinta loskakeleille nämäkään. Pohjolan talvessa plussaa heijastimista, mutta miinusta alhaisesta pesulämpötilasta (30 astetta) ja siitä, ettei näitä voi kuivata rummussa.
Peukkuosa näissä on iso, joten ilman vetoketjuakin peukalo löytää paikoilleen aika kivasti. Ison peukkuosan ansiosta uskoisin isomman lapsen saavan nämä helposti puettua itse. Tarvittaessa alle mahtuu myös villatumput, joita ei testin muiden rukkasten alle saa helposti mahtumaan juurikin tiukan peukkuosion takia. Peukalohaara alkaa ylhäältä, mikä on etenkin pienemmillä lapsilla tärkeää, jotta he saavat paremmin käytettyä peukkua.
Didriksonsin Biggles -topparukkaset. Tajusin Didriksons-merkin lastentuotteet vasta tehdessäni Vauvaan haalarijuttuja. Tykästyin silloin merkin teknisyyteen sekä pieniin ja merkityksellisiin yksityiskohtiin. Sama pätee näissä rukkasissa. Kiinnityslenksujen ansiosta käsineet eivät ole hukassa, kun ne jäävät roikkumaan takin tai haalarin hihoihin. Ranteen kiristysnauha on joustavaa, joten käsineen saa muotoutumaan juuri oikeankokoiseksi, mutta se ei silti kiristä.
Peukalohaastetta helpottamaan näissä on vetoketju, joka aukeaa ihan sinne peukkuun asti. Peukalokohta saisi olla vähän isompi, etenkin jos näiden alle tahtoo pukea lisävillaa. Nämä rukkaset ovat testin ohuimmat, mutta lämmin vuori löytyy näistäkin. Pakkaskestävyydestä ei vielä ole kokemusta. Nämä ovat myös testin ainoat vedenpitävät rukkaset, joilla voi lumiukkoja tehdä kädet kuivina. Mainiona lisänä kuminen vahvike kämmenessä ja peukussa, mikä lisää käsineen kestävyyttä, mutta myös antaa paremmin pitoa.
Rukkasten Didriksons-teksti on heijastavasta langasta. Nämä voi pestä 40 asteessa, mutta rumpukuivausta ne eivät kestä. Rukkasesta on tarjolla kivat värivaihtoehdot, ja itse olen ihan hullaantunut tuohon klassiseen okraan värinä.
Testin voittajaa on hankala nimetä, sillä jokaisessa on hyvät puolensa, eikä mikään näistä ole täydellinen. Mutta ehkä jotain kertoo se, että luultavasti hankin esikoiselle talvirukkaset Didriksonsilta.
Hinnoista sen verran, että Reiman Tassut* maksavat 22,95 euroa (koodilla HALLOWEEN2015 saa mistä tahansa Reiman nettikaupan* tuotteesta -10% sekä ilmaisen toimituksen, ja koodi on voimassa sunnuntaihin 1.11 asti). Elsa Pitkäsen Satu-rukkaset maksavat 18,20 euroa ja niitä saa ostettua myös isoista marketeista. Didriksonssit näyttäisivät olevan normihinnaltaan noin 25 euroa, mutta XXL:stä niitä saa nyt tarjoushintaan 14,90 euroa.
Jos aihe kiinnostaa, tsekatkaa myös Minityylin fiilistely ja arvio taaperokokoisista Hestra-rukkasista. Mä ostin miehelle viime jouluna lahjaksi nämä Hestra-hanskarukkaset, ja niistä kyllä näkee, että merkiltä löytyy kokemusta, intohimoa ja ymmärrystä näistä hanska- ja rukkasasioista niin tyylin kuin toimivuuden kannalta.
Heh, meillä on ollut Reimaa, Didriksonia ja Elsa Pitkäset lapsella, ei tosin just noita samoja malleja (koska vähän isompi tenava). Tässä meidän testailujen tuloksia.
Reimalta on ollut käytössä Askare-malli, joka ei topparukkanen ole vaan välikauteen, mutta pk-seudun leutoihin keleihin villalapasen kanssa meillä käytetyin talvirukkanen (ja ylipäänsä paras vk-rukkanen mitä tiedän). Vedenkestävyys loistava, kahta ekaa paria käytettiin 1,5 vuotta ja edelleen siistit ja vedenpitävät. Reiman talvirukkasista meillä on ollut sit villavuorinen Tomino-malli (Angry birds versiona). Ei ole vedenkestävä, mutta pakkasilla jees kun oikeaa villaa sisällä, kärjet hieman rispaantui, lämpimät ja villalapasien kanssa sit kun on tosi kylmä. Mun kokemuksen mukaan peukun saa paremmin paikalleen aluslapasen kanssa muuten ja nää Reiman mallit on toimineet 1,5v. iästä eteenpäin, tykkään tarranauhakiristyksestä ja pitkästä varresta.
Didrikssonilta meillä oli vastaava kuin jutussa, mutta ilman vetoketjua. Notkea rukkanen, ei kovin lämmin ja vedenpitävyys katosi yhden kauden aikana, perusjees rukkaset mutta kestävyydessään ei Reiman veroiset. Mitoitus pientä, kun Reiman rukkasessa koko 1-2v oli sopiva, oli näistä käytössä koko 4-6v. Niin ja malli oli noin muuten oikein jees, nämä lapsi valitsi kaikista mieluiten käteen ja se kuminauhakiristys on tosi jees.
Elsa Pitkäset oli pakkaskeleillä käytössä. Hankittiin kun niitä mainostettiin jossain blogissa helposti käteen saataviksi ja lämpimiksi, mikä oli ihan paikkaansa pitävää, jäivät aika vähällä käytölle kun eivät ole vedenpitävät ja pk-seudulla se vedenpitävyys tuntuu olevan tärkein ominaisuus…Kärjet rispaantui myös näissä.
Täksi tulevaksi talveksi on sit kaappiin hankittuna vain Reiman rukkasia, parit Askaret, yhdet Tominot ja hulluilta päiviltä vielä yhdet Reimat. Eiköhän noilla pärjätä, tosin jos hyvä tarjous Didrikssoneista tulee vastaan niin voisin ostaa semmoisetkin.
Elsa Pitkäset on ehdottomat pakkasilla, loskakeleihin meillä suositaan Reima sakaretta. Popin hanskoja on ollut monetkin, mutta olen vähän pettynyt niihin.
Elsa Pitkäset on parhaat!!!! Oon aikoinaan hankkinut järjettömät kasat vaikka mitä toppahanskoja mutta Elsat ne vaan on helpoin pukea ja ovat lämpimät ja itse olen pokkana pessyt 40 asteessa kun en ole varmaan edes huomannut tarkistaa että ohje on 30. En ole kyllä rekisteröinyt että loskakelillä olisivat läpi asti kastuneet. Päiväkodissa taitavat anyway pukea kurahanskat lisäksi jos on vesikeli.
http://kauppa.jesperjunior.fi/product/show/203/asusteet/2376/tahti-jonathan-super-topparukkaset
Suosittelen lämpimästi! Meillä oli esikoisella ekan kerran viime talvena ja on todella superlämmin talvirukkanen! Lisäksi ainoat hanskat ikinä jotka ei ole kastuneet läpi asti edes loskakeleillä useammankaan tunnin ulkoilun jälkeen.
Pikavinkkinä muuten että XXL:stä saa juuri nyt (uutiskirjeen tilaaja) nuo Didrikssonin rukkaset alle 12 eurolla, köh, joten saattaapi olla että tänäkin talvena testataan niitä kun löytyi tytön lempivärissä vielä 🙂
Remua ja Travallea olisin myös kaivannut testiin http://www.travalle.fi/remutalvirukkaset-6041-450. Sitten on myös olemassa Paccas-nahkarukkaset, Suomessa valmistettu ja takuulla lämpimät mutta eivät toki mitkään vesileikin kestävät. http://shopfront.solutions/paccas/index.php?route=product/category&path=57 Hienoa, että Elsan rukkaset olivat päässeet esittelyyn, itsekään en tiennyt niistä vaikka tämmöinen Suomi-valmistusmaana-tärkeää kuluttaja olenkin. Tiiasara / Uusi ekoelämäni
Pakkasilla villalapaset ja Elsa Pitkäset toimivat. Ruskovillan tuotteita, jos koitettiin villalapasten tilalle, mutta ei toiminut.
-Kirpun äippä
Mun löytö talvirukkasten osalta on Stadiumista löytyvät Everestin K MFN BABY MTN F15 -rukkaset. Jostain syystä niissä meidän lapsen peukku sujahtaa kaikkein parhaiten paikalleen niin, että peukalo on lisäksi vielä toimintakykyinen. Ovat vielä lämpimätkin, löytyy vedenpitävyyttä ja heijastinta!
Mä suosittelen myös Stadiumin rukkasia! Oli viime vuonna 1,5-vuotiaalla (koko muistaakseni 86/92) ja ostin nyt tulevaksi talveksi koon 98, oli isoin jonka löysin, mutta varmasti mahtuu 2,5-vuotiaalle ihan kivasti. Hintaa taisi olla 14,90e, niissä on vetoketju ja kiristystarra. Myöhäisherännäisenä alettiin käyttää vk-hanskoja vasta viikko sitten, tähän asti menty ihan ohuilla lapasilla… Ostin alesta Reiman Askare -hanskat, joita on kehuttu paljon.
Siis nämä hanskat, joko muistin hinnan väärin tai sitten ne oli viime vuonna halvemmat… http://www.stadium.fi/urheilu/retkeily-ja-matkailu/vaatteet/135922001/everest.k-cl-baby-glv-f12.black
Meillä oli viime vuonna Stadiumin rukkaset molemmilla lapsilla (4 ja 7) ja ne alkoi haista ihan kauheelta. En sit tiiä oliko liian kuumat sille leudolle talvelle ja lasten kädet hikosivat niin paljon, mutta oli pakko vaihtaa merkkiä muutaman pidon jälkeen (pesukaan ja nurinpäin kuivaus ei auttanut). Reimat eivät ole haisseet koskaan.
Meillä oli viime talvena Tähti Jonathan Super -tumput ja toisena Jonathan teddyrukkaset. Teknistä materiaalia ja suht lämpimät. Kovimmilla pakkasilla täytyi silti alle laittaa ohuet villatumput, mutta äitiinsä tullut tyttö eli sormet jäätyy helposti. 😀
Meillä on noista didriksonin rukkasista se isompien malli, ilman vetoketjua toi sama. Mutta ei ne ole täysin vedenpitävät, eikä kovin lämpöiset. Ne perus reimatecit 29.9e, ja tähti jonathanit 12.9e, on lämpöisemmät ja pitää vedet poissa
Meillä on testattu vaikka mitä tumppuja. Parhaat ovat mielestäni olleet Rasavil-tuote Oy:n lämminvuoriset rukkaset! Peukalon kohta on leveä, joten päiväkodissakin ovat kehuneet näitä. Ja kunnon paukkupakkasilla on laitettu alle vielä Ruskovillan ohuet villalapaset niin on kyllä pysyneet näpit lämpöisinä 🙂
Näitä mieki peukutan!
Nahkaiset rukkaset. Kestävät, lämpimät, pitää vettä ja luonnontuote.
En enää uskalla dudriksonia ostas, kosks eivät ole kovin kestäviä. Lisäksi päälikankaat ei laadukkaita: kurat ja liat jämähtää kiinni eikä lähde pesussa.
Pohjoiseen varmasti soveltuvat, mutta Helsingin talviin valitettavasti eivät. Nahkarukkaset eivät loskasta ja mudasta tykkää ja sitä täällä riittää…
Omassa käytössä olen myös kokenut nahkarukkaset kylmiksi. En tiedä miksi (monenlaisia on ollut, keinokuituvuorilla ja aidolla villalla), mutta mulla sormet pysyvät lämpimämpinä tuplalapasilla (äidin neulomat villalapaset ja niiden alla toiset tai sit ohuemmat sormikkaat) kuin nahkarukkasissa (vaikka olisi aluslapanenkin). Valitettavasti lapaset ei vaan ole paras valinta lumileikkeihin, joten omien rukkasen etsintä jatkuu edelleen..
Meidän kahdella lapsella on välikauteen vaikka minkälaisia hanskoja, mut kun pakkaset tulee niin Elsa Pitkäseen luotetaan. Kovilla pakkasilla villalapanen (Ruskovilla) alle ja lämpimänä säilyy. Loskakeleillä sit toisenlaiset tamineet.
Hei! Olen ymmärtänyt että Didriksonin rukkaset sisältävät fluorihiiltä kyllästeaineena, jotta ne hylkisivät kosteutta ja likaa mahdollisimman hyvin. Joissain tutkimuksissa fluorihiili on todettu hormonihäiritsijäksi ja ympäristön kannalta ongelmalliseksi, koska se ei hajoa luonnossa. Huolettaa ostaa kyseistä ainetta sisältäviä käsineitä pienelle lapselle, joka kuitenkin laittaa hanskat usein vielä suuhun. Osaatko kertoa enemmän tästä asiasta, jos kerran teet sisältöyhteistyötä Didriksonin kanssa? Kiitos! Terkuin, Petra
Moikka! Tästä en olekaan kuullut aikaisemmin. Mutta sen toki tietää, että vedenpitävissä ja teknisissä ulkovaatteissa ei vain nykyosaamisella vielä päästä lähellekään sellaista, että se olisi hyvä sekä luonnolle että ihmiselle.
Varsinaista yhteistyötähän en Didriksonsin kanssa tee, vaan pyysin tähän testiin hanskat valmistajilta, ihan kuten vaikka lehtijuttuakin varten olisin tehnyt. Mutta laitoin nyt heidän viestintään kyselyä tästä. Toivottavasti saadaan vastaus pian!
Kiva, kiitos! Jään odottelemaan vastausta! Huomasin maininnan fluorihiilikyllästyksestä, kun katselin Didriksonsin rukkasia nettikaupasta. Hyvin vettä hylkivät tuotteet varmasti sisältävät haitallisia materiaaleja. Toki varmasti muutkin kuin kyseisen merkin hanskat. Jossain vedenpitävissä rukkasissa (olisiko Kappahlin?) olen huomannut maininnan että eivät sisällä fluorihiiltä. T:Petra
Hei Petra,
Tärkeä aihe, hyvä että otit esiin!
Didriksons Finlandin puolesta vastaan, että Didriksons on jo jonkun aikaa käyttänyt pelkästään PFC-vapaita kyllästeaineita. Koko heidän mallistossaan ei siis ole käytetty fluorattuja hiilivetyjä (PFC-yhdisteitä).
https://www.nahka-albert.fi/naisten-kasineet/lasten-kasineet/lasten-rukkanen-nahkarukkanen-kokkolan-nahka-p-687.html AIdot ja kotimaiset nahkarukkaset ne olla pitää.
Nahka-Albertista ostin lapselleni rukkaset, ei kestänyt käyttöä, reikiä tuli ensimmäisellä käyttökerralla ja ei mennyt takuuseen. En suosittele. Ei kestä nuo netistä ostetut ainakaan.
Parhaat rukkaseset mitä itse olen kokennut ova Oululiset Vilperi rkkaset