Ei ole muuten mikään pikkujuttu etenkään lapsille tuo nukkuminen. Tiesitkö, että lasten kasvaminen tapahtuu nukkuessa? Tämä johtuu siitä, että kasvuhormonia erittyy vain syvässä unessa. Aivot kehittyvät taas REM-univaiheessa, minkä takia pienet tarvitsevat paljon unta, ja päiväunetkin olisi hyvä säilyttää päivärutiinissa mahdollisimman pitkään. Tutkimusten mukaan liian vähäinen uni näkyy lapsissa levottomuutena ja oppimisvaikeuksina. Unien kautta myös käsitellään ja järjestellään päivän aikana koettuja asioita.

Vaikka meillä nukutaan nyt taas vaihteeksi ihan hyvin vallitsevaan elämäntilanteeseen nähden, ei olisi ollenkaan pöllömpi ajatus parantaa lasten unenlaatua entisestään. Saisi siinä sivussa sitten itsekin nukuttua paremmin. Olin kuuntelemassa Unikulman perustajan ja ergonomia-asiantuntija Vesa Tuomisen sekä fysioterapeutti Karoliina Kalliokosken luentoja lapsen hyvästä unesta ja poimin sieltä kymmenen kohtaa, jolla parantaa lapsen nukahtamista ja unta:

1. Lapsen unirytmin luominen jo kohdussa. Vauvalle on mahdollista luoda unirytmin perusteet jo kohdussa. Äidin kannattaakin raskauden aikana elää mahdollisimman säännöllistä elämää.

2. Nukkumaan meneminen ja herääminen kellontarkasti. Nukkumaan kannattaa mennä aina samaan aikaan, oli sitten loma tai viikonloppu. Erityisen tärkeää on herätä aina samaan aikaan. Kroppa ehdollistuu ja tottuu rytmiin nopeasti, ja uni on parempaa. Tämä johtuu siitä, että rytmin ansiosta syväuni tulee illalla nopeasti ja aamulla elimistön luonnolliset herätysmekanismit toimivat. Unirytmi on tärkeää kaiken ikäisille.

3. Lipsahdukset iltarutiineissa paikataan päiväunilla. Etenkin valoisina kesäpäivinä illat saattavat vahingossa venähtää myös lapsiperheissä. Siitä huolimatta aamurytmiä ei saisi sekoittaa, vaan valvotut iltatunnit paikataan päiväunilla. Siinä on järkeä muutenkin kuin rytmin säilymisen kannalta: päiväunet ovat tutkimusten mukaan tuplasti tehokkaampia palauttajia kuin loppuyön unet.

4. Älä suojaa sänkyä hengittämättömillä materiaaleilla. Muovitetut froteet ja muut lastensängyissä yleisesti käytettävät muovisuojukset eivät hengitä ja haittaavat siksi unta. Tilanteen mukaan suojuksena kannattaa mieluummin käyttää lakanan alle taitettavaa froteepyyhettä tai apteekeissa myytäviä sairaalakäyttöön suunniteltuja kroonikkolakanoita (toim. huom: myös marketeista saatava kertakäyttöinen Muumi-hoitoalusta sopii lakanan alle sujautettavaksi).

5. Älä kierrätä patjoja ja petivaatteita. Kierrätys on mahtava juttu, mutta lasten petivaatteita ja patjoja ostaessa sitä sietää harkita. Lastenpatjoissa yleisenä materiaalina käytetty vaahtomuovi muodostaa materiaalina kuin tuhansia pieniä kuppeja, joihin pissat ja muut vahingot jäävät muhimaan. Maitoinen puklu on näistä vahingoista pahin homeen aiheuttaja. Pahimmillaan patja voi olla ihan musta, mutta vaahtomuovissa home ei aina edes näy. Helsingin Yliopiston kanssa tutkimusyhteistyötä tekevä Unikulma keräsi tutkimuskäyttöön asiakkailtaan 50 pinnasänkypatjaa. Unikulman mukaan niistä jokainen oli ollut homeessa.

6. Iltapala puolitoista tuntia ennen yöunia. Kun ruuansulatus jyskyttää täysillä, ihminen kyllä nukahtaa, mutta ei pääse tarpeelliseen syväunivaiheeseen. Siksi iltapala pitäisi kattaa tuntia–kahta ennen nukkumaan menemistä.

7. Lapsen osallistuminen unipaikan rakentamiseen. Unille käymisen pitäisi olla kivaa, minkä takia lapsi kannattaa ottaa mukaan sänkykaupoille sanomaan mielipiteensä. Itse valitut liinavaatteetkin voivat tehdä ihmeitä unimukavuuteen.

8. Tyynyjen peseminen. Tyynyt pitäisi pestä 5–6 kertaa vuodessa. Oksennusrallien sekä mahdollisten pukluvaiheiden aikana tietenkin useammin. Likainen tai jopa homeinen tyyny voi aiheuttaa esimerkiksi silmä- ja korvatulehduksia sekä iho-ongelmia. Tyynyjen pesussa yleisin virhe on käyttää liikaa pesuainetta, joten annostele pesuainetta maltillisesti ja käytä mieluiten nestemäistä ainetta. Jotta tyyny peseytyisi kunnolla ja säilyttäisi muhkeutensa, pese yksi tyyny kerrallaan ja laita pesurumpuun tennispallo. Tyynyt pitäisi uusia kahden vuoden välein.

9. Vaihtele tyynyn paikkaa. Ihmisellä on tapana kääntyä unissaan sille kyljelle, jossa on parhaiten happea. Siksi seinän viereen asetetussa sängyssä oleva lapsi nukkuu kasvot huonetta kohden ja sinä käännät selkäsi puolisollesi. Kun nukkuu vain toisella kyljellään, ergonomia kärsii. Vauvoilla saattaa jopa kallo alkaa muotoutua toispuoleisesti, minkä takia heitä pitää nukuttaa eri kyljillään. Isommilla lapsilla ja aikuisilla kannattaa heittää tyyny jalkopäähän aina vuoroviikoin.

10. Huijaa unta valolla ja varjolla. Suomessa valoisat kesät ja pimeät talvet haastavat kropan, joka saa energiaa auringosta ja taas väsyy pimeydessä. Tämä näkyy myös lasten nukkumisessa ja nukahtamisessa. Pimennysverhot kesäisin ja ajastettu kirkasvalolamppu talvisin saattavat auttaa.

Miltäs kuulostaa? Meillä tyynyjen paikoilla ei ainakaan ole mitään väliä, kun lapset pyörivät joka tapauksessa miten sattuvat. Tapamme aloittaa iltatoimet iltapalalla ja hyvissä ajoin onkin hyvä juttu, sillä sapuskan ja nukahtamisen väliin jää tuo puolitoista tuntia. Paitsi imetän vauvan vielä ennen unia. Me nukutaan tällä hetkellä kaikki muovitetulla froteella, sillä parisängyssämmekin on imetystulvien ja välissä koisivan vauvan takia suojukset. Tarkoituksena on kyllä ollut hankkia kestävä ja hygieeninen villainen kosteussuoja, joka plokkaa kosteuden kuten villavaipatkin, mutta hengittää.

Nämä ohjeet eivät siis tietenkään päde joka muksuun. Onhan meilläkin yhden perheen sisällä kaksi ihan erilaista lapsinukkujaa. Kannattaakin napata omaan perheeseen sopivat neuvot päältä. Itse aioin ainakin nyt isikesän ajan nukkua silloin tällöin hyvillä mielin tuplatehokkaita perhepäikkäreitä.

Jaa