Olisikohan se ollut viimeinen retki tälle keväälle, kun eväitä syödessä sormet jäätyivät? Ihan varmasti ainakaan toppakenkiä ei enää seuraavalle reissulle vedetä jalkaan, kuten vielä pari viikkoa sitten retkeillessämme Helsingin metsiköissä.
Olimme silloin ystäväperheen kanssa pitkästä aikaa lähisamoilemassa, eli leikkimässä eräjormia keskellä pääkaupunkia. Oman hetkellisen erämaakuplansa saa luotua helposti Nuuskamuikkusesta polveutuvilla seuralaisilla, nuotion rätinällä ja pannukahvin tuoksulla.
Vihreähaalariset kaverukset löysivät jostain kivenkolosta pienen irrallisen renkaan, jota pyörittivät kalliolta alas. Aina uudestaan ja uudestaan, katketakseen nauraen ja renkaan perässä juosten. Lopulta parivaljakon naamat olivat mustana noesta ja hiukset sammaleessa kuin kunnon metsäläisillä ainakin.
Tajusimme, että vajaa puolitoista vuotta sitten loimme erämaakuplan tuolla samalla jengillä, tuohon samaan kohtaan. Nyt vain molemmissa perheissä takkien alle oli ilmaantunut vauva.
Ihanaa meininkiä! Meilläkin olis tuossa ”takapihalla” koko Sipoonkorven kansallispuisto, johon voisi mennä eräjormailemaan milloin vain. Oi miten saisi aikaiseksi?
Taidan olla samalta kylältä kotoisin tämän ruskeatakkisin kanssa. Joistain aiemmista kuvista tunnistin itse asiasta lapsesta joka on kovasti saman näköinen kuin äitinsä pienenä.
Maailma on pieni! 🙂
Ihanan näköistä retkeilyä! Missä tää paikka on?
Voi, ootte ihan samisperheet! Kauniit kantotakkiset äidit, vihreähaalariset tupsupipolapset, beebit takkien alla suojassa ja komeat eräjormaisät! Mahtavaa! 😀
Ihanat eväsretkeilijät! Mikä ja mistäköhän ystäväsi kantotakki on? Näyttää kivalta ja itsellä olisi tarve moiselle.
Moikka, mahtavan näköistä. Mikäpäs on tuo takki, johon bebe noin sulavasti sujahtaa?
Oih, no teillä on ihana takapiha! Nyt heti sinne 😀
Hahaa, no maailma on tosiaan pieni 🙂
Oli ihanaa, kuten nyt tietty retkellä lähes tulkoon aina on 🙂 Tämä paikka on Koskelan ja Oulunkylän välisessä metsässä.
Ahahhaha 🙂 Komeat eräjormaisät, sen otan käyttöön 😀
Hänen kantotakkinsa on itse asiassa sama kuin tuo mun, eri värinen tietty vain ja takin säädötkin ovat meillä kuvissa vähän eri tavalla. Ja oiskohan tuo hänen takkinsa myös vanhempaa mallia, kun se on käytettynä ostettu, voi olla. Mutta enisvei, se on siis tämä takki.
Se on Mam:in kantotakki, tai siis ne ovat, kun meillä molemmilla on sama kantotakki, eri värisenä vain. Täältä löytyy mun postaus aiheesta 🙂