Esikoisemme on kolmevuotias. Yhtäkkiä suuritarpeisesta vauvasta on kasvanut tarkkaavainen, empaattinen, sosiaalinen, kujeileva ja kertakaikkisen ihana leikki-ikäinen, joka tekee kaiken täysiii ja täydellä sydämellä. Hän on meidän rakas tärinäsateri, joka innostuu helposti ja jolla on valtava elämännälkä. 

Vuoden takaiseen verrattuna hän on kehittynyt hurjasti, ihan kuten muutkin ikäisensä. Puhetta pulppua solkenaan, ja hän hämmästyttää vanhempiaan ymmärtämällä abstraktejakin käsitteitä ja viljelemällä sanoja ja sanontoja, joita hän on poiminut saduista tai kavereiden puheista. Hän myös yhdistelee oivaltavasti sanoja. Synttärilahjaksi saatu dinosauruskirja on kuulemma pelottavan hyvä.

Hän tutkii ja kyselee kolmevuotiaan innolla, välillä rasittavuuteenkin asti. Tällä hetkellä aikamääreet ovat mielenkiintoisia, ja hän pyrkii hahmottamaan, miten pitkä aika kuukauden päästä, viikon kuluttua tai vaikka ensi torstaina olevaan tapahtumaan on. Numerot ja laskeminen ovat kiinnostaneet jo pitkään, nyt uutena innostuksen kohteena ovat kirjaimet, sanat ja tekstit. Saankin olla lukemassa kaikki tekstit, jotka hänen silmiinsä osuvat leipäpaketista bussin kyljessä olevaan mainokseen.

Kolmevuotias poimii ympäriltään kokemuksia ja muistoja, joita en välillä voi uskoa hänen ymmärtävän tai muistavan. Hän muistelee usein kesätouhuja, kuten Kumpulan maauimalaa tai Muumimaailmaa. Hiljan hän kyseli entisestä lastentarhanopettajastaan, joka vaihtoi työpaikkaa jo viime keväänä. Hän muistaa mummilassa asuvan kissan nimen, vaikka taukoa kyläilystä olisi puolivuotta. Ja kolmevuotiaan elämässä puolivuotta on aika iso osa hänen elämästään!

Tarkkaavaisena hän huomaa, jos aristan vanhaa nilkkavammaani tai jos olen alakuloinen. Nilkkaan auttaa kuulemma rasva ja surulliseen oloon hali. Hän aistii muiden puheista ja tekemisistä tunteita niin tarkasti, että välillä ihan kauhistuttaa. Jos sama jatkuu aikuisenakin, hänelle tulee kannettavakseen ihan liikaa muiden suruja ja maailman murheita. Hän on valtavan empaattinen ja myötäelää toisten tunteita. Rakkautta hänellä riittää jaettavaksi niin ihmisille, eläimille kuin pehmoleluillekin. Herkkyys yhdistettynä rämäpäisyyteen saattaa tehdä hänestä vielä aikuisen, joka pystyy tekemään suuria tekoja muuttaakseen maailman paremmaksi paikaksi.

Sosiaaliselle likalle parasta tällä hetkellä ovat kaverit. Hän ystävystyy parin bussipysäkin matkalla vieressään istuvan lapsen kanssa. Ystävyyssuhteita muodostuu junan leikkivaunussa, salin lapsiparkissa ja uimahallissa. Aina pitää olla tiedossa jonkun ystävän vierailu, ja päiväkoti paikkaa kaverivajetta hyvin. Olen ylpeänä huomannut hänen kaveeraavan kaikkien kanssa, vaikka välillä pitäisikin osata lähestyä vähän varovaisemmin niitä lapsia, jotka eivät lämpene samassa sekunnissa.

Vilkkaana ja elämänjanoisena kolmevuotiaamme kaipaa paljon tekemistä ja touhua. On ihanaa, että hän tykkää tehdä myös samoja asioita kuin minä: retkeillä, kokkailla, kahvilaluuhailla, kässämuijailla ja kotikaupunkimatkailla. Ei mene kuin tovi, kun voidaan sporttaillakin yhdessä! Sanotaan, että lapsen kanssa ei saisi olla kaveri, vaan vanhempi, mutta mä olen eri mieltä. Kunhan on pääsääntöisesti vanhempi, voi olla myös kaveri. Jos meidän on jo nyt niin hauska viettää arjen lisäksi yhdessä letkeitä kaveripäiviä, edessä ei voi olla kuin mahtavia vuosia.

Onnea rakas esikoiseni, suurin opettajani ja elämäni tärkein likka!

Jaa: