Hurjasti kiitoksia kaikille Joulukuinen leludilemma -postaukseen kommentoineille! Sain teidän vinkeistä paljon ajatuksia omiin tonttupuuhiini ja löysin pari valloittavaa lelukauppaakin, kuten Leikkien.fi, Pieni ihminen ja Petits tresors. Tässä siis koontina lahjaideoita, joista uskoisin meidän rakentelua ja äksöniä rakastavan pian kolmevuotiaan tykkäävään. Kaikkia ei siis missään nimessä ole tarkoitus hankkia, vaan keräsin nämä yhteen inspiraatioksi myös muille lahjojen kanssa aprikoiville tontuille. 

Lelulahjojen lisäksi suosittelen kaikkia myös miettimään lahjaksi jotain materiatonta, johon lahjanantaja voi osallistua antamalla omaa aikaansa. Tällaisia ovat esimerkiksi leffaliput, käynti eläinmuseossa, retki Heurekaan tai vaikka muutamat liput uimahalliin.

Meillä esikoinen ei tosiaan vielä osaa lahjoja kaivata. Enpä olisikaan uskonut löytäväni itseäni tilanteesta, jossa kaikin tavoin yritin udella, mitä hän toivoisi, jos voisi saada mitä vaan lahjaksi. No hän halusi painia. Ja mennä mummilaan. Voi kumpa hän pystyisi säilyttämään tuon ajatusmaailman tulevinakin jouluina! Sillä sellaisena minä tahtoisin joulut pitääkin. Juhlana, jolloin tärkeintä on yhdessäolo rakkaiden kanssa. Ja se, että on aikaa painia.

Nyt on kuitenkin jotain materiaakin hankinttuna. Meiltä vanhemmilta esikoinen saa tänä jouluna lahjaksi Totoro-pehmolelun, jonka löysin lukijan vinkkaamasta Luca-putiikista Helsingin Töölöstä. Minime r a k a s t a a Totoroa, ja uskoisinkin lahjan lunastavan paikkansa yhtenä rakkaimmista pehmoista. Ainakin sain ajatuksen omasta Totoro-pehmosta niin hyvin myytyä likalle, että hän kävi kertomassa Totorosta Tuomaan markkinoiden joulupukille. Totoron lisäksi muita lahjoja ei ole hankittu, eikä ehkä hankitakaan. Vaikka nyt lahjaideoita olisikin!

Totoron ohessa lapsi rakastaa muumeja, ja olinkin jo kerran ostamassa kirpputorilta muumitaloa. Taisin hinnan takia jättää sen hyllyyn, ja vasta myöhemmin näin, miten hirvittävän paljon ne uutena maksavat. En tiedä, miten innoissaan lapsi tästä olisi, oli se kuinka muumia tahansa, sillä hän ei erityisemmin ole leikkinyt viime jouluna lahjaksi saamallaan perintönukkekodilla.

Peleistä tykkäävä lapsi saattaisi innostua ikihyväksi Eläinpyramidipelistä, joka on valittu vuoden 2008 peliksi. Bongasin sen ensimmäisen kerran ollessani toimittajana viime kauden Iholla-sarjassa, jossa Jukka pelasi peliä lastensa kanssa. Meinasin ostaa pelin jo silloin, mutta asia pääsi kaikessa ruuhkavuosihässäkässä tuolloin unohtumaan. Pelin ideana on rakentaminen, mikä lapsesta on aina kivaa. Vanhempien näkökulmasta plussaa puisista pelinappuloista, jotka kestävät vähän innokkaampaakin pelaamista.

Ja jos mikään muu ei toimi, tarrat ovat aina kivoja! Djeco-tarratyökirjassa voi koristella eläimiä tarroin. Suomalaisessa kirjakaupassa on kuulemma myynnissä myös tarrakirjoja, joista tarrat irtovat, eli niitä voi sommitella sivuille yhä uudestaan.

Brion parkkitalo tuntui olevan teidän lukijoiden lapsien ikisuosikki. Vaikka parkkitalo toimii myös sellaisenaan, sen kuulemma voi yhdistää Brion junarataan, josta esikoisemme on saamassa vanhempieni ullakolta kaivetun pienen aloitussetin luultavasti synttärilahjaksi. Tällaiset ajattomat, vuosikymmeniä valmistuksessa olleet ja leikkejä sukupolvelta toiselle kestävät lelut ovat sellaisia, joita mielelläni lapselle hankin. Vielä kun parkkitalon saisi taitettua jotenkin kasaan, veisi meinaan tuo rotisko ihan törkeästi tilaa kaksion nurkissa.

Muovailuvaha on aina kova juttu. Teidän lukijoiden vinkistä pitää seuraavaksi hankkia Playdoh-merkkistä muovailuvahaa, joka ei kuulemma haise, eikä pahemmin sotke tai värjää. Muovailuvahan kaveriksi sopisi Brion leivontasetti, jolla muovailuvahasta voisi vääntää vaikka pipareita. Leivontasetin uskoisin muutenkin toimivan leikkikeittiöleikeissä, sillä yksi lapsen lempipuuhista on ihan ehta ja oikea leipominen mun kanssa. Joka ilta ei kuitenkaan viitsi kakkuja vääntää, joten jospa leikkiversio ajaisi välillä saman asian.

Leikkikeittiö on muutenkin ollut alusta lähtien lapsen lempileikkejä, jos siis ajatellaan varsinaisilla leluilla leikkimistä. Hän jaksaa leikkiä kokkailua myös itsekseen, kun muuten tahtoisi aina seuraa. Hapen leikattavat vihannekset toisivatkin uutta meininkiä kolmevuotiaan kokkauskokeiluihin.

Rakenteluleikkeihin löytyikin monia kivoja vaihtoehtoja. Smartmax-magneeteista saisi aikaan vaikka minkälaiset leikit. Brion puinen rakennussetti näyttäisi siltä, että sen parissa lapsi jaksaisi väkertää tovin yksikseenkin. Vastaava rakennussetti löytyy myös Hapelta.

Plus plus -rakennuspalikkoihin sain vinkin päiväkodissa työskentelevältä lukijalta, joten jos nämä on todettu haastavissa päiväkotiolosuhteissa toimiviksi, nämä olisivat varmasti hittikamaa myös meillä. Magneettisetti kuviopiirtämistä varten kiinnostaisi varmasti, sillä se yhdistää lapsen lempijuttuja: piirtämistä ja rakentamista. Kätevässä boksissa magneetit voisi napata ajanvietteeksi myös reissuihin.

Musisoinnista innostuva tyttäremme tykkäsi varmasti, jos saisi soitinkokoelmaansa komean rummun. En vain tiedä, kuinka paljon naapurit siitä riemastuisivat. Jokaisen kotimuskarin perussoitin triangeli saattaisikin olla naapurisopua paremmin ylläpitävä musisointiväline.

Hapen nauhaponi näyttäisi sellaiselta vekottimelta, että sen parissa viihdyttäisiin väkertäen vielä pitkään. Ja että mukaan saataisiin vähän käytännöllisiäkin lahjaideoita, nyt kolmen ikävuoden kynnyksellä lapselle olisi viimein aika hankkia oma lasten sähköhammasharja.

Mitenkäs teidän tonttupuuhat? Mitä papereihin on kääritty?

Jaa: