Tässä teillekin pieniä herkkupaloja Mainion tulevasta vaatemallistosta, joka julkaistaan ensi viikon perjantaina 5. syyskuuta! Me päästiin lapsen kanssa hipluamaan vaatteita jo tovi sitten, sillä kuten ehkä huomasittekin, Minime teki mallidebyyttinsä Mainion kuvauksissa. Joku varmaan bongaa sieltä myös muiden bloggaajien lapsia?
Kirjoitin Mainion vaatteista alkukeväällä, kun vaatemerkki julkaisi ensimmäisen kokoelmansa. Siitä lähtien Mainio on kuulunut sekä omiin että lapsen suosikkeihin. Vaatteet suunnitellaan Suomessa ja valmistetaan luomupuuvillasta intialaisessa tehtaassa, jolla on yhteiskuntavastuullisuudesta kertova sertifikaatti. Vaatekokoja löytyy vauvasta koululaisille, mikä on iso plussa moniin muihin merkkeihin verrattuna. Tykkään myös siitä, että Mainiot ovat hintansa puolesta monien saatavilla.
Kuoseissa ja väreissä tämä uusikin kokoelma natsaa omiin mieltymyksiini. Lapsi sai kuvauksista vaatteita mukaansa, ja mielellään hänkin valkkaa niitä päälleen aamuisin. Alkaa nimittäin tuo tenava olla siinä iässä, että on ihan turha hankkia mitään vaatetta, ilman että kysyy häneltä ensin mielipidettä. Pidän siitä, että Mainion vaatteet ovat rennon tyylikkäitä, mutta silti maanläheisiä lastenvaatteita. Mä kun en oikein lämpene sille, että pukisin lapsen minikokoiseksi aikuiseksi. Vaatteet päällä pitää voida heittää kuperkeikkaa ja kiivetä puuhun.
Mainion suunnittelija Outi on hakenut kuoseihin vaikutteita itselleni rakkaista elementeistä: räsymatoista, ristipistoista ja kotikutoisista neuleista. Väreissäkin on potkua, mikä luo lisää mielenkiintoa. Tiilenpunaista, petrolinvihreää, korallinpinkkiä, kullankeltaista, mustikansinistä ja havunvihreää. Upeita väriyhdistelmiä, joita minä en olisi osannut laittaa kimppaan.
Mutta miten siellä kuvauksissa meni? Mikä oli lapsesta kivointa? Miten minimallit pitävät odotellessa fiilistä korkealla? Miten tehdään kuvauksiin syksy, kun on oikeasti helle? Koska tätä blogiklisettä pääsee käyttämään ihan liian harvoin, nyt on oivallinen paikka: siitä lisää myöhemmin, kun tiedossa on behind the scenes -matskua!
Siis WAU, älyttömän mageita. 🙂
Tuo petroolin värinen hupparimekko ja oranssit byysat on makea asu, haluaisin ehdottomasti itselle! 😀
Mainio ei kyllä petä! Älyttömän upeita vaatteita, ja toi ykköskuva <3 Oi!
Minä vasta löysin Mainion ihan vähän aikaa sitten ja ihastuin! Tosi kivoja vaatteita! 🙂
Taitaa Minime olla perinyt hyvän tyylitajun äidiltään.
Ihanaa, kun kaikki pikkutytöt eivät hingu prinsessa-barbie-pinkkejä hörhelöällötyksiä.
Luulen, että enemmän niitä tyrkyttävät lapsilleen juuri äidit. Eräänkin kerran näin kun vaatekaupassa pikkutyttö halusi jotain vihreää puseroa, äitinsä kielsi tyttöä valitsemasta ko vaatetta sanoen, että se on poikien väri. Ja houkutteli tyttöä rekille, jossa oli TYTTÖJEN vaatteita. Eli pinkkiä ja liilaa. Jessus mitä asennekasvatusta. T: Senja
Eiks oo! 🙂
Joo, sama! 🙂 Mainiolta on tulossa nyt syksyllä vaatteita myös aikuisille, ei tosin tuota hupparimekkoa, mutta hupparimekon kuosinen ja värinen tunika esimerkiksi!
Ykköskuva on niin upea, että laitoin sen heti työpöydän kuvaksi. Mahtava tunnelma!
Samaa mieltä, tosi kivoja vaatteita 🙂
Aika ikävältä kuulostavaa asennekasvatusta kieltämättä. Tosin Minimelläkin on ollut vähän prinsessavaihetta havaittavissa, vaikka ei todellakaan olla sitä kotoa tyrkytetty. Ja tämä tuli esille kesällä, ettei voi päiväkotiakaan syyttää :DD Vaatekaappiin on siis ilmestynyt enemmän myös pinkkejä asioita. Mutta kivasti lapsi niitä yhdistelee vähemmän hörhelöihin vaatteisiin. Siinä kun en ikinä kieltäisi häntä käyttämästä ”poikien värejä”, en halua häneltä kieltää mitään muitakaan värejä.
En halua kuulostaa ärsyttävältä ja valittajalta, mutta tämä on aihe, joka minulla nousee aina kylmäämään niskakarvoja ja siksi haluan kysyä tätä asiaa. Miksi lastenvaatteiden pitää olla tyylikkäitä? Tai muodikkaita?
Eikö tämä todella aiheuta minkäänlaisia sosiaalisia tai eriarvoistavia ongelmia?
En tarkoita sitä etteikö lastenvaatteet saisi olla kivoja, ja että kaiken pitäisi olla tasapaksua.
Silti minusta tämä on asia, joka ei vaan voi olla täysin ongelmaton, siis oikeasti. Sen takia haluaisin ihan oikeita, asiallisia ja perusteltuja vastauksia siihen, että onko lasten muoti todella niin ongelmatonta kuin mitä jossain paikoissa aina törmää. Minulla itselläni se saa aikaan pahaa oloa ja jotenkin ihan fyysistä huonoa oloa, jos lapset mainostavat vaatteita, varsinkin jos ne eivät jotenkin tunnu (en osaa tätä järjellä selittää) lapsille kehitellyiltä vaan vastaavat tietynlaista aikuisten makua. Ja lapset tietysti tulee aina aikuisten jäljessä ja alkavat välittää tälläisistä asioista liioitellusti jo 2-vuotiaina.
No, marmattaa ei ole tarkoitus. Olen itse yrittänyt ja yrittänyt muuttaa asennoitumistani, mutta minulle vaan aina joku tässä tökkii ja tulee huono olo.
Siis hetkinen, lapsethan on pakko pukea jotenkin kuitenkin, ei voi alasti temmeltää. Mikä siis on ongelma siinä että tehdään lastenvaatemallistoja? Pitäisikö kaikkien pukeutua samalla tavalla? Onhan se aivan luonnollista että lapsillekin myydään erilaisia vaatteita, he jotka haluavat ostaa halpoja, ostavat niitä. He jotka haluavat luomupuuvillaa kivalla kuosilla, ostavat niitä. Mitä se on keneltäkään pois jos joku haluaa miettiä lapsensa vaatteet niin että miellyttävät omaa silmää? Kenen silmää sitten pitäisi miellyttää, kaikki 2-vuotiaatkaan kun eivät itse vielä ole asiasta kiinnostuneita. On ihan ok että kaikki eivät jaksa ajatella vaatteiden mätsäämistä, ei tarvitsekaan. Mutta mikä siitä tekee niin väärää jos joku haluaa pukea lapsensa nätiksi joka päivä? Eikä se ole mitään pröystäilyä, hienot toisiinsa sopivat vaatteet voi ostaa ihan yhtä lailla kirppikseltä ja marketista kuin vähemmän mietitytkin. Huh huh, oikein fyysisesti paha olo tulee jos joku pukenut lapsellensa kivat vaatteet. Voi helkkari, kaikkea sitä onkin!
Eivätkös nämä Mainion vaatteet ole juuri lapsille tehtyjä, eivät aikuisille? Kuten tekstissä kirjoitan, näin minusta ainkain on. Siksi niistä pidänkin, samaten kuin lapsi.
Lapsemme vaatekaappi koostuu niin uutena hankituista, itsetekemistäni ja kirpparilta ostetuista vaatteista. Sellaisista, joista me perheenä pidämme. Itse pidän siitä, että lapsen vaatteet ovat lastenvaatteita, mutta myös kivoja katsella ja jos vain mahdollista. luonnollekin mahdollisimman ystävällisiä. Millaisiin vaatteisiin lapsensa sitten pitäisi pukea, kun vaatteita täällä Pohjolassa on kuitenkin käytettävä?
En valitettavasti ihan ymmärrä ja täten osaa vastata ensimmäisen anonyymin kysymykseen. Ehkä siksi, että minulle lastenvaatteet ovat vaatteita, eivät muotia.