Heinäkuun helteet ovat tehneet ihmeitä, ja Kalasataman säkkiviljelmämme rehottavat vihreänään. Kesäkuun kalseiden säiden aikaan näytti jo siltä, että kasvukausi tulee loppumaan ennen satokauden alkua. Mutta kiitos auringon ja ahkerien kastelijoiden, nyt puskat alkavat olla pullollaan hippisapuskaa.

Sadonkorjuun ilon aloitti tänä suvena vihreä kesäkurpitsa, joka edellisien vuosien tapaan näyttää kasvattavan ainakin yhden mehukkaan syötävän kotiin viemisiksi joka kastelukerralla. Nyt keltainenkin kurpitsa on intoutunut kasvamaan, ja ensimmäiset hedelmät sitäkin lajia on kannettu kotiin pataan laitettavaksi. Pavut voivat paksusti nekin, samaten kuin sokeriherneet, jotka popsitaan aina suoraan puskasta. Salaattia ja yrttejä piisaa mukaan kerättäväksi niitäkin.

Tänä kesänä uskaltauduimme istuttamaan tiluksille paljon huomiota vaativaa tomaattia. Niiden kanssa meinasi käydä köpelösti heti alkuunsa, kun kesäkuun hallayöt näyttivät nistineen jokaisen ystäväni vaivalla kasvattaman taimen. Onneksi ei ehditty repiä taimia ylös, sillä nyt tomaatit ovat kasvaneet valtaviksi puskiksi, joiden oksilla ryppäinä kasvavat vihreät tomaatit painavat tukikepit vinoon. Jos jossakin, tomaatissa on vissi ero siihen, onko se ensinnäkin luomua ja toisekseen tuoretta. Ja pian päästään napsimaan punaisia luomu-karkkeja puskasta suoraan suuhun!

Tomaatin lisäksi säkkiviljelmillä tänä vuonna uutena kokeiluna on myös maissi, joka on kasvanut jo kastelijoitaan korkeammaksi. Komeiden lehtien välistä tunkee jotakin haitulaa, josta kai tähkät jossain vaiheessa muodostuvat. Tänä kesänä kokeilimme ensimmäistä kertaa myös pyöreitä munakoisoja pitkulaisten sijaan. Hetken jo näytti siltä, että munakoisotta jäämme, mutta yhtäkkiä pikiriikkinen puska on täynnä pieniä vauvamunakoisoja. Lapsi käy niitä joka kastelukerta silittelemässä ja ihailemassa, joten ainakaan rakkauden puutteesta ne eivät kärsi.

Onkin hykerryttävän ihanaa, että meidän kaupunkilaismuksu pääsee pienessä mittakaavassa kokemaan ihan itse, mistä ja miten sitä ruokaa tulee. Hän on ollut ahkera kastelija ja vähän turhankin innokas sadonkorjaaja. Pikkupuutarhuri on napsinut suuhunsa niin tomaattiraakileita kuin raakoja papujakin. Kotonakin syömistouhuissa on ihan eri vibat, kun lautasella on jotain, jota on itse pienellä vihreällä kannulla käynyt kastelemassa viikkojen ajan.

Jaa: