Mitkä uimasäät! En muista, koska olisin käynyt näin paljon uimassa luonnonvesissä. Siis ihan uimassa, eikä vain kastautumassa kiljuen ja hampaat kalisten. Minime on selkeästi merenneitojen sukua, sillä hän voisi elää vedessä. Oli kyseessä sitten meri, järvi, maauimala tai vedellä täytetty pesusoikko, johon juuri ja juuri mahtuu istumaan.

Tänä kesänä olenkin monet kerrat kiitellyt lapselle vauvavuoden aikana hankkimaamme uimarengasta – ja kertonut siitä kanssavanhemmille, jotka ovat uimareissuilla vempeleestä kiinnostuneena kyselleet. Kirjoitin Swimtrainer-uimarenkaasta jo puolitoista vuotta sitten, kun vietimme perheen kanssa kuukauden Thaimaassa. Rengas oli kätevä vauvan kanssa, kun ei koko ajan tarvinnut kannatella vedestä liukasta ja riemusta sätkivää lasta. Mutta nyt parivuotiaan vesipedon kanssa se on vielä näppärämpi!

Tänä kesänä rengas on ollut oikeasti niissä toimissa, joihin se on tarkoitettukin: uimaharjoituksissa. Lapsi painelee renkaan kanssa menemään sellaista vauhtia, että valasruhoni ei noin vain sulavasti uiskentele perässä. Uimarenkaan nerokas ”vatsapatja” pitää huolen siitä, lapsi pysyy hyvässä uintiasennossa. Samainen vatsapatja sekä valjaat taas turvaavat, ettei lapsi luiskahda renkaan yli tai ali. Kerran Kumpulan maauimalassa polskiessamme lapsi tosin onnistui jotenkin kiepsahtamaan nurin renkaan kanssa. Onneksi merenneidot eivät pienistä säikähdä (toisin kuin valaat).

Me hankittiin tämä meidän rengas aikoinaan Vaasan Babystyle-liikkeestä. Netissä niitä näyttäisi olevan myynnissä esimerkiksi täällä. Tämän meidän pienemmän Swimtrainer-mallin pitäisi pelittää aina nelivuotiaaksi asti. Linnunmaidon lämpöinen ja meriveden tuoksuinen suositus! Ilman tätä uimarengasta me vanhemmat tuskin jaksaisimme polskia vedessä siinä määrin, mikä merenneitojen vähimmäisvaatimuksena on.

Jaa