Perheen toistaiseksi nuorimmaisin taisi olla kaikista eniten innoissaan, kun tänään haimme äitiyspakkauksen. Sen lisäksi, että hän tiesi sen sisältävän vauvanvaatteita, oli hänellä olettamuksena myös, että itse vauvakin saapuisi pahvipakkauksessa. Eipä kuitenkaan näkynyt vauvaa laatikon pohjalla, vaikka melkoisella vauhdilla pakkauksen sisältö oli myllätty pitkin lattioita.
Siinä valtavaa vaate- ja tarvikemäärää tutkiessa tuli taas moneen kertaan hämmästeltyä, että valtio tarjoaa tämän kaiken meille ilmaiseksi. Vau. Sisältökin vakuutti näin hipelöitynä vielä paremmalle kuin taannoin vuoden 2014 äitiyspakkauksesta kirjoittaessani. Kiva saada tulokkaallekin jotain ihan omaa ja täysin pesunypytöntä puettavaa.
Nyt kun äitiyspakkauskin saapui, voisi ehkä tehdä jotain konkreettisia materiajärjestelyä vauvaa varten. Tai ainakin suunnitella tekevänsä. Muutamat asiat aiomme hankkia tokalla kierroksella uusiksi, kun kerrasta oppineena tiedämme, mikä meillä todennäköisesti toimii jo kokeiltua ratkaisua paremmin. Suurin osa vauvan tarvikkeista on kuitenkin jemmattuna ullakolle esikoisen jäljiltä. Pitäisi käydä laatikoita läpi ja katsoa, puuttuuko jotain, mitä en ole tullut ajatelleeksi.
Suurinta materialiikehdintää tulee olemaan kestovaippaosastolla. Vastasyntyneelle tarkoitetut vaipat olen myynyt eteenpäin, sillä hyvin toimivan ratkaisun tilalle haluan nyt hyvin toimivan ja lisäksi mahdollisimman helpon ratkaisun. Yllätyin positiivisesti äitiyspakkauksen uudesta kestovaipasta, vaikka pakkauksen vaippamäärän tiputtaminen yhteen ja vaihtaminen ulkomaiseen onkin harmillista. TotsBotsin 3–8 kiloa painaville minityypeille tarkoitettu vaippa näyttäisi ja tuntuisi siltä, mitä vastasyntyneen vaipalta kaipaan. Nepparisäätö, tarrakiinnitys, taskumalli ja kapea sekä pehmeä haaraosa. Jos jollakin on tämä äp-vaippa tyhjänpanttina, mä ostaisin sen mielelläni kohtuuhintaan meille! Viestiä voi laittaa Lähiömutsin Facebookissa tai sähköpostilootaan mutsi at mutsiavautuu piste com.
Olen niin onnellinen, että tällä kertaa ei tarvitse panikoida vauvamaterian kanssa ja googlailla yöt läpeensä, mitä pienet ihmiset ylipäätään tarvitsevat. Viime kerrallakin kaikki olin ihan vaiheessa, kun lapsi päätti syntyä yllättäen ennenaikaisena. Se hyvä puoli äkkimutsiutumisessa oli, että tajusin nopeasti meillä olevan jo kaiken, mitä lapsi tarvitsee. Kaksi tissiä ja kaksi syliä. Tällä kertaa esikoisen ansiosta sylejä on odottamassa kolme, joten vauvalle tulee varmasti hyvät oltavat. Siltikin vaikka en tälläkään kertaa ehtisi pakata sairaalakassia saati järjestää potkareita kotona nättiin pinoon.
Tänne Vantaan landellekin saapui taannoin ihana äitiyspakkaus, jonka sisällöstä olen kovin iloinen! Kuten sinäkin, ilahduin kestovaipan uudesta koosta (harmi, että vain yksi kappale). Olemme saaneet esikoiselle viime vuoden äp-vaippoja useita, mutta varsinkin se valkoinen neppariversio on edelleen liian iso meidän 1 v 10 kk -ikäiselle sulosäärelle… Pakkausta penkoessamme tytär halusi ehdottomasti pukeutua uuteen toppahaalariin, joka olikin melkein sopiva 😀
Tuo on ihana hetki, kun saa penkoa tuota laatikkoa 🙂
Oi, mäkin muistan miten esikoiselle riitti kuopuksen äitiyspakkauksesta iloa koko illaksi. 🙂 Ja se 2012 vuoden pakkaus oli jotenkin tosi huonolaatuinen. Vuonna 2010 oli paremmin, kiva jos nyt taas. Erityisesti toi toppahaalarin kuosi näyttää mun silmään kivalta.
Ihana tuo toisiksi ylin kuva! Tulee jotenkin mieleen näkymä lapsuudessa luetuista Kristiina Louhen Aino-kirjoista.
Ihana ja jännittävä hetki. Tuli hetkeksi sellainen olo, että jos itsekin vielä joskus. Mutta ei kai nyt sentään 🙂
Onnea odotukseen.
Tuli lukiessa ja kuvista itselle tunne että pitäisikö kuitenkin valita pakkaus rahan sijaan.. ei me sitä tarvittaisi, mutta tuo tunnelma ja tunne, kuin olisi joulu 😉 se 140e vai mitä se nyt on, ei tee ihan samaa fiilistä! Mm. Nyt meni harkintaan 😀
Miten te päädyitte ottamaan pakkauksen nyt toisellakin kertaa? Mä olen miettinyt, että toisen kanssa ehkä otettaisiin raha, koska kaikki tarpeellinen jo on, meillä on muun muassa mun ihan omakin äp:n makuupussi tallessa vuodelta -84! Esikoisen kanssa pakkaus oli kyllä ihana ja siellä oli paljon tarpeellista, mutta suuri osa vaatteista jäi meillä käyttämättä. Haalari oli väärään aikaan väärän kokoinen ja monet potkuhousut olivat musta epäkäytännöllisiä. Suosikkejakin sieltä toki löytyi, ja pakkauksen mukana tullut lorukirja on ollut hirmu suosittu.
Noo
Meillä otettiin myös molemmille lapsille ja järkeilin sen itse siten, että laskeskelin mitä sieltä pakkauksesta oikeasti haluan ja mitä ne maksaisi yksittäin ostettuina. Sitten se tulikin kannattavammaksi kuin se 140 euroa. 🙂
Mä oon miettinyt myöskin rahan ottamista nyt kun toinen on tulossa. Esikoisen äp oli vuosimallia 2012, jota täällä jo haukuttiinkin. Siitä tuli käyttöön toppahaalari töppösineen, villahaalari, yöpuku, kietaisubody, harsot (huonoja tosi ovat), hiusharja, kynsisakset, kirja, makuupussi ja pahvilaatikko. Muita vaatteita käytettiin kerran tai kaksi, tai ei ollenkaan. Ja nuo kaikki käytössä olleet on tietenkin tallessa, joten siinä mielessä en näe järkeä ottaa uutta pakkausta. Mutta onhan se kiva tunne kun tuon paketin saa. Mutta suurin osa vaatteista on tuommosia mistä me ei tykätty esikoisenkaan aikana (potkupukuja, pään yli vedettäviä pieniä bodeja). Hankalaa. No on tässä onneks vielä hetki aikaa tehdä päätös.
Emme ole ottaneet kenellekään lapsista pakkausta, sillä ystäviltä saimme jo esikoiselle paljon vaatteita lainaan tai omaksi. Ja hyvä niin, esim. potkupuvut olisivat olleet sopivia meillä vasta kävelemään opettelevalla lapsella eli kovin epäkäytännöllisiä silloin. Ehkä koot ovat viime vuosina pienentyneet (?), mutta ainakin seitsemän vuotta sitten olivat jättimäisiä meidän kirpulle.
Silloin tällöin blogiasia vilkuilen. Meille syntyi toinen lapsi hetki sitten ja hän vaatii aivan eri asioita ja erilailla kuin ensimmäinen, jolle tosiaan riitti 2 tissiä ja 2 syliä. Esikoisella oli kiire maailmaan 6 viikkoa etukäteen, toinen taas päätti tulla vasta kun uhattiin häätää. Molemmat kesävauvoja, mutta vaatteet menivät uusiksi (ei pelkästään sukupuolen takia) vaan heillä nyt sattui olemaan kokoeroa syntymähetkellä 1,5kg. Toinen vaatii asioita aivan erilailla kuin ensimmäinen: hänen kanssaan itkuhälytin on tarpeeton, mutta kantoliina ehdoton. Toiselle otin sen 140euroa – ja silläkin saa henkilökohtaisen joulun aikaiseksi, omassa blogissani tästä postaus 🙂
Hei, Voisitko tehdä listauksen niistä hyväksi koetuista vaatteista ja määrästä? Olisi iso apu….
Me ei kestoilla, mutta ä-pakkauksen kestovaipasta tuli esikoisen nukelle oikein hyvä vaippa. Ajattelin, että on kiva antaa esikoisellekin jokin oma juttu pakkauksesta, ettei tule ihan ”unohdettu” olo, kun vaan vauva saa ison paketillisen kaikkea kivaa.
Ootko muuten varma, ettette oo lainannu mein kissaa tän postauksen ajaksi? 😀 Viimesen kuvan katti on aivan kaksoisolento mein Drontille 😀
Mekin ollaan oltu onnekkaita ja saatu tutuilta viime vuoden äp-vaippoja. Se ImseVimsen on tosiaan iso, ehkä enemmän kokoa M-L. Nykyisen vaipan koko on paljon järkevämpi, kun sen kanssa voi vaippameininkejä pohtivat testata heti alkuun, olisiko (osa)kestoilu perheen juttu vai ei.
Niin on! Mä muistan jo omasta nuoruudetani, miten jännää oli saada penkoa nuorimpien sisaruksieni äitiyspakkauksia 🙂
Joo, sitä myllättiin hartaudella. Ja sitten vielä se iso laatikko, jes! 😀 Mäkin tykkään tästä toppahaalarin kuosista. Saattapi olla, että jos koot vain mätsäävät, se tulee käyttöön vuoden 1986 äitiyspakkaushaalarin ohella 🙂
Äitiyspakkauksen tutkiminen on kyllä sellainen hetki, että ne ovat piirtyneet mieleen ikuisesti. Niin nämä kaksi meille osoitettua äitiyspakkausta kuin nuorimpien sisaruksieni äitiyspakkaukset.
Varmasti mekin oltaisiin pärjätty ilman. Mutta pidän äitiyspakkausta niin aikansa kuvana ja tärkeänä perintönä, että tahdon molempien lapsien saavat omat pakkauksensa.
Meillä äitiyspakkauksen valintaan rahasumman sijaan liittyy useampiakin juttuja. Ensiksi ihan se, että pidän niitä aikansa kuvana, sellaisena perintönä, jonka tahdon antaa molemmille lapsille. On mielestäni upeaa, että vaikka julkisissa lastenhoitohuoneissa lapset perheen tuloluokkaan katsomatta köllivät samanlaisissa potkareissa. Mä olen itse arvostanut hurjasti, että vanhemani ovat säästäneet äitiyspakkauksesta ehjänä pysyneet vaatteet ja tarvikkeet. Omasta pakkauksestani on ollut käytössä kahden potkarit, ihan lemppareita. Esikoisella käytössä ollut haalari ja makuupussi taas olivat vanhimman pikkusiskoni pakkauksesta. Minimen oman pakkauksen haalari ja makuupussi jäivät käyttämättä, mutta ehkä hän osaa arvostaa niitä sitten joskus, jos tahtoo ja saa lapsia.
Me myös pidämme äitiyspakkauksen vaatteista. Sellaisia hankkisin muutenkin. Kokopotkareita oltaisiin pidetty lapsella koko ajan, jos niitä vain olisi ollut tarpeeksi. Potkupuvut ovat myös käteviä lasta kantaessa, kun bebestä tulee yhtenäinen pötkylä. Kietaisubodyt ovat kyllä näppäriä, mutta niistä jää paljon saumoja, jotka kantaessa voivat tuntua ikävältä. Nyt tosin pakkauksessa oli myös yksi kietaisubody.
Moni esikoisen äitiyspakkauksen vaatteista oli niin kovassa käytössä tai niin ikitahrautuneita, että niitä on heitetty pois. Juurikin potkareille on jopa tarvetta, vaikka hyvin pärjättäisiin nykyiselläkin varastolla, jos ei olisi niin justiinsa, minkälaista lapselle tahtoo pukea.
Facebookissa on hyvin toimiva äitiyspakkauskirppis, jossa pystyy kätevästi myymään tai antamaan pois tuotteet, joita ei tarvitse. Esimerkiksi ulkomailla asuvat suomalaiset ostavat niitä kiitollisina omille lapsilleen. Mä olenkin ajatellut laittaa sinne tarjolle esimerkiksi kynsisakset ja harjan.
Eniten pakkaus taitaa kuitenkin olla niin perinne. Sekä omat että miehen vanhemmat ovat ottaneet kaikille lapsilleen äitiyspakkaukset, joten jotenkin rahasumman ottamista ei edes ajateltu. Koen pakkauksen sellaisena yhteiskunnallisena perinteenä, jota haluan olla jakamassa ja jonka tahdon säilöä lapsilleni talteen.
Koot ovat suurimmillaan muistaakseni 70 senttisiä.
Tokihan lapsi tarvitsee etenkin Suomen ilmastossa esimerkiksi vaatteita. Pointtinani oli, että tissillä ja sylillä pääsee jo pitkälle, loppu on vain plussaa. Esikoisen ja tulokkaan laskettujen aikojen välillä on neljä kuukautta, toinen syksyllä, toinen alkukeväästä. Joten luultavasti koot eivät täsmää ja ostoksille joudutaan etenkin vauvavuoden jälkeen. Jos multa kysytään, mitkä ovat tärkeimmät materiahankinnat vauvaperheelle, nykyisen kokemukseni perusteella sanoisin kolmikon olevan astianpesukone, iso parisänky ja kantoliina tai -reppu.
Kiitos postaustoiveesta! Voisinhan mä yrittää niitä pohtia ja oman ajatukseni asiasta antaa. Muista materioista listaa on ehkä helpompi tehdä, sellaisen voisin ainakin toteuttaa 🙂
Tuo nykyinen tosiaan olisi ainakin just sopiva myös nukelle. Drontti, mikä mainio kissan nimi!