Viime päivien aurinkoiset säät ovat saaneet kaupunkiviljelijän puutarhaletkun heilumaan innokkaasti helikopterina. Pian saa taas tunkea sormet multaan sekä omalla parvekkeella että Kalasataman säkkiviljelmillä! Aikainen kevät on iloloikkien lisäksi aiheuttanut pientä panikointia. Nytkö jo, parvekehan on muutamaa kevätkukkasta lukuun ottamatta vielä täysin talvikunnossa!

Toivottavasti viikonlopun aikana saan parvekkeen puunauksen lisäksi tuuletettua ja pestyä parvekkeen paksut lampaantaljat sekä vaaleasävyiset tyynyt ullakolle. Nyt on viimeistään aika kaivaa tilalle räiskyvät siirtolapuutarhahenkiset istuinpatjat sekä tyynyt. Sitten onkin hyvä alkaa parvekeviljelypuuhiin ja tovi myöhemmin säkkiviljelmämeininkeihin, sillä suunnitelmat ovat valmiina.

Tänä vuonna suunnitelmien teossa mua ovat auttaneet kaksi arvostelukappaleena saamaani kirjaa. Kaupunkiviljely-kirjan teossa on vahvasti mukana Dodo, ja kirjassa on muuttamia minunkin ottamiani kuvia parvekkeeltamme ja säkkitiluksilta. Kirja on todella tuhti infopaketti, jopa niin tuhti, että tulee ähky. Ilmavampi taitto olisi voinut auttaa asiaa, mutta toki nostanut painokustannuksia. Kirjassa käydään läpi niksit, vinkit ja oivallukset viljelyyn parvekkeella, katoilla, pihapiireissä, siirtolapuutarhoissa ja -palsoilla sekä joutomailla. Villivihannekset ja -yrtitkin ovat saaneet oman osionsa. Lisäksi opuksessa on runsaasti neuvoja lähtien viljelyalustojen nikkaroinnista ja päätyen luonnonmukaiseen kasvinsuojeluun ja lannoitukseen.

Kaupunkiviljely-kirjasta olen selaillut hiirenkorville sen aakkostetun hyötykasviosion. Siinä käydään läpi kasvi kasvilta idätys- ja kasvatusohjeet, hyvät kasvuolosuhteet, mahdolliset ongelmat ja haasteet sekä sadonkorjuu. Todella näppärä opus kaltaiselleni kaupunkiviljelijälle, joka on tähän asti valinnut ja hoitanut kasvinsa lähinnä fiilistä seuraten.

Villiinny kaupunkiviljelijäksi -kirja keskittyy taas enemmän viljelyyn seinien sisäpuolella. Siinä esitellään tarkasti sisäviljelytekniikat ja keittiöpuutarhan herkut itse kasvatetuista versoista ja oraista yrtteihin. Tilaa on kuitenkin annettu myös parveke- ja pihaviljelylle. Mielenkiintoisinta nippelitietoa kirjassa ovat erilaisten kasvien ja yrttien käyttö kansanlääkinnässä. Esimerkiksi persiljaa käytetään luontaislääketieteessä alkoholin vieroitusoireiden hoitamiseen. Ai viinaa tekis mieli, ota tosta persiljaa!

Mitä sitten aioimme tänä vuonna kasvattaa? Mitään erityistä uutuutta ei ole tarkoitus ottaa kokeiluun. Ei siksi, että olisimme viime vuoden epäonnisista vesimelonikasvatuksista siirtyneet turhankin turvallisuushakuisiksi, vaan yksinkertaisesti siksi, että mitään tämän kesän hittiuutuutta ei ole vielä ollut aistittavissa. Kertokaa toki, jos te sen jo tiedätte, mäkin tahdon kokeilla!

Parvekkeelle on tulossa pensasmustikalle kaveri. Jos olisimme saaneet kaupunkiviljely-kirjat vähän aikaisemmin viime vuonna, olisimme jo silloin tienneet mustikan tarvitsevan sutinointikaveria tuottaakseen jossain vaiheessa marjoja. Saattaa tosin olla, että mustikoita joudutaan ostamaan kaksi. Aikainen kesä yllätti kastelijat ja sitä rataa, eikä mustikan kastelua ehkä tajuttu aloittaa tarpeeksi ajoissa. Sama juttu mansikoiden kanssa. Nekään eivät luultavasti enää tokene, vaan taimet pitää hankkia uutena.

Epäilijöiden ällistykseksi parvekkeellamme parin vuoden ajan hyvin voinut raparperi joudutaan sekin korvaamaan uudella Pohjanmaan-tuliaisella. Raparperi sai viime kesänä riesakseen kirvoja, ja taistelusta huolimatta puska taipui ja kuoli varsi varrelta. Raparperin viereen otetaan viime kesänä viidakoksi villiintynyt ananaskirsikka. Täysin uutena kokeiluna kylvämme muutaman siemenen lehtikaalia ja purjoa. Ne kuulemma voisivat parvekkeella menestyä. Jos tilaa jää, retiisipussin siemenetkin voisi jonnekin kumota. Haluan myös kokeilla uudestaan valkosipulin kasvatusta. Viime vuonna tuloksena oli kaksi heinää, mutta josko nyt!

Amppeleihin laitetaan roikkumaan viime vuosien tapaan chilejä, paprikoita ja mansikkaa. Ne ostan valmiina taimina Annalan taimimyynnistä, sillä kissojen takia jätettiin idätysvaiheet muille tänäkin vuonna. Onneksemme saamme ystävältämme muutamia hänen idättämiään tomaatteja, joista kirsikkatomaatti muuttaa parvekkeelle.

Yrttihyllykköön laitetaan ainakin pinaattia, basilikaa, minttua, tilliä, korianteria ja timjamia. Harmillisesti hyllykön alimmat hyllyt on todettu liian varjoisiksi, joten nyt toivoisin voivani löytää keinon hyödyntää tuota yllä olevassa kuvassa näkyvää pientä valkoista kourua, joka jää parvekkeen lasien sisäpuolelle. Saisiko siihen jotenkin kauniisti ja lapsikestävästi kiinni istutusastioita? Toinen vaihtoehto olisi hankkia lisää amppeleita, niitä on kirpparit pullollaan, mutta emme tahtoisi muurata näkymää ulos täysin umpeen. Amppelit yhdellä reunustalla riittävät.

Kalasataman säkkiviljelmillä mennään pääasiassa vanhoilla tutuilla ja tuolla paikalla menestyviksi havaituilla kasveilla. Osa kylvetään suoraan siemeninä, osa ostetaan taimina ja osan on tilukset kanssamme jakava sisko esikasvattanut. Kalasatamassa kasvaa siis tänä kesänä munakoisoa, vihreää ja keltaista kesäkurpitsaa, ruusupapua, violettia pensaspapua, härkäpapua, sokerihernettä, avomaakurkkua ja sitä tomaattia. Tomaattia ei itse asiassa olla vielä Kalasatamassa kokeiltu kertaakaan, mutta naapuripuutarhureiden rehottavien tomaattiviljelmien vieressä ei pitäisi olla syytä huoleen. Yhdessä nurkassa kasvavat monivuotiset lipstikka ja ruohosipuli, joiden kylkeen laitetaan salaattia. Uutena annetaan vähän tilaa okralle, joka ei parvekkeella olosta tykännyt viime vuonna, ja veripeipille, joka oli viime vuonna loppuunmyyty joka paikasta.

Miltäs teidän viljelmillänne näyttää? Minne ja mitä aiotte kylvää ja istuttaa? Olisi kiva kuulla. Toisten tarinoista ja suunnitelmista saa aina inspiraatiota ja iloa omaan tekemiseen.

Jaa