Kuva: Converse |
Lapsista 98 prosenttia syntyy terveiden jalkojen kanssa. Mutta kun napero ehtii 10–20 vuoden ikään, jalat ovat kuosissa enää vain 60 prosentilla. Millä ne koivet sitten on laitettu mäsäksi? No kuulkaa vääränlaisilla kengillä. Näistä tervejalkaisina syntyneistä, mutta myöhemmin kinttuihinsa ongelmia saaneista ihmisistä 95 prosentilla esimerkiksi vaivaisenluihin ja koukkuvarpaisiin ovat syynä kengät.
Tämän opin, kun juttelin Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksessä työskentelevän jalkaterapeutti Antti Kaikkosen kanssa. Hän tutkii ja hoitaa erilaisia jalkavaivoja, joita ihmisillä on kiusanaan ikään katsomatta. Mä tutustuin Anttiin hänen työskennellessään muinoin opiskelujensa ohessa kuntosalillani, ja nyt hän ehdotti, että voisimme jutella lihaskuntotreenien ja kyykkyennätysten sijaan lasten jaloista ja kengistä. Ja näin tehtiin!
Kuva: SuperFit |
Opin, että ostettaessa lapselle kenkiä, kannattaa kiinnittää huomiota seitsemään asiaan:
Kiinnityksen monipuolisuus. Jalat ovat erimallisia, sehän on selvä. Mutta silti monissa kengissä, kuten ballerinoissa tai loafereissa, ei ole lainkaan mahdollisuutta kiinnittää kenkiä lapsen jalan mukaisesti, vaan oletetaan jokaisen koiven sopivan kenkään sellaisenaan. Kannattaakin valita kengät, joissa on kunnon nauhasidonta, mikä varmistaa jämäkän kiinnityksen. Myös lapsen kengissä helppo tarrakiinnitys menee jalkaterapeutin seulan läpi, etenkin jos tarroja on useammat.
Kannan korkeus. Kantakorkoa ei suositella ainakaan alle murrosikäisille. Koron välttely ei onnistu vain jättämällä varsinaiset korkkarit kauppaan, sillä yllättävän monissa lenkkareissakin kantapää nousee useamman sentin ylemmäs kuin varpaat. Se tuo kuormaa jalkojen etuosaan, mitä lapsi ei vielä heikoilla lihaksillaan pysty hallitsemaan. Seurauksena on erilaisia asentovirheitä tai pahimmillaan akillesjänteen ja pohjelihasjänteen lyhentymistä, mikä aiheuttaa kipuja. Välillä kengissä on piilokorkoa, jota ei huomaa ulospäin. Siksi kannattaa tunnustella myös kengän sisäpohja. Alle kouluikäisellä lapsella 2,5 sentin korko on sama kuin aikuinen vetäisi jalkaansa 5 sentin korkkarit.
Pohjan paksuus. Jalalle ystävällisessä kengässä on mahdollisimman ohut pohja, jolloin kenkää pystyy taittaa ja rutistaa kuin tiskirättiä. Jos kävelee paljain varpain, maahan osuu ensin kantapään ulkonurkka ja viimeisenä isovarvas. Tämä luontainen kierre askeleessa ei pääse tapahtumaan, jos kenkä on kuin jäykkä kipsi. Tönkössä kengässä lapsen jalan lihaksisto passivoituu ja jalan liike voi rajoittua.
Kuva: Pablosky |
Symmetrinen pohja. Kengän pohjan kannattaisi olla mahdollisimman symmetrinen ja leveä, jotta varpaat varmasti mahtuvat oleilemaan rauhassa. Jopa joissakin lapsille tarkoitetuissa puvunkengissä lesti on banaanimallinen, eli se käyristyy koko matkalta. Tähän on alun perin ollut syynä se, että miehillä jalat näyttäisivät pienemmiltä puvunkengissä. Ei kai tarvitsekaan sanoa, että suora lesti on käyrää parempi.
Nouseeko kengän kärki ylös. Esimerkiksi monissa lenkkareissa kengän kärki nousee ylös. Ja se ottaa jalkaterapeuttia päähän. Etenkään lapsi ei välttämättä jaksa painaa varpaita alas, vaan varpaat ovat kengässä koko ajan ylöspäin ja rasituksessa. Ohutpohjaisessa kengässä lapsi saattaa jaksaa painaa varpaatkin maahan, mutta kaikista paras on valita kenkä, jossa pohja on tasaisesti maassa jo valmiiksi.
Sisäpohjan malli. Pohjallinen kannattaa kiskoa kengästä ulos ja tarkistaa, että se on mahdollisimman suora ja tasainen. Jos pohjallisessa on muotoilua, tukikohdat saattavat osua jalassa väärään kohtaan ja alkaa hiertää. Ylipäätään kaikki tukeminen terveen lapsen jalassa on turhaa. Tukea tarvitaan vasta, jos lapsen jalka oireilee.
Hengittävä materiaali. Materiaalissa ei voi hirveästi mennä metsään, kunhan ei osta kokomuovisia tai -kumisia popoja, jotka eivät hengitä. Väliaikainen käyttö on tietysti asia erikseen, mutta kumppareilla ei pitäisi tallustella päivästä toiseen. Nahassa on hyvää hengittävyys ja lämmöneristys, Gore-Texissä taas hengittävyys ja vedenpitävyys. Myös kangaskengät ovat hyvät.
Kuva: Vans |
Ja kun hyvät kengät ovat löytyneet, on aika löytää siitä lapselle oikea koko. Helpommin sanottu kuin tehty.
Nämä neljä asiaa pitää ottaa huomioon lasten kenkiä kokeillessa:
Lapsi ei tiedä, onko kenkä sopiva. Ihmisen hermosto kehittyy valmiiksi vasta 16-vuotiaana. Siksi lapsi ei osaa sanoa, puristaako kenkä vai ei. Itävaltalaisessa tutkimuksessa lapsille oli annettu testattavaksi samasta kenkämallista kaksi paria, joista toiset olivat kaksi numeroa pienemmät. Lapset eivät osanneet sanoa, kumpi kenkäpareista oli pienempi.
Ei länttäämällä, ei tunkemalla, vaan piirtämällä. Oikeaa kengänkokoa ei kannata alkaa metsästää länttäämällä lapsen jalkaa kiinni kengän ulkopohjaan. Jalka on erikokoinen, kun sen päälle tulee lapsen paino. Liiemmin ei ole hyötyä myöskään siitä, että lapselle vedetään popot jalkaan, minkä jälkeen testataan, mahtuuko kantapään kohdalle sormi tai kokeilemalla kengän kärkeen jäävää tilaa. Lapsi kun voi testitilanteessa vaikka kipristää varpaita. Kiireessä lapsen laittaminen seisomaan irrotetun pohjallisen päälle menettelee, mutta monesti sisäpohjallinen ei vastaa täysin kengän sisätilavuutta. Järkevintä onkin laittaa lapsi seisomaan paperin päälle, piirtää jalan muoto paperiin ja leikata valmis muotti paperista irti. Silloin voidaan ottaa huomioon sekä jalan pituus että leveys.
Oikea määrä väljää. Lapsille kenkään pitäisi jäädä vähintään 1,7 senttiä väljää. Jos kenkien kanssa käytetään villasukkia, silloin väljää pitäisi olla 1,9 senttiä. Tähän lisähaastetta tuo se fakta, että lapsen jalan mitoissa saattaa olla aamun ja iltapäivän välillä valtava ero. Lapsen jalat saattavat kasvaa päivän aikana leveyttä 0,5 senttiä ja pituutta jopa yhden sentin verran.
Jalka kasvaa hurjaa vauhtia. Lapsen kenkien sopivuus pitäisi tarkistaa 1–2-vuotiailla joka toinen kuukausi ja 2–3-vuotialla joka kolmas kuukausi. 2–5-vuotiailla lapsilla jalka kasvaa yhden kuukauden aikana keskimäärin 1,2 milliä. Ei voidakaan olettaa, että samat talvikengät, jotka on ostettu syksyllä, mahtuvat vielä kevättalvella lapsen jalkaan. Antti arvioi, että ainakin puolella suomalaisista lapsista on tälläkin hetkellä liian pienet kengät.
Että ei mentäisi ohjeista ihan sekaisin, otetaan lyhyt kertaus siitä, mikä on tärkeintä. Kunhan muistaa kenkäostoksille mennessään hankkia varmasti oikean kokoiset kengät, joissa ei ole korkoa ja joiden pohja on ohut, ovat kengät todennäköisesti jo sillä ohjeistuksella hankittuna jaloille mukavat.
Kuva: Feelmax |
Paljain varpain parempi
Ja nyt kun ollaan päästy näin syvälle kenkien ja jalkojen sielunelämään, pistetään homma ympäri ja kerrotaan, että oikeastaan parempi olisi olla ihan ilman kenkiä. Antti itse antaa oman puolitoistavuotiaan lapsensa temmeltää ilman kenkiä aina kun mahdollista. Kenkien on tarkoitus toimia iskunvaimentimena, mutta Antin mukaan ihmiskeho ei tarvitse kenkiä, sillä siinä on iskunvaimentimet valmiina. Jalan liikkuvuus on ilman kenkiä parempi, minkä jokainen vanhempi on varmasti huomannut siinä, että lapsi juoksee paremmin ilman kenkiä. Antti vakuuttaa, että jopa lättäjalka lähtee toimimaan, kun jalkaa harjoittaa paljain varpain.
Mutta eihän sitä Suomessa voi painella menemään ympäri vuoden paljain jaloin. Minkälaiset kengät jalkaterapeutti valitsee omalle lapselleen? Talvikengissä Antti on joutunut antamaan periksi, sillä tuiskussa ja pakkasessa ohut pohja ei aina riitä. Talvikenkinä hänen lapsellaan oli Kuomat, joita käytettiin jonkin aikaa lapsen opittua juuri kävelemään. Mutta nyt lapsi on tepastellut menemään jo usean viikon ajan paljasjalkakengissä. Paljasjalkakenkien lisäksi Antti suosittelee testaamaan kesällä ulkokäytössä ihan perinteisiä sisätossuja, joissa on ohut nahkapohja. Ja aina kun mahdollista, lapsen täytyy päästä käyttämään jalkojaan ja kulkemaan paljain jaloin.
Mikä kenkämerkki sitten on hyvä tai huono? Suoran kieltotuomion jalkaterapeutilta saavat Crocsin perussandaalit, joiden kiinnitys on kuulemma ihan susi. Sen takia kengät hölskyvät ja voivat alkaa hangata. Muuten merkillä ei ole hänelle väliä. Esimerkiksi Eccolla ja Reimalla on Antin mukaan sekä huonoja että hyviä kenkiä. Kengän laatu ei Antin mielestä olekaan kiinni hinnasta. Toisin kuin itse olen ajatellut, Antin mielestä kenkiä kannattaa kierrättää lapselta toiselle jo ihan ekologisuudenkin takia. Jos kenkä on joustava, se ei muutu paljoakaan käytössä. Jos käytetyssä kengässä muhiva jalkasieni mietityttää, kengät voi desinfioida nopeasti ja halvalla siihen tarkoitetuilla aineilla. Desinfiointiaineita saa kenkä- ja urheiluliikkeistä.
Kuva: Reima |
Jalkaterapeutin isku kenkäkauppoihin
Kenkäturinoinnin päätteeksi kävimme Antin kanssa vielä kierroksella erilaisissa kenkäkaupoissa: Stockmannilla, H&M:llä, Pikkuväessä ja lastenkenkiin erikoistuneissa Rainbow Seassa. Stockan laajasta valikoimasta löytyivät lähes kaikki esimerkit lasten kengistä, joita ei kannata ostaa. On käyrää lestiä, piilokorkoa, kärjestään nousevia kenkiä, huonoja kiinnityksiä ja kenkiä, jotka ovat jäykkiä kuin kivi. Superfitiltä Antti kuitenkin löytää muutaman yksilön, jonka hyväksyisi.
Pikkuväen liikkeessä esillä olevat jäykät Superfitit eivät kuitenkaan mene Antin seulan läpi. Se onkin hyvä esimerkki siitä, että merkki ei kerro kaikkea. Liikkeen valikoimasta löytyvät Pom Pom -merkkiset popot jalkaterapeuttia kuitenkin miellyttävät, ja hän pohtiikin, että jos merkillä olisi aikuisille tarkoitettuja kenkiä, hän voisi itsekin käyttää niitä. Rainbow Seassa Pablosky-kenkämerkki kiinnittää Antin huomion. Ihan hurraa-huutoja sekään ei saa aikaan, mutta tuomion ”ihan hyvä”.
H&M:llä kenkävalikoimaa on paljon, mutta jalkaterapeutin suorittaman tarkemman syynäyksen jälkeen suurin osa popoista todetaan jäykiksi ja hiostaviksi. Ballerinoissa meininki on vähän parempi, sillä niissä on joustava pohja, mutta kiinnitys huono. Sellaisia voisi Antin mukaan kuitenkin käyttää tilapäisesti esimerkiksi juhlissa. Omaksi yllätyksekseni H&M:n feikki-Converset pääsevät kriittisen Antin seulasta läpi. Niissä on ohut ja joustava pohja, hyvä kiinnitys ja hengittävä kangasmateriaali. Sama pätee myös feikki-Vansseihin, jotka taipuvat niin, että ne saa melkein pakattua taskuun. Myös H&M:n sisätossut saavat Antilta kehuja.
Päivän opetus kiteytyykin siihen, että on olemassa huonoja ja hyviä, mutta ei täydellisiä kenkiä. Kengät eivät ole ne, joilla ihminen kävelee. Jalat ovat. Varpaat mahdollisuuksien mukaan esiin siis!
Hei vitsiläinen tämä tietopläjäys tuli juuri passeliin aikaan, kiitos siis! Meidän yksvee ei vielä kävele joten popoja ei vielä ole oikeastaan tarvittu mutta pikkuhiljaa niitä kenkäasioita pitäisi alkaa miettiä. Kiva tietää että voin ostaa hyvällä omatunnolla halpoja kangaskenkiä kirppareilta ja lapsen jalat vain kiittelee. :–)
Kiitos! Tämä tuli niin tarpeeseen. Paljasjalkakenkiä olen aatellut pojalle kesäksi ja nyt sain siihen lisäkannustusta, niitä meinaan ei löydy täältä päin mistään, pitää tilata netistä tuuripelillä.
Kiitos paljon tästä!
Tämä vahvistaakin mun uskomukset lasten kengistä. Usein kuulee ihmisten valitsevat kenkiä, kun ovat niiiiiiin tukevat. Mä olen itse aina tykännyt kävellä tosi ohutpohjaisilla kengillä.
Meillä on H&M tennareita ollut useammatkin ja hienosti tytöt ovat niillä päässeet juoksemaan ja niillä jatketaan myös ensi kesänä! 😉 Kiva, että nekin saivat nyt jalkaterapetin siunauksen!
Kiitos tuhdista mutta selkeästä tietopaketista! Paljon tuli uutta infoa liittyen kengänpohjiin. Oon välillä myös miettinyt, että onko lapsellani ikäistään suurempi jalka, tai ostanko hänelle liian isoja kenkiä, mutta oli hyvä saada vahvistus sille, että väljää pitää jäädä melkein se kaksi senttiä. 🙂
Pienessä kylässä
Kiitoskiitoskiitos!
Omat jalat on aivan kompurat kun on teininä tullut käytettyä ihan vääriä kenkiä ja päätin jo ennen lasta että jos sellainen tulee, ei sen jalkoja kengillä pilata. Mistään vaan ei tunnu löytyvän kunnon ohjeita asiaan. Tämä tuli tarpeeseen ja sivu menee ikuisuus-suosikkeihin että voin muistuttaa itseäni tästä. Miksei esimerkiksi neuvolassa neuvota tässä asiassa? Kysynpähän vaan..
Huippu juttu! Kaveri kävi lapsensa kanssa fysioterapiassa yliliikkuvien nivelien takia ja kengistä tuli melko samanlainen infopläjäys. Silloin kehui superfitin kenkiä. Kuulemma nykyään teineillä on yhtä paljon jalkavaivoja kun ennen oli eläkeläisillä…kenkien aiheuttamana. Täytyy noita paljasjalkakenkiä katsella itselle ja muksulle. 🙂
Kiitos tästä infosta! Oon joskus ostanut ipanalleni Prisman oman merkin halpiskengät esim Superfittien sijaan, koska ne ovat tuntuneet lötkömmiltä ja mukavemmilta. Sitten on tietenkin pitänyt tuntea syyllisyyttä koska ovathan kalliimmat aina paremmat. Kiva tietää, ettei näin ole aina.
Itseä eniten harmittaa kenkien ostossa (niin lapsilla kuin aikuisillakin), että liikaa tuijotetaan merkkiä ja hintalappua. Monesti kengistä puhuttaessa kuulee kommentteja ”Eccon kengät ovat parhaat lapsilleni” tai ”olen aina ostanut kalliita ja tukevia kenkiä itselleni”. Toivon, että tämän kirjoituksen myötä ei enää tuijoteta merkkiä tai hintaa, vaan ominaisuuksia 🙂 Halvalla saa monesti älyttömän hyviä kenkiä! – Jalkaterapeutti Antti
Kerrassaan mahtipostaus – taiteilen itse välimaastossa, jossa mummi jankuttaa tukevista ja aina-uusista kengistä ja mies vannoo lötköjen ja paljasjalkojen nimeen ja itse taas olen miettinyt, että pitäisikö aina olla uudet vai kelpaako käytetyt, minä ja mies saatiin pojot tästä… 😉
Aivan loistava artikkeli, kiitos tästä! Meidän neiti 7kk ei toivottavasti vielä toviin kävellä tepsuttele, mutta aika äkkiä tämä kenkien hankitakin tulee ajankohtaiseksi. Pitääpä vilauttaa mummoille artikkelia jos alkavat saarnaamaan jäykkiskenkien puolesta.
-JJ-
Hitsi miten hyvään saumaan tämä tulikaan! Oma tyyppi on vuoden. Hän ei ihan vielä kävele, mutta kohta kumminkin ja oon jo nyt tuskastellut kesän kenkä-asiaa. Mutta enään ei ole mitään hätää kun tämän luin. Jes!
Eli kiitos paljon!
Aivana mahtava infopaketti! Olen luullut tietäväni paljon lasten kenkien valinnasta, mutta en ole hoksannutkaan esim. pohjan käyryyttä ja paksuutta tutkailla. Ja miten käytännöllinen vinkki laittaa kesällä uloskin nahkatossut.
KIITOS. Onneks olet siellä ja kirjoitat tällaisia juttuja.
Kiitos taas! Tästä hyvästä sain aikaiseksi mitata poitsun jalat heti ja kohta käyn kenkien kimppuun 🙂
Kiitos! Ihan älyttömän hyvä postaus!
Tulipahan ostettua lapselle viikko sitten näemmä kalliit kengät, joissa onkin lähes kaikki pielessä: pohja on melko jäykkä ja paksu, kantapäästä löytyi piilokorko ja varpaat nousevat. Kiinnitystarrojakin on vain yksi. Voi argh. Pohjan malli on sentään melkein symmetrinen ja materiaali hengittää…
Oman pikantin lisänsä kenkäsouviin tuo myös lapsen jalan malli, etenkin jos sattuu poikkeamaan standardista. Meillä poika on saanut savolaisena perintönä leveän ja rintavan jalan ja lisäksi alta puolitoistavuotiaana numero on 25. Turha on mitään kapeita Superfittejä edes sovitella, lähinnä Kavat ja Tepsut (kovia…) vaikuttavat mahdollisilta. Itsekään en voi milloinkaan converseissa koreilla, koska ne eivät vain meikäläisen levään kavioon istu (tunnustan, olen se savolaisuuden periyttäjä). Itsekin olen huomannut, että perinteinen nauhakiinnitys on vaan pienen lapsen kengässä hyvä, parantaa istuvuutta mukavasti. Kiitos hyvästä postauksesta ja mukavaa kevättä 🙂
Hyvä ajankohtainen kirjoitus. Jos vielä olisi ollut kuvia niistä hyvistä ja huonoista malleista, niin voisi rajata metsästystä. Meillä on luotettu pääosin Superfitin kenkiin, mutta kuten sanottua, merkin sisälläkin on isoja eroja (juuri palautin yhden nettihankinnan kun kenkä tuntui niin kovalta). Meillä on kengissä pyritty pitämään kasvunvaraa tarpeeksi, mutta 1,7 cm tyhjää esim. 12 cm:n jalan päälle on hurjasti ja minusta tuntuu että liian isoilla kengillä lapsi kompastelee kamalasti. Meillä tämä on ratkaistu niin, että pyritään ostamaan kengät luokkaa 1,5 cm kasvun/käyntivaralla ja tarkistetaan tilannetta tarpeeksi usein, kierrätyshankintoja teen etukäteen kaappiin odottamaan että on tarpeen vaatiessa heti ulottuvilla isompaa kenkää. Niin ja vaikka ollaan reilun kahden vuoden iässä, niin ei ole toivoakaan saada lasta seisomaan paikallaan niin että saisin paperimitan tehtyä (trust me, kokeiltu on), sen sijaan irrotettavan pohjallisen päällä seisominen on onnistuttu markkinoimaan leikkinä, joten käytetään sitä hätävarana. Uudet kengät tulevat meille netistä, silloin niiden koon ja mallin sopivuutta voidaan pohtia rauhassa ja palauttaa huonosti toimivat (vs. palveleva kenkäkauppa, jossa olisi kyllä asiantuntemusta, mutta lapsi ei oikein yhteistyöhaluinen vieraiden kanssa ja myöskin muut virikkeet liikaa).
Mulle tuli ihan sama mieleen, että tätä juttua pitäis väläytellä neuvolassa ja vanhempien ihmisten keskuudessa, kun taitaa olla vanhat tottumukset niin tiukassa vanhemmalla sukupolvella, eikä luoteta uuteen tutkimustietoon 🙂
Minäkin kiittelen ajankohtaisesta jutusta ja hyvistä vinkeistä!
Onko tietoa minkälaiset kesälenkkarit sopisi parhaiten leveälestiselle pojalle jolle sopineet vain Kavat ja Viking merkkiset kengät tähän asti? Kyseiset merkit kun eivät näitä kriiterejä kaikilta osin täytä..
Leveä lesti on aika suhteellinen ilmaisu, joten näin näkemättä jalkaa on hankala suositella mitään tiettyä kenkämerkkiä. Kesäkengiksi käy oikein hyvin monet sisätossun tapaiset kengät, jotka ovat yleensä lestiltään leveitä ja joustavia. Esim. suomalainen Feelmax on osoittautunut hyväksi merkiksi omien kokemuksien mukaan. Tärkeintä kesäkengissä on kengän koko ja pohjan paksuus. Mitä ohuempi, sen parempi, sillä näin jalkaterä pääsee itse työskentelemään, eikä olemaan paikallaan tukevan kengän sisällä. http://www.fastway.fi/category/2/jalkineet
– Jalkaterapeutti Antti
Tässä kirjoituksessa ei muistettu kavahtaa näitä kirppareilta kenkiään käytettynä ostavia
jotka ostavat lintaan astutu tai muutenvaan erilailla väärin astutut kengät ja pitävät hyvänä ostoksena!!
Mielenkiintoinen ja hyvä postaus, kiitos siitä!
Itseäni mietityttää kesäkenkien osto kun minulla on lättäjalat ja kävelen pahasti ”ulospäin”.
Minityyppi on onneksi vielä niin pieni ettei kenkiä tarvitse -nämä vinkit tulevat käyttöön myöhemmin 🙂
Kiitos tuhdista tietopaketista! Alkoi kyllä loppua kohden hengästyttää.
Mielestäni hyvät paljasjalkakengät lapselle ovat nahkapohjaiset sukkatossut. Eli tossu on kuin sukka, johon on ommeltu nahkainen pohja. Myydään ainakin Lindexillä ja varmasti kaikissa muissakin lastenvaatekaupoissa.
Tooosi hyvä juttu, kiitos! Tosiaan jonkunlainen ”ohjenuora” vielä niiden kirpparikenkien ostoon ois kiva.. että tietäis, mimmoset käytetyt kengät uskaltaa vielä hyvin ostaa. Jotenkin minutkin on peloteltu aika hyväksi sen suhteen, että uutena pitäs kaikki kengät hommata.
Kiitos mahtavasta jutusta! Juuri pari päivää sitten vähän huonolla omallatunnolla ostin H&M:ltä halpistennarit pojalle, mutta ilmeisesti siis ei ollutkaan huono ostos. 🙂 Vielä nyt siis varmistelen, että nuo kuvien kengät ilmeisesti ovat niitä Antin seulan läpäisseitä? Voi niistä sitten katsella mallia!
Meiän 2v poika tykkää piirtää käden kuvia, kun äiti ensin piirsi omansa. Niinpä jalan kuvankin piirtäminen oli pojasta tosi hauskaa ja halusi, että piirretään monta kuvaa 🙂 Kannattaa siis piirtää ensin oma jalka ja isän jalka ja tehdä piirtämisestä leikki. Tämä vaan tämmösenä vinkkinä mikä toimi meillä 🙂
Mäkin tulin hurjan onnelliseksi kangaskenkien saamasta jalkaterapeuttisiunauksesta. Itse kun tykkään sellaisia käyttää ja olen myös lapselle ostanut. Kirppisasiassa mulla on vielä sulateltavaa, kun kirppareita suosivana juuri kengät ovat olleet niitä, jotka on ostettu uutena.
Minimellä oli viime kesänä paljasjalkakengät ja komiasti niillä paineli menemään. Täytyy kans käydä katselemassa täksi kesäksi uusi pari.
Mäkään en ole oikein ymmärtänyt sitä tukevien kenkien ylistystä. Esimerkiksi kovat ensiaskelkengät jäivät todellakin hankkimatta – tosin en tiedä, myydäänkö sillä nimellä myös taipusia kenkiä – sillä jaloillaanhan se lapsi opettelee kävelemään, ei kengillä. Minäkin olen siis iloinen, että nyt tälle mun tuntemukselle tuli vahvistus asiantuntijalta!
Ole hyvä! Tuhti se tosiaan on. Olenkin onnellinen, että tätä ei tarvinnut tiivistää lehtijutuksi, vaan sain blogin antamin vapauksin rustata ylös ihan kaiken mielestäni oleellisen tiedon ja ajatuksen.
Mitä mieltä Antti on suomalaisesta Tepsut kengästä?
Totta, enpä ole minäkään kuullut tästä asiasta neuvolassa puhuttavan. Vaikka jalkojen terveys on iso osa ihmisen kokonaisvaltaista terveyttä. Ehkä jalkaterapeuttien pitäisi koostaa sinne joku ohjevihkonen, jota voisivat jaella. Tai sitten yhden mutsibloggaajan 😀
Superfitillä on muistaakseni kahta eri mallista lestivaihtoehtoa, mikä on hyvä. Mutta merkiltä löytyi kauppakierroksen aikana sekä hyviä että huonoja kenkämalleja. Meillä on sekä miehellä että minulla paljasjalkakengät. Lapset viime kesäiset ovat jääneet pieneksi, pitää kans käydä hankkimassa uudet paljasjalkapopot tulevaksi kesäksi.
Mä olen välillä ihan liikaa luottanut siihen, että kengässä kallis hinta on yhtä kuin hyvä. Mutta ei se ollutkaan sitten niin helppoa (rahan menoa). Kesää ajatellen olen iloinen, että kangaskengät ovat jalkaterapeutista hyvä popot, ne kun ovat mielestäni mukavia ja käteviä käytössä sekä itsellä että lapsella.
Joo, kyllä jutustelu sun kanssa avasi ainakin omia silmiäni katsomaat muutakin kuin tyyristä hintalappua, jonka olen luullut olevan edes joku tae hyvästä kengästä.
http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=339 Tuolta löytyi myös samansuuntaista infoa ensikengistä. Eli Pediped Originals olisi myös hyvä vaihtoehto pikkulapsen kengiksi.
Onko niin, että ennen kenkäsuosituksissa on kehotettu ostamaan lapsille kengät, jotka on valettu kuin kipsistä? Vai miten voi olla olemassa niin erilaisia käsityksiä siitä, mikä on etenkin juuri lapselle hyvä kenkä? Tietäiskö Antti?
Ole hyvä! Toivoakseni mummotkin uskovat jäykkiskenkien olevan no-no, kun jalkoja työskeen tutkiva ja hoitava jalkaterapeuttikin niin sanoo 🙂
Voi teille sattuu mitä todenneköisimmin ihanasti kesäaikaan ensiaskeleet! On meinaan vähän helpompi sitä touhua harrastaa kesällä kuin talvella. Eikä vähiten siksi, että pihalla voi olla paljain varpain!
Mäkin innostuin tuosta nahkatossuideasta!
No ole hyvä! Onneksi sä olet siellä ja käyt lukemassa mun juttuja 🙂
Ole hyvä! Meilläkin mies piirteli tänään lapsen jalkojen ääriviivoja paperiin 😀
Ole hyvä, kiva jos postauksesta on hyötyä!
No voihan räkä. Toi piilokorko on kyllä ehkä hämmentävin. Miksi ihmeessä sellaisia on ja vielä lasten kengissä?
Joo, varmasti kinkkistä! Mä kun luulin, että mulla on välillä kovinkin vaikeaa löytää kenkiä leveään jalkaani. Mutta taidan marista turhista, sillä Converset kyllä mahtuvat komiasti jalkaan. Mies osti lapselle talveksi Tepsut-merkiltä nahkakengät. Niitä tuossa myös tutkailin ja ilokseni totesin, että onpas tuurilla tullut hankittua hyvät talvikengät. Ne ovat pitäneet vilukissallakin (sen ominaisuuden mä taas myönnän periyttäneeni) jalat lämpiminä, vaikka pohja on ohuehko ja taipuisa. Joten ainakaan tuo meidän kaapista löytyvä malli ei ole kova. Mutta kuten Antti sanoikin ja kaupoilla huomattiin, yhden kenkämerkinkin sisällä on hurjasti eroja.
Monet vanhemmat ostavat vieläkin lapsenlapsilleen jäykkiä kenkiä. Henk.kohtaista kokemusta löytyy! 🙂 ennen vanhaan uskottiin että löysä nilkka tarvitsee tuen mutta eipä tuota polveakaan ole koskaan tuettu. Uskon että seuraavien vuosien aikana tietämys koko terveysalalla tulee päivittymään.
– Jalkaterapeutti Antti
Kuulostaapa hyvältä, että mittailette lapsen jalkaa niin usein. Minä myönnän, että meillä se on ollut ihan retuperällä. Tänä talvena ostettiin kyllä uusi satsi talvikenkiä lapselle, mutta sen tarve huomattiin vasta siinä vaiheessa, kun kenkiä oli jo hankala pukea…
Mä yritin löytää netistä esimerkkikuvia juuri niistä hyvistä ja huonoista malleista, mutta valitettavasti ei tärpännyt. Kaupoissa otin vain muutamia kuvia ja niistä tuli niin huonoja, että en edes lähtenyt yrittämään, saisiko niistä muokkaamalla julkaisukelpoisia.
Ole hyvä! Tai Antillehan ne kiitokset kuuluvat, minä olen vain viestinviejä 🙂
Antin vastaus löytyykin tuosta alta!
No siinä tapauksessa koko lapsihan pitäisi laittaa kipsiin. Sellainen pullataikinavenkulahan se vielä etenkin ensiaskeleiden aikaan on.
Kiitos kun ehdit vielä osallistumaan keskusteluunkin!
Kirpparikengistä on kyllä maininta tekstissä. Ja mut täysin yllättäen Antti suosittelee kierrättämään kenkiä. Tietty piloille tallotut kengät ovat asia erikseen. Jos vain Antti ehdit, sanohan sinäkin tähän vielä tarkempi mielipiteesi!
Ole hyvä, kiva jos siitä on apua! Oletko kokeillut paljasjalkakenkiä? Mulla on itselläni kaikenlaista teininä hankittuja ongelmia jaloissa, mutta noista sun ongelmista ei ole kokemusta. Voisin silti oman paljasjalkakenkäkokemukseni perusteella suositella. Myös miehelläni on omat paljasjalkakenkänsä, lapsen omat ovat pieneksi jääneet, mutta kesäksi hankitaan taas sellaiset.
Haha, varmasti alkoi hengästyttää. Kiitos, että jaksoit lukea loppuun asti. Olin postausta kirjottaessani onnellinen, että tätä ei tarvinnut tiivistää lehtijutuksi, vaan sai blogin suomin vapauksian kirjoittaa ylös kaiken olennaisen.
Mä itsen vähän karsastan noissa sukkatossuissa niiden pesua. Vai kuuluuko niihin vielä vetää alle sukka, jotta nahkapohjaista tossua ei joka käytön jälkeen joudu pesemään? Vai voiko niitä edes pestä? Mä olen hankkinut lapselle (ja itsellenikin) niitä ”perinteisiä” nahkapohjaisia jumppatossuja, jollaiset itsellänikin oli joskus 80-luvulla. Ja niiden kanssa sitten käyttänyt ohutta sukkaa.
Siis onko tosiaan niin, että kirpparilta voi hyvillä mielin ostaa lapselle kenkiä? Minä olen kuullut ja luullut, että pienen lapsen jalka voi mennä pilalle käytetyistä kengistä?!
Mä olen kans omaan perstuntumaani uskoen hankkinut kengät uutena, vaikka muuten kirppareita suosinkin aina mahdollisuuksien mukaan. Jospa Antti ehtisi laittaa vielä tarkempaa ohjeistusta, mutta joustava kenkä ei tosiaan jalkaterapeutin mukaan käytössä huonoksi mene.
Kuvissa ei ole niitä Antin seulan läpäisseitä, sillä juuri niitä popoja ei sitten nettikaupoista ja kuvapankeista löytynyt. Mutta yritin sitten löytää mahdollisimman vastaavat tilalle. Mutta koska näitä kuvissa olevia en ole päässyt testailemaan käsikopelolla, voi mukana olla myös ihan susia kenkiä. Kuviin kannattaa siis suhtautua kuvituksena, tieto löytyy tekstistä 🙂
Niitä ei muuten muistaakseni tullut vastaan missään kaupassa. Toivottavasti Antti huomaa kysymyksesi ja ehtii vastaamaan.
Mielenkiintoinen ensikenkä! Siis hyvällä tavalla. Kiitos vinkistä!
Mullakin on tässä nielemistä. Vaikka muuten suosin kirppareita aina mahdollisuuksien mukaan, kengät olen hankkinut uutena. Mutta näin se Antti sanoi, jos kirppikseltä löytyvät kengät ovat joustavat, ne eivät ole käytössä muuttuneet ja ne voi ihan hyvillä mielin ostaa seuraavalle käyttäjälle.
Jos Antti kerkee vastaamaan, ois kiva tietää mitä tuo varpaitten ylös nouseminen tarkoittaa? Katselin tässä kirjoituksessa olevia kuvia (tiedä, ettei ne ole Antin hyväksymiä) ja niissä kaikissa varpaat on irti lattiasta. Onko olemassa muita kuin paljasjalkakenkiä, jossa näin ei olisi? Ja mistä saa lasten paljasjalkakenkiä? Olen onnistunut löytään vain Feelmaxin kahdet popot lasten koossa. Mun piti tehdä tänään jotain ihan muuta kuin tutkia pojan kenkävarastoa ja surffata koko ilta paljaskenkiä etsien, mutta kai sitä huonomminkin aikansa voisi käyttää 🙂
Hei, en ota kantaa kenkäsuosituksiin sinänsä mutta kysyisin mistä ovat peräisin ensimmäisessä kappaleessa mainitsemasi luvut joiden mukaan 60%:lla 10-20 vuotiaista jalat ovat ”mäsänä” (mitä tämä sitten tarkoittaakaan) ja 95% vaivaisenluista ja vasaravarpaista selittyisi kengillä. Noin yleisesti ottaenhan lääketieteellinen kirjallisuus ei tunne mitään yksittäistä selvää syytä esim. vaivaisenluihin. Epäilyksiä altistavista tekijöistä toki on ja mm. korkokenkien käyttö on yksi tällainen.
Tokihan kenkien valintaan kannattaa kiinnittää huomiota mutta aika vaikea terveitä jalkoja on kengillä pilata jos mukana on rahtunen maalaisjärkeä.
Hei ihana tietopaketti! Itselläni on ihan vinkurat lättäjalat yms ja minullekkin nuorempana suositeltu paljasjaloin kävelyä ja sitä olen tehnytkin kesäisin niin paljon kuin mahdollista 🙂 Oli pakko mennä vielä vääntelemaan tytön uusia lenkkareita (Viking) ja siltä vaikuttaa että hyvät on tullut ostettua. Vanssitkin tytöllä on ja nekin rutistuu nyrkin sisään palloksi, nyt on hyvämieli.
Nämä samat kriteerit pätee myös aikuisille! Oma 3-Vee poikani on käyttänyt koko ikänsä oikeastaan kumppareita lukuunottamatta vain Soft starin kenkiä. Suosittelen!
http://www.softstarshoes.com
Tosi mielenkiintoinen postaus ja osui ajankohdaltaan mulle just nappiin, nimittäin kohta ollaan ostamassa ensikenkiä kävelemään oppivalle esi-taaperolle 🙂
Netistä voi tosiaan tuuripelillä ostaa paljasjalkakenkiä. Kannattaa ostaa paria eri kokoa niin löytyy varmasti lapselle se oikea koko. Ylimääräiset parit voi sitten vaikka antaa lahjaksi tai myydä nettikaupoissa, varmasti menevät kaupaksi 🙂 – Jalkaterapeutti Antti
Vuonna 2005 on tehty kysely jossa ilmeni, että n. 50 % kierrättää jalkineita. Eli se on suhteellisen yleistä! Käytetyissä kengissä kannattaa huomioida että kengät ovat hyväkuntoiset sekä sisältä että ulkoa. Lisäksi täytyy tarkistaa, että edellinen käyttäjä ei ole astunut kantapään aluetta linttaan. Tämän saa helposti selvitettyä kun laittaa kengän esim. pöydälle ja katsoo, että kengän ulkopohja ei ole kulunut vinoon. Optimaalisinta olisi jos kaikki lapset käyttäisivät kesällä pelkkiä ohuita sukan tapaisia kenkiä. Niissä ei ole mitään mikä voisi seuraavalla käyttäjällä pilata jalkaterän kehittymisen 😉
– Jalkaterapeutti Antti
Moi Elina! Lyhyt ohjeistus löytyy vähä ylempää vastauksestani.
– Jalkaterapeutti Antti
Tepsulta löytyy paljon hyviä malleja, mutta niin kuin aina, sieltä löytyy myös niitä huonompia.
Kannattaa Tepsuja hankkiessa kiinnittää huomiota pohjan paksuuteen, että se on mahd. ohut (kenkää pystyy tiskirättimäisesti vääntämään) sekä kokoon, että siellä on se riittävä vajaa 2cm tyhjää tilaa. Muutamissa Tepsun malleissa on jonkin verran kantakorkoa mikä kannattaa karsia pois jättämällä ne hyllyyn!
– Jalkaterapeutti Antti
Hei Tiina,
Tässä pari linkkiä mistä löytyy paljasjalkakenkiä:
http://www.onemoment.fi
http://www.fastway.fi
http://www.vivobarefoot.fi
Mutta on toki hyvä tiedostaa se, että pelkät sisätossut, joissa on kestävä pohja menee täysin paljasjalkakengistä. Tärkeintä on, että tukea ei löydy mistään kohtaa kenkää ja pohja on mahd. ohut!
Varpaiden ylösnousulla tarkoitan sitä, että monesti kengänkärki osoittaa kattoa kohti, kun katsotaan kengän ulkoprofiilia. Tätä kutsutaan kärkikäynniksi. Eli varpaat myös kengän sisällä näin osoittavat ylöspäin eikä ole tasaisesti maassa kiinni.
Linkki: http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=jak00049
Lapsille löytyy paljon kenkiä, joissa tätä suurta kärkikäyntiä ei ole. Eli ei muuta kuin shoppailemaan silmä tarkkana! 🙂
– Jalkaterapeutti Antti
Kiitos viestistä. Kyllä se näin on, että kengillä pystytään tekemään paljon tuhoa jalkaterien kehitykselle. Yksiselitteisiä syitä ei tietenkään tiedetä, sillä jokainen ihminen on yksilönä erilainen ja perinnöllisyystekijät vielä sekoittavat pakkaa lisää. Mutta on selkeästi nähty, että kengillä on todella paljon merkitystä, siitä tulevat myös nämä luvut.
Tässä vielä tarkat lähteet joista tieto on otettu:
– Kinz, W. 2005. Kinderfüβe – Kinderschuhe: Alles Wissenswerte rund um kleine Füβe und Schuhe. 2. painos. (sivu 26)
– Rossi, WA. 2002. Children’s Footwear: Launching Site for Adult Foot Ills. Part 4. Podiatry Management 10. 83–100. (sivu 84)
Laitan sulle tähän vielä pari lopputyötä linkiksi jos kiinnostaa lähdetieto vielä enemmän. Näissä töissä on käytetty paljon ulkomaisia sekä suomalaisia lähteitä, jotka perustuvat tutkimustietoon.
http://theseus.fi/handle/10024/65869
http://theseus.fi/handle/10024/36711
http://theseus.fi/handle/10024/23237
– Jalkaterapeutti Antti
Moi Mikko!
Asia on juuri noin!! Me aikuiset voimme ottaa suoraan infon omiin kenkäpäätöksiimme.
Toki kaikille kevyet ja paljasjalkaisuutta matkivat kengät eivät sovi, mutta kannattaa ainakin yrittää!
– Jalkaterapeutti Antti
Sukkatossut ovat pestäviä ja niihin voi laittaa sukat alle. Niitä voi käyttää vaikka leikkipuistoissa, kun pysyvät jalassa ja suojaavat aika hyvin myös lasinsirpaleilta. Niissä on nahkaisen pohjan lisäksi nahkareunus, joka suojaa varpaita hyvin ulkokäytössä, jopa pyöräillessä.
Itse olen käyttänyt perinteisiä jumppatossuja paljasjalkakenkinä kesäisin.
Moi kaikille vielä,
Täällä on varmasti tiedonnälkäisiä ihmisiä, joita kiinnostaa mihin tämä kaikki tieto perustuu. Tässä alla pari linkkiä kollegoideni lopputöihin, joissa on käsitelty lasten kenkiä.
http://theseus.fi/handle/10024/65869
http://theseus.fi/handle/10024/36711
http://theseus.fi/handle/10024/23237
Mukavaa iltalukemista!
– Jalkaterapeutti Antti
Kiitoksia vastauksesta. Ja muistakin. Lasten kenkien ostaminen on tosin turhauttavaa kun sopivien löytäminen on kiven alla. Ja samalla valmistajalla ominaisuudet vaihtelevat. Muistakseni artikkelissa ei ollut puhetta kantakapin suoruudesta, monissa (erityisesti lenkkareissa) se nojaa eteen jolloin lapsen kantapää on käytännössä koko ajan irti kantapäästä ja varpaat työntyvät eteen.
Pointsit tarkasta huomiosta. Kauppareissulla kyllä puhuttiin kantakapista lyhyesti, mutta tähän sitä ei nostettu esille. Kantakappiin on hyvä myös kiinnittää huomiota, sen jäykkyyteen sekä suuntaan mistä itsekin äsken mainitsit.
Melkeinpä poikkeuksetta joustavissa ja ei-tuetuissa kengissä on löysä kantakappi, joten semmoisten kenkien kanssa asian kanssa ei tarvitse painia. Mutta jos ostaa jäykemmät kengät, niin on hyvä tarkistaa, että kantakappi antaa hieman periksi sivusuunnassa kengän takaa katsoessa sekä, että kantakappi on suhteellisen suora eikä eteenpäin nojaava.
– Jalkaterapeutti Antti
Kiittelijöiden joukkoon liityn minäkin! Mahtavaa saada ajankohtaista tietoa. Ilman tätä olisin ostanut paksupohjaiset ja jämäkät kengät uutena, nyt tiedän, mitä metsästää ja uskallan koluta myös kirppareita. Paljasjaloin meillä onneksi aloitellaan kävelyharjoittelu, koska lapsemme todennäköisesti ottaa ensiaskeleitaan kesällä.
Kiitos vastauksestasi! Meiän poika on vasta 2v ja jalan koko 25-26, joten palkasjalkakenkävalikoima näyttäis olevan aikas pieni. Ehkä me sit mennään ihan tossuilla, vaikka varmasti saadaankin täällä korvessa ihmetteleviä katseita, kun poika ”joutuu” käyttään sisätossuja pihalla 😀
Vau, kiitos mahtavasta jutusta! Itse olen paljonkin pohdiskellut noita pienten lasten kenkäasioita, kun isommalla lapsella on kampuran tyyppinen virheasento (talus verticalis) Meille on sanottu, että kengän tarvitsee olla mahdollisimman tukeva, myös nilkan kohdalta, ja tukipihjallinen on oltava. Ja sisälläkin sandaaleissa pohjallinen. Mutta osaatko Antti sanoa, onko barefoot-kengistä tässä tapauksessa hyötyä vai haittaa?
Moikka! Tuli kyllä kreivin aikaan tämä juttu. Olen ollut vähän paniikissa, kun alle kaksi vuotiaalla lapsellani on vahingossa ollut aivan liian pienet kengät käytössä. Kynnet on menny kuperaksi ja mietin onko varpaat muutenkaan enää normaalit. Voikohan kynsistä ja varpaista tulla vielä ok vai onko vauriot lopullisia? Jätetäänkö muuten paljasjalkakenkiin ja kerhotossuihin sama kasvuvara kuin tavallisiin kenkiin?
Itse en kyllä pysty ihan eettisistä syistä ostamaan Henkkamaukan kenkiä. Ostaisin toki mielelläni halpoja ja lötköjä, joita ei ole tehty hikipajoilla mutta eipä niitä ole paljon tarjolla. Kenkien valinta lapselle onkin haastavaa ja ekologisia ja eettisiä sekä jalalle suopeita kenkiä etsiessäni olen päätynyt Kavaan, Kuomaan ja kotimaisiin nahkatöppösiin (jotka ovat lötköyden huipentuma). Toki Suomen talvi tuo omat haasteensa tuohon lötköyteen ja siksi olenkin kokenut Kuoman olevan hyvä talvikenkä. Mutta olisi kiva tietää lisää merkeistä, jotka eivät valmista tuotteitaan Aasian tehtailla. Toisaalta, meidän perheessä kiipeillään, että jos sillä ei pilata lapsen jalkoja niin en sitten tiedä millä 😉
/Tiiasara Mynewecolife.blogspot.com
Erikoinen postaus, täysin erilainen kuin fysioterpaeuttien suositukset ja kaikki muutkin suositukset Fysioterapeuttien mukaan varsinkin ensiaskelluskenkien tulisi olla tukevat mutta joustaa pituussuunnassa hieman, samoin leveyssuunnassa. Ei saa olla tönköt mutta ei myöskään tiskirätit. Kun enemmän googlaa, muut suositukset sanovat samaa. Onko suositukset muuttuneet vai ovatko nämä antin omat suositukset?
Hei, ja kiitos hyvästä kysymyksestä! Tuohon ei ikävä kyllä täysin yksiselitteistä vastausta voi antaa, sillä jalkaa näkemättä on hankala antaa tarkempia suosituksia. Kampurajalkoja on monenlaisia ja niiden kehittyminen on myös hyvin erilaista lapsilla. Näin yleisesti ottaen suositellaan tukevaa kenkää, jotta jalkaterän asento ja luusto kehittyy normaaliksi. Kun tilanne on ns. rauhoittunut, voidaan siirtyä neutraaleihin ja miksei barefoot-kenkiin. Mutta tästä asiasta kannattaa vielä tarkemmin keskustella lähimmän lääkärin, fysioterapeutin ja jalkaterapeutin kanssa.
– Jalkaterapeutti Antti
Noin nuorella lapsella kynnet ja varpaat vielä kehittyvät ja kasvavat joten peli ei ole missään nimessä menetetty! 🙂 Nyt vaan tarkkana jatkossa kengän koon suhteen.
Jokaisiin kenkiin suositellaan samaa kasvuvaraa. Jalka kasvaa lapsilla kuitenkin päivän aikana ihan luonnollisesti, kun pehmytkudokset ym. rakenteet antavat hieman periksi, joten sen vuoksi on hyvä olla kaikissa kengissä kasvuvaraa.
– Jalkaterapeutti Antti
Hei Zas, ja kiitos kysymyksestä.
Suositukset eivät ole vielä täysin muuttuneet, mutta uskon, että lähivuosina tämä uusi tieto alkaa saavuttamaan myös julkisen terveydenhuollon (fyssarit, neuvolat yms.)
Suositukset tässä postauksessa eivät ole pelkästään minun omia ajatuksiani, vaan perustan kyseiset suositukset tutkimuksiin ja eri lähteisiin. Ylempänä kommenteissa löydät muutaman linkin, joista pääset käsiksi lähteisiin.
P.s. Olisi mielenkiintoista tietää mihin fysioterapeutit perustavat suosituksen, että ensiaskel kenkä ei saisi olla tiskirättimäisen löysä.
On paljon ihmiskansoja, jotka eivät käytä elämänsä aikana ollenkaan kenkiä. Näitä jalkoja ollaan tutkittu ja huomattu, että niissä on vähiten toimintojen muutoksia sekä kiputiloja.
– Jalkaterapeutti Antti
Kappas, en huomannut linkkejä, täytyykin perehtyä. Mielenkiintoinen aihe. Ymmärsin (mutten ole varma ymmärsinkö oikein) että kenkä ei saa olla tiskirätti jos ylipäätään kenkä on jalassa koska jos jalkaa jokin rajoittaa, sen pitää olla jollainlailla tukeva ettei jalka pääse siellä hölskymään rajatusti. Paljain jaloin aina paras mutta jos kenkä on oltava, se ei saisi olla rätti koska rätti pitää jalan sisällä altistaen juuri virheasennoille koska rätissäkään jalka ei ole vapaa. tuetummassa se jalka on kuitenkin tuettu oikeaan asentoon. Meille fyssarilla korostettiin joustoa joka suuntaan sopivasti. Ei saa kiertyä rätiksi eikä olla tönkkö. Ja terve jalka meilläkin, fyssarilla käytiin muista syistä. Itse ostin 10kk ikäiselle lapselle ensikengiksi joka suuntaan vähän joustavat tepsut mutta kävelemään opettelu tehdään ilman kenkiä sisällä. Tokihan se niin on että niin paljon kuin on tutkijoita, on mielipiteitäkin, noi lähteet on hyvä maininta 🙂
Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Oma lapseni on 11,5 kk ja varvistaa aika usein. Hän ei vielä kävele paitsi jonkin verran tukea vasten. Fyssarilta saimme jo 8 kk.n iässä suosituksen pitää kenkiä koko ajan sisälläkin. Tuolloin lapsi varvisti koko ajan. No, emme ole vieläkään hankkineet minkäänlaisia kenkiä ja varvistaminen on alkanut vähenemään. Ehtisikö Antti vielä kommentoimaan, pätevätkö suositukset mahdollisimman joustavista 'tiskirättimäisistä' ensikengistä myös varvistelevalle lapselle ? Kiitokset etukäteen.
Mahtava juttu! Tästä oli oikeasti paljon apua. Oli pakko linkittää omaan blogiin, jos joku muukin painiskelee kenkien ostamisen kanssa.
Yleensä varvistaville lapsille suositellaan jäykkäpohjaisia kenkiä. Sisäkäyttöön esim. sandaaleita. Jäykkä pohja estää lasta varvistelemasta ja näin toimii hyvänä hoitomuotona. Mutta toki jokainen tapaus on yksilöllinen joka vaatii lääkärin tarkempia tutkimuksia.
Sitten kun varvistelu loppuu, voi siirtyä kevyempiin kenkiin 🙂
– Jalkaterapeutti Antti
Loistojuttu! Kiitos! Meidän O:n Pedipedit olivat sitten juuri oikeanlaiset, vaikka aika tuurilla ovatkin valitut ja nyt niillä jo otetaan ensiaskeleita 8kk iässä! Lisäksi ne on helpot pukea ja keräävät paljon kehuja, kuten taannoin yhdessä lehtikuvauksessa 😉
Mahtava tietopaketti, vuoden ja neljän kuukauden ikäisen taapertajan äiti kiittää! Itselläni paljasjalkakengät ovat olleet käytössä monta vuotta. Tyttäreni oppi kävelemään tässä kevättalvella ja olemme puistoilleet Kuoman (kierrätetyissä) kengissä. Miten Antti ja bloggari olette perheissänne ratkaisseet lapsen paljasjalkakenkien ja keväisen kylmän maan yhtälön – villasukkaako vain paljasjalkakengän sisään?
Mä olen itse niin vilukissa, että lapsemmekin on se viimeinen, jolle päiväkodissa vaihdetaan talvivaatteiden sijaan välikausivermeet päälle. Ja täten hän kulkee myös edelleen lämpimissä kengissä. Eli sekä minä ja lapsi vaihdamme paljasjalkakenkiin vasta säiden (ja maan) ollessa tarpeeksi lämpimiä. En siis valitettavasti osaa auttaa kysymyksesi kanssa. Mutta kiva, että tietopaketista oli muuten hyötyä!
Jes, tosi hyvää tietoa mulle. Ostin nimittäin lapselle viime viikolla sellaiset H&M:n tennarit kirpparilta 😀 Nyt uskallan käytätyttää niitä hyvällä omallatunnolla. Lisäksi postissa on Feelmaxit odottamassa. En ole koskaan ymmärtänyt ohjeita, joiden mukaan ensimmäisten kenkien tulisi olla tosi tukevat.
-anna
Täällä ensiäiti kiittelee todella paljon näin mahtavan kattavaa tietopakettia kengistä ja niiden hankinnasta! Täällä ensiaskeleita haetaan kovin ja nyt on kenkien ostaminen ajankohtaista ja olin aika ymmälläni kun kenkäkaupoista ei enää saa minkäänlaista asiantuntevampaa neuvoa. Ei koon valitsemisesta taikka minkälaista kenkää pitäisi valita. Oli nimittäin tyrkyttämässä juuri sellaisia versioita kengistä mitkä tässä infopaketissa ehdottomasti kielletään.
Viisaampana uudestaan kenkäostoksille! KIITOS!! <3
Loistava postaus!! Saisiko Antilta vielä kysyä, mitä mieltä hän on näistä Collegieneista. Meidän 1v. ja 3v. tykkää käyttää näitä ja nyt alkaa olemaan jo sääkin sellainen, että voi pitää. Ovat ainakin lötköt. Onko ok?
http://en.collegien-shop.com/special-offers.html
Hei,
osaisitkohan Antti auttaa tai oliko reissuillanne puhetta minkälaisia kenkiä tulisi käyttää vilkkaalla ja urheilevalla lapsella. Toimivatko paljasjalkakengät kolmevuotiaan pyöräillessä (aika usein on ne jalat siellä maassa)? Tai puolitoistavuotiaan potkutellessa potkupyörällä? Jos eivät, tulisiko olla millainen kenkä. Lenkkari?
Meillä on lapsilla pääosin ollut välikausikengät (Vikingin joku kevään ja joku syksyn malli (ja tuohan on ihan kammo tuo viime syksynä ostettu: varpaat taivaissa ja jalkaa painetaan eteenpäin ja plaah) ja kesäisin sandaalit. Ollaan omasta mielestämme panostettu lasten hyviin kenkiin (tosiaan, liikkuvat kovasti). Kuitenkin molempien kynnet kasvavat miten sattuu (näin on ollut vauvasta saakka, joten en tiedä voivatko kengät vaikuttaa). Poikamme valittaa pohjesärkyjä ja jalkakipua, olleen tulkittu että liikkuu paljon ja kasvava poika ja näin. Voisiko tämä kaikki johtua kengistä?
Toisaalta, meillä on ensi viikolla varattuna ft tuon pojan jaloista. Poika kun hyppii, tanssii ja juoksee paljon ja jossain välissä karkasi varvistelu lapasesta, niin täytyy mennä tarkistamaan aiheuttaisiko se noita kipuja ja ylittääkö sallitut rajat.
Tuli noista Kuomista vielä mieleen, että itse emme ole Kuomia hankkineet, emmekä kumppareita pitäneet kuin pakon edessä, jalan hölskyessä ja väsyessä niissä herkästi. Eikö kengän kuuluisi kuitenkin olla suht tiiviisti jalassa? Onhan liikkuminenkin hankalaa tuollaisissak engissä – millaista onkaan kiivetä kiipeilytelineeseen, puuhun, aidan yli jne. kumppareisa? Olen myös käsittänyt converseiden olevan jaloille haitalliset juurikin tuon pohjan tasaisuuden ja paksuuden takia, jalka väsyy näissä helposti. Onko siis sittenkin niin, että ainoa huoli on tuo paksuus, ei tasaisuus? Olen siis tietoisesti jättänyt monet kivat kengät kauppaan kun pohja on ollut aivan tasainen ja kova. Eikö olisi tarvinnut?
Tässä linkki erinomaisista Vivon paljasjalkakengistä.
Ja vielä kohtuullisen kivan näköiset.
http://brandstore.fi/Vivobarefoot-SS14+Ultra+Kids-12688.html
Tilasin tuollaiset yllämainitut Vivobarefootin kengät ja jopa muuten kovin ”muotitietoinen” tyttäreni tokaisi, että on nää paljon mageemat kuin Croxit.. Hih
Tyhmä kysymys: mitä tuo mitta tarkoittaa että väljää pitäisi jäädä 1.7cm? siis joka puolelle?
Väljää pitäisi siis jäädä varpaiden kohdalle.
Hei, mikähän on Antin kanta huopikkaisiin?
Tämä oli ihan mielenkiintoinen artikkeli aiheesta myös!
http://brandstore.fi/Vinkkeja+lasten+kenkien+valintaan+-+h5+Oletko+ostamassa+uusia+koulukenkia+Tunnetko+epavarmuutta+kun+olet+ostamassa+kenkia+lapsille-33-blog.html
Tuo oli hyvä ja lyhyt artikkeli 🙂
Oi kiitos tästä postauksesta!! Mulla on aina ollu se mielikuva että juuri crocsit olisivat lapselle hyvät kengät (koska kumi vaimentaisi hyvin iskua), mutta näköjään oon ollut ihan väärässä!! Ja kaikki muutkin kohdat olivat kyllä tosi hyödyllistä oppia! Meillä kysyttiin 8,5 kuukautisena neuvolassa että joko me ollaan puettu hänelle ensikenkiä ja treenailtu niiden kanssa liikkumista ja mä sillon kyllä vähän ihmettelin, kun mun mielestä tuollainen alle vuoden ikäinen lapsi ei vielä tarvitse kenkiä ollenkaan. Vasta sitten kun oikeasti opitaan kävelemään!
t. Korinna
Ihan huippu postaus, mielenkiintoinen ja kattava! Kiitos! 🙂
Itselläni on ollut oman jalan mukaan tehdyt tukipohjalliset noin 14-vuotiaasta tuonne 30-vuotiaaksi. Joka kerta tehty entistä tukevammat ja mm. terveyskeskuksen jalkaterapeutti (joka niitä siellä tekee), antoi mulle ohjeita kengän valintaan. Ja tukevahan sen piti olla… kalevalaisen jäsenkorjauksen avulla pääsin pohjallisista eroon kertaheitolla (ehdin mä 1 kk käyttää uusimpia 200 euron pohjallisiani käyttämään).
Toisaalta allekirjoitan, että jalat voi pilata huonoilla kengillä, mutta mielestäni muitakin syitä voi helposti olla taustalla?
Itselläni on 2v 5kk ikäinen taapero, joten kirjoitus on ollut hyvinkin ajankohtainen. Olen pyrkinyt ostamaan hänelle juuri joustavia, mutta hyvin istuvia ja laadukkaita kenkiä. Talvikenkiä oli todella vaikea löytää niin että oltais saatu se villasukkakin väliin viime talvena, 2 numeroa tavallista kenkää isommat Kuomat oli sitten ne mitkä ostettiin?
Mietin myös, mikä näkemys Antilla on esim. FitFlop -kengistä? En tiedä onko niillä lastenkenkiä, mutta itse olen niihin tykästynyt. 2008 siirryin koroilta mataliin kenkiin ja onhan tässä ollut hieman opettelemista, nyt 2015 syksyllä jäsenkorjaajani sanoi että nyt mä en enää näytä paljain jaloin siltä, että kävelisin korkokengillä vaikka olen paljain jaloin. Oli pakko tunnustaa vuosien paheeni korkokenkiä kohtaan..
Meillä tytär alko kävelemään 10 kkn iässä ja 2kuukautta kävellyt ulkona stonzeilla juuri siksi ettei muokkaannu jalka väärin. Mutta nyt kovilla pakkasilla suuri ongelma on löytää talvikenkiä! Vaikka taipuvat niin korko on korkea kaikissa. Vinkkejä? Kokeilin pari minuuttia tepsuja ja kyllä se askellus vaan muuttuu kun vertaa kevyillä stonzeilla kävelemiseen.
Hyviä huomioita kenkää valittaessa! Vielä muutamia lisävinkkejä löytyy Lastenvaate.fi:n samaa asiaa käsittelevästä artikkelista: http://www.lastenvaate.fi/kuinka-mittaan-kengan-koon-oikein/
Kiitos hurjan hyvästä postauksesta, olen tätä käynyt jo usemman kerran lukemassa. 🙂
Uutena kenkiin pitäisi siis jäädä 1,7cm (tai 1,9cm) tilaa. Missä kohtaa kenkä on liian pieni? Mikä on siis minimimitta, jolloin kenkiä kannattaa enää käyttää?
Moikka! Ja kiva kuulla, että postauksesta on ollut hyötyä! Itsekin aina välillä palaan sen pariin ja tarkistan, että mitenkäs se homma nyt menikään 🙂
Hyvä tuo sinun kysymyksesi. Minäkään en siihen tiedä vastausta. Mutta jos mietitään, että lapsen jalan pituus saattaa päivässä muuttua jopa sentillä, näkisin, että aamukoon ja kengän sisäpohjan koon väliin pitäisi jäädä edes sen verran tilaa. Meillä tämä menee valitettavan usein edelleen niin että tajuamme, että ohoh, kenkä on kyllä liian pieni. Yhtenä syksynäkin ostimme esikoiselle kolmet, KOLMET, välikausikengät, kun vanhat ehtivät jäädä pieneksi sinä pitkänä harmaana kautena kesän ja kunnon talven välissä. Puuh, onneksi lasten kengät menevät kivasti kaupaksi seuraavalle käyttäjälle pieneksi jäätyään 😀
Useamman vuoden vanha postaus, mutta hyvää asiaa. Nämä vinkit täytyy pitää mielessä kun suuntaa ensimmäisen kerran pikkuisen kanssa kenkäostoksille 🙂
Tämä on vanha postaus, mutta tiedustelen vielä, olisiko mahdollista varata jotain vastaanottoaikaa Antille tai tiedustella häneltä suoraan kengistä. Tai mikä muu taho voisi auttaa kenkävalinnassa? Tuntuu että monet kenkäkauppojen myyjät eivät osaa kuin jalkaterän pituuden mittauksen ja siihen perustuvat suositukset. Itse haluaisin myös suosia eettisiä ja ekologisesti valmistettuja kenkiä, mutta näiden merkkien ergonomisuus mietityttää.
Moi! Mä en valitettavasti enää yhtään tiedä, missä Antti nykyään menee, joten en myöskään tuosta vastaanottoajasta osaa sanoa. Toivottavasti löytyy hyvä popot joka tapauksessa, vaikka hankalaa se mallailu ja etsiminen onkin.