![](https://lahiomutsi.fi/wp-content/uploads/2016/02/a53d3-25c225a9la25cc2588hio25cc2588mutsi_lastenulkovaatteethaalaritkeva25cc2588t2016reima7-345x230.jpg)
Helsingissä on hiihtolomaviikko, ja ulkona on aistittavissa kevät. Talitiaiset laulavat sillä tavalla laiskan haikeasti kuin niillä on keväisin tapana. Loppusoinnun ne nostattavat lupauksena siitä, että ihan pian lähtee kesärallit. Raikkaiden paukkupakkasten jälkeen tämä leutojen plussakelien ilma tuntuu painavalta.
Me tehtiin pieni kaakaokupposten mittainen kevätretki takapihan metsään. Lapsille puettiin päälle muutamat kerrokset villaa ja päälle uudet Reimalta* saadut välikausivaatteet. Ei siellä vielä ihan noin lämmin ole, mutta lyhyellä reissulla ehti koeajaa uudet vermeet ilman kohmeisia käsiä.
Metsässä on lunta on paikoin vielä puoleen reiteen asti. Silti tuoksussa on jo mehevää kevättä. Kun laittaa silmät kiinni, kevään voi myös kuulla. Puiden oksilta tipahtelee viimeisiä märkiä koppuroita lunta, ja hiljalleen sulavasta hangesta kuuluu rapina. Sinne tänne hankeen on porautunut aukkoja, joista musta maa pilkistää valmiina uuteen kasvukauteen. Oravilla tuntuu olevan kevätsiivoukset käynnissä, sillä niin hopulla ja tärkeän näköisenä ne kipittävät kuusimajoissaan.
Mulle tulee joka vuosi mieleen näistä kevättä enteilevistä päivistä Pupu Tupuna. Rakastin niitä söpön ja vähän hömelön pupun tähdittämiä kirjoja pienenä, ja etenkin sitä, jossa Tupuna teki kaverinsa kissan kanssa keväällä sulavedestä puroja. Nytkin metsä on jo ihan itsekseen luonut lipitteleviä puroja sinne tänne. Vesi virtaa energisenä kuljettaen mukanaan menneen kesän lehtiä, ja mun tekisi mieli tehdä kaarnalautta. Kiivetessämme kalliolle löydämme tuoreet jäniksen jäljet. Olivatkohan ne purot sittenkin Pupu Tupunan tekemiä?
Parhaat ulkoiluvaatteet lapsille retkeilyyn
Esikoisen uusi Ginger-takkikin* henkii kevättä. Mä tykkään tuosta Reiman uudesta pehmeän vihreästä sävystä, ja onneksi esikoinenkin näki sen kauneuden. Takin helma on takaa pidempi, mikä pitää huolen, että möyriessä kevätpuuskat eivät pääse tuulemaan alaselkään, mutta takin muoto on lisäksi myös nätti. Huppu on jättimäinen kuin haltijoilla, ja se saikin esikoisen mielikuvituksen heti liikkeelle. Housuina hänellä on Kunto-välikausihousut*, jotka ovat raisumpaa meininkiä kestävää Reimatec-laatua. Kokemukseni perusteella en lapsille housuiksi ja haalareiksi muuta valitsisikaan. Housujen kulutuskestävyyttä parantaa vielä se, että niiden lahkeissa ei ole sisäsaumoja.
Kuopuksen Melassi-haalariin* tulee luultavammin liittymään paljon muistoja. Jos se vain on sopiva vielä syksyllä, se päällä aloitellaan päiväkotitaivalta. Pienimmän vaatevalinnat voin vielä tehdä ilman käyttäjän kuulemista, ja väriksi valitsin ihan käytännöllisyyssyistä tummansinisen. Toki se on mielestäni myös tyylikäs väri, johon saa helposti yhdisteltyä kaikenkirjavia asusteita. Kuten nyt vaikka tuon mun ompeleman väriräjähdyshuivin. Kuopuksen haalari on esikoisen housujen tapaan Reimatec-laatua ja sen sisällä oleviin neppareihin saa halutessaan näppärästi kiinnitettyä Reiman fleecehaalarin.
Saatiin molemmille lapsille myös Askare-välikausirukkaset*, jotka ovatkin olleet meidän perheen luottokäsineet jo neljän vuoden ajan. Luottokäsineet – kaikkea se äitiys teettää! Jos ja kun leikkiessä roiskuu, mä arvostan sitä, että nämä rukkaset voi ihan pesulapunkin mukaan heittää tarvittaessa päiväkodin kuivauskaappiin tai meillä kotona pesun jälkeen kuivausrumpuun. Kuivausvälineitä kestävää sorttia ovat myös esikoisen housut sekä kuopuksen haalari.
Miniretkellämme meillä ei ollut eväänä kuin termarillinen kaakaota ja pillimehut, jotka esikoinen kattoi tärkeänä kannonnokkaan. Istahdimme vaaleanvihreänä hehkuvien mustikanvarpujen viereen ryystämään eväitä, ja tuntui kaikin tavoin lohdulliselta että pian se on täällä. Kevät.
IHania kuvia 🙂
Onko toi haalari sininen vai musta?
Ai siewllä on jo noin kevät! Minusta kun tuntuu että noiden itäisten lumisateiden jälkeen talvi alkaa kunnolla vasta nyt. Toki valo lisääntyy ja tintit laulaa ja kevään odotusta on ilmassa, mutta en ole vielä läheskään valmis lopettamaan talvipuuhia ja siirtymään uuteen vuodenaikaan.
Tuo takki on kyllä tosi kaunis. Ja armeijatavaran arvostajan ja fantasia hörhön silmää miellyttävät tuo vihreän sävy sekä suuri huppu.
Nätit vaatteet 🙂
Älä ota tästä turhia paineita, ymmärrän että sinulla on ollut aika rankkaa viimeaikoina, mutta toivoisin että kun joskus taas jaksat ja ehdit niin ottaisin projektin ja kommentoisit vähän vanhempienkin postausten kommentteja. Välillä tuntuu että olisi jotain sanottavaakin, mutta kun postaus on jo pari päivää vanha niin ei viitsi kommentoida jos kaipaa keskustelua kun viime aikoina olet ehtinyt vastailemaan vain postausten ensimmäisiin kommentteihin (ymmärrettävästä syystä). Minulle kun kommenttikenttä on vähintään yhtä tärkeä juttu blogia lukiessa kuin uudet postauksetkin ja kyttään edelleen toiveikkaasti joitakin tuseamman viikon takaisia postauksiakin (en nyt ala erittelemään kun niitä on useampia) ja minua ilahduttaisi tällä hetkellä enemmän nähdä että olet vastaillut kommentteihin kuin uusien postausten näkeminen. Mutta älä ota asiasta liikaa paineita. Tämä on vaan yhden lukijan toive blogin suhteen ja luultavasti suurin osa lukijoista toivoo nimenomaan uutta sisältöä 🙂
Hetkinen, osaako lapsesi lentää vai mitä tuossa kuvassa tapahtuu?! x)
Myydäänkö noita takkeja aikuisten koossa? Minäkin voisin ottaa tuollaisen hupun!
Niin ihania kuvia!!! Mua ei tämä helmikuu inspiroi retkeilyyn sitten yhtään. En tiedä mikä siinä on. Mutta ei onneksi varmaan montaa viikkoa mene niin alkaa oleen jo kevätfiilis ja toivon mukaan menojalka vipattaa 😀
Mullakin ihan sydän hypähti kun yhtäkkiä näin kuvan tuosta lentävästä naperosta :–D
Söpöt vaatteet 🙂 Meillä luotetaan Reimatec Suoja-housuihin jos öö, kolmatta välikautta peräkkäin…malli pysyy, väri ja koko vaan vaihtuu. Sama luotto on Askare-rukkasiin, niillä mennään melkein koko aika kun rukkasia tarvitaan (talvella villalapsen kanssa), ja kestävät ja kestävät, pesua ja leikkejä, ei olla yhtäkään paria saatu vielä rikki (kiertoon lähti pieneksi jääneet hyväkuntoiset rukkasen melkein 2 vuoden tehokäytön jälkeen). Mikään muu rukkanen ei ole vastaavasti kestänyt, eli iso peukku Reimalle!
Ei mulla muuta, kuin että mä haluan itselleni tuon vihreän takin ja aivan kreisi kuva lentävästä lapsesta 😀 😀 Me niin lähdetään kaakaolle lähimetsään. Huomenna!
Huh, mikä mainio lentävä vauva:D:D:D
Moi! Ihana tunnelma kuvissa. Kyllä sekevät tulee!! Mielenkiintoista olisi tietää minkä kokoiset nuo Reimalta saadut vaatteet ovat?
Saa enemmän klikkauksia kun käydään koko ajan turhaan luuraamassa onko kommentteihin vastattu 😀
Minäkin ymmärrän kiireen ja sen, että markkinoinnillisista syistä uudet postaukset ovat tärkeitä, mutta itsekin olen monesti jättänyt kommentoimatta vanhoihin postauksiin (tai pari päivää vanhoihin), koska niihin kommentteihin ei usein tule enää vastauksia. Ei se tietenkään mikään velvollisuus ole, mutta yksipuolinen kommentointikin tuntuu pidemmän päälle hassulta. Ei siis todellakaan mitenkään moittien, mutta kommentoin nyt kun samasta asiasta oli toinenkin kommentti 🙂
Ja mehän mentiin!! 😀
http://pingalepingale.blogspot.fi/2016/02/evasretki-lahimetsaan.html
Kiitos, retkiltä ei voi tulla kuin ihania kuvia 🙂
Se on tummansininen, kuten tekstissäkin tulin maininneeksi 🙂
Kevättä on tosiaan kyllä ilmassa, kirjaimellisesti. Mutta niin myös talvea, joten en minäkään vielä talvipuuhista ole vielä valmis luopumaan. Pulkkamäkeen on päästävä vielä monta kertaa – ja luistelemaankin ainakin kerran.
Mäkin fanitan etenkin takkia, sillä kulkisin itse mielelläni samanlaisessa 🙂
Kiitos kauniisti ilmaistuista palautteista. Ja tiedättekö, kyllä mä tästä asiasta olen ottanut ihan valtavasti paineita. Sillä ette usko, kuinka harmittaa, että juuri nyt ei vain ole ollut aikaa (ja välillä energiastakin on pulaa) vastata kaikkiin kommentteihin. Sillä kommentit ja juurikin keskustelu siellä kommenttiboksissa on blogien vahvuus.
Koska postauksieni aiheet uivat välillä hyvinkin syvällä, myös keskustelut kommenttiosiossa ovat pitkiä ja monisyisiä. Niihin vastaaminen vie aikaa monia tunteja, ja ehdottomasti tahdon sen ajan siihen laittaa. Koska tahdon ja tietenkin myös siksi, että muuten siinä käy kuten kerroittekin, enää ei kommentoida. Nyt on ollut kuitenkin niin hoppua, että liian usein on pitänyt priorisoida se uusi postaus ensimmäiseksi – se kun kuitenkin palvelee suurempaa lukijakuntaa. Mutta toivon miehen hoitovapaan vapauttavan mulle niin paljon aikaa, että ehdin tehdä tämän blogihommankin taas kunnolla.
Ja heh, jos ja kun niitä klikkejä pitää tällä tavalla ammattibloggaajana miettiä, olisi nimenomaan syytä pitää keskustelua yllä kommentteihin vastaamalla. Siitä niitä klikkejäkin tulee 😉
Isin avustamana lentäminenkin on mahdollista 😀
Haha, sama! Mua pienemmät aikuiset ehkä mahtuisivatkin isoimpaan lasten takkikokoon 🙂
No joo, ei ihan yhtä paljon inspiroi kuin vaikka maaliskuu saati huhtikuu. Mutta kuten on joskus täällä blogissakin tullut kirjoitettua, ikinä ei harmita, että tulee lähdettyä. Sillä hyvä se on paskakin retki. Ja tällaiset postauksen miniretket ovat myös ihania – pienellä vaivalla ja tarpomisella retkifiilikseen takapihalla 😀
Yllätys! 😀
Joo, laatu on tosiaan hyvää. Meillä Reiman lisäksi Polarn O. Pyretin ulkovaatteet ovat kestäneet hyvin käyttöä. Muista merkeistä on huonompia kokemuksia, mutta toisaalta myös vähemmän kokemusta. Ollaan pysytty niissä hyviksi todetuissa 🙂
Ai miten ihana kuulla! Kiva toimia inspiraationa, etenkin retkeilyyn! Leppoisa ja mukava retki teilläkin ollut 🙂
Hän rakastaa tuota leikkiä. Se lentoleikkiä leikkivän lapsen naurukujerrus on niin sykähdyttävää kuunneltavaa 🙂
Kyllä, kevättä on selkeästi aistittavissa <3 Kuopuksen haalari on kokoa 92. Se on vielä iso, mutta kumpparilahkeiden ja takaa kiristettävän selkämyksen ansiosta ei haittaa. Esikoisen vaatteet ovat kokoa 110. Arvoin sen ja 116 koon välillä, mutta koska Reiman 110 talvihaalari on vieläkin aavistuksen iso, päädyin pienempään kokoon. Takki sopii varmasti vielä syksylläkin, mutta housut ovat juuri nyt sopivat. Pitää sitten hankkia aleista syksyksi isompaa kokoa olevat housut :)
Hei, ihania keväisiä kuvia. Mitkä kengät pienemmällä on jalassa? Ne kiinnostaa, kun pitäisi kengät ostaa…
Kuvissa tosiaan on kevättä 🙂 Pienemmällä – tai itse asiassa molemmilla lapsilla – on jaloissaan Crocsin nämä kengät.