Meidän makkari on ollut nyt reilun viikon yhtä suurta siskonpetiä. Kirjaimellisesti. Meidän kanssa nukkuu minun pikkusiskoni Susanna ja miehen pikkusisko Salla, jotka tulivat jeesimään lastenhoidossa. Tai pelastamaan pälkähästä olisi ehkä oikeampi ilmaus. Mun duuni alkoi maanantaina, mies on viettämässä ansaittua miesten lomaviikkoa lapissa kalastaen ja päiväkoti alkaa vasta ensi kuussa. Onneksemme siskomme saivat lomaa muista hommistaan ja ottivat vastaan tarjoamamme lyhyet au pair -pestit.

Viikko on mennyt ihan törkeän hyvin. Mun siskoni ehti olla mukana arjessamme monta päivää ennen lapinreissua ja mun duunia, joten ehti päästä rutiiniin sisään. Vaikka lomailimmekin Tallinnassa ja lojuimme rannalla, ehdittiin myös käydä notkumassa leikkipuistoissa ja leikkimässä lähimetsiköissä. Lapsikin ehti oirehtia vierastelunsa pois alta.

Niinpä mun perään ei ole jääty itkemään, vaikka lähtöhaleja antaessa lapsi on roikkunut mussa kiinni kuin pieni koala. Tänään minityyppi jäi jo iloisena vilkuttamaan ilman sydämen muljahtelua aiheuttavaa kitinää ja tarrautumista. Ekana päivänä ne olivat jo käyneet Korkeasaaressa, vaikka olin varma, etteivät uskalla noin nopeaan poistua Herttoniemeä pidemmälle. Toisena päivänä lapsi oli laitettu päikkäreiden ajaksi vaunuihin ja olivat kiertäneet keskustan kauppojen alennusmyyntejä beben koisiessa. Kolmantena päivänä olivat käyneet Sea Lifessa ja kun mä duunin jälkeen liityin mukaan meininkiin, olivat Linnanmäellä.

Kuusitoistavuotiaat au pairit itsekin sanovat olleensa ihmeissään, miten hyvin kaikki on mennyt. Koska mä tahdon tietää salaisuuden, jolla lapsen saa olemaan noin iloinen ja tyytyväinen, pyysin heitä kuvaamaan tämän päivän tapahtumat.

Kello 7–8 Lapsi herää seiskalta. Mä olen nostanut hänet aamuyöstä viereeni, mutta onnistuin ensimmäistä kertaa viikon aikana nousemaan herätyskellon soidessa 6.30 ilman, että lapsikin herää. Niinpä olen ehtinyt melkein hoitaa omat aamutoimeni, kun lapsi tepsuttelee kylppäriin. Hoidan lapsen aamutoimet, minkä jälkeen meikkaan loppuun ja juon kahvini lapsi sylissä istuen. Susanna alkaa sillä aikaa valmistaa aamupalaa; puuroa, hedelmiä, leipää ja kananmunia.

Mä lähden töihin puoli kahdeksalta halien ja pusujen jälkeen, kun toinen au paireista vielä koisii I love weekends -pussilakanaan kääriytyneenä. Susanna ja Minime syövät aamupalan rauhassa loppuun.

Kello 8–9 Salla herää kahdeksalta ja syö myös aamupalan. Susanna antaa Minimelle olohuoneen keinussa vauhtia ja lukee kirjoja.

Kello 9–11.30 Susanna lähtee Minimen kanssa lähipuistoon Sallan jäädessä siivoamaan aamupalan jälkiä, imuroimaan ja laittamaan lounasta. Ekassa puistossa lasketaan liukumäestä, rakennetaan hiekkakakkuja ja ollaan järkyttyneitä puistoon tulleiden päiväkotilasten käytöksestä. Käyvät vielä toisessakin puistossa ja kävelevät lähiympäristöä tutkien. Susanna kertoo huomanneensa, että lapsen kanssa olo ei olekaan niin raskasta, kun jaksaa vaan myös innostua hiekanmurusista ja kivistä. Fiksu likka.

Kello 10.30–11 Lounaaksi syödään tortilloja ja jälkkäriksi mustikoita.

Kello 11–21 Salla siivoaa keittiön ja Susanna rakentaa Minimen kanssa sillä aikaa maailman korkeimman palikkatornin. Lukevat yhdessä läjän kirjoja ja kiikkuvat keinutuolissa.

12–12.45 Menevät päiväunille. Muina päivinä uni on tullut kun on vain vienyt lapsen nukkumaan, mutta nyt Minime kieriskelee vieressä pitkät tovit ennen kuin nukahtaa. Susanna nukahtaa itse ja hätkähtäessään hereille uni on viimein tullut vieruskaverillekin.

12.45–15 Minime nukkuu päiväunia. Au pairit syövät lapsen unen kunniaksi jätskit. Salla datailee koneella ja katsoo padilta sarjoja. Susanna käy sillä aikaa kaupassa hakemassa eväät retkelle ja poikkeaa myös outletissa.

15–16 Minime herää. Syövät välipalaksi rahkaa ja herneitä. Tekevät lähtöä ulos ja järkyttyvät, miten paljon kantamukset lisääntyvät lapsen myötä.

16–17.30 Hurauttavat julkisilla Kumpulan maauimalaan. Ehtivät köllötellä, uida pari kertaa ja syödä eväät, kunnes mä liityn seuraan ja otan vahtivuoron.

Mä niin voisin rakentaa noille ihanille au paireille yksiön meidän makuuhuoneen nurkkaan, jotta voitaisiin nauttia tästä hoitokuvioluksuksesta (ja imuroidusta kodista) kauemmin!

Jaa: