Ja ihanammaksi tämä kaupunki muuttuu päivä päivältä, kiitos kukkivan kaupunkikulttuurin, asukkaiden yhteisöllisyyden ja urbaanin ilottelun mahdollistavien henkilöiden sekä tahojen. Yksi esimerkki tästä on Teurastamon alue. Sörnäisten ja Kalasataman huudeilla oleva Teurastamo rakennettiin vuonna 1933 Helsingin kaupungin teurastuslaitokseksi. Nykyään veri ei enää roisku tai sika kilju, sillä alue on tukkukaupan, ravintoloiden ja yhä enenemissä määrin kaikkien kaupunkilaisten käytössä.

Me vietimme ystävien kanssa urbaania juhannusaattoa Teurastamon pihalla, jossa on kaupunkilaisten vapaassa käytössä iso muurattu grilli grillausvälineineen – omat hiilet tai puut on tietty roudattava paikalle. Lisäksi tiilisten teurastamorakennusten välistä löytyy nurmikenttä ja riippumattoja loikoiluun. Pihassa on myös biitsi aurinkovarjoineen ja -tuoleineen. Biitsimeiningistä näkyy palasia eilisessä mekkopostauksessa. Vettä pulahtamista varten rannalla ei tosin ole, mitä nyt voi letkusta huljutella päälleen jääkylmää vettä ja antaa mielikuvituksen hoitaa loput.

Kun oli grillattu ruokaa grillissä ja ihoa auringossa, syöty ähky ja sitten vielä vähän tankattu lisää, loikoiltu ruokalevolla riippumatoissa, pelattu mölkkyä, otettu nokoset, potkittu palloa, kävelty käsillä ja möyritty nurmikolla, fillaroimme loppupäiväksi uimarannalle – syömään tietenkin vähän lisää eväitä.

Kuvissa näkyvä ihana kissatatuoitu nainen perheineen seikkailee Menolippu tuntemattomaan -blogissa.