Viime kesän lopulla ilmojen viiletessä huomasin perheen minin vaatekaapissa puutteen. Sieltä ei löytynyt mitään järkevää ratkaisua kantorepussa kulkevan lapsen jalkojen suojaamiseen. Paksummat housut tuntuivat vuodenaikojen välimaastossa turhilta, etenkin kun lapsi oli repun suojissa ja kiinni kantajassa reisistä ylöspäin. Villasukat taas eivät yltäneet tarpeeksi ylös, eikä siinä vaiheessa vielä edes tarvittu kengän sisälle paksumpaa vällyä. 

Tarvittiin siis säärystimet, jotka yltäisivät ihan reisiin saakka. Googlen konsultointi osoitti, että moisia myydään etenkin kantovaatteisiin keskittyneillä sivuilla. Mä tahdoin kuitenkin tehdä sellaiset itse. Ja heti. Koska olimme silloin mummilavierailulla, otin lainaan äidinäidinäitini vanhat metalliset sukkapuikot ja kaivoin ullakolta langan, jonka pirteän keltainen väri sai ohittamaan faktan, että rullalla oli 100 prosenttista tekokuitua.

Eipä juossut lanka puikoilla yhtä nätisti kuin kevyillä kutimilla ja hienoilla villalangoilla on tottunut. Lanka hiertyi käsissä hikiseksi ja metallipuikot saivat sormenpäät helliksi. Silmukoita ja kirosanoja karkaili vuorotellen. Niinpä muutaman illan puhteeksi tarkoitettu säärystinprojekti hautautui keskeneräisenä jonnekin ensilumen alle, kun kevyen villakerroksen lisäksi lapsen ylle tarvittiin jo toppaa.

Muutama viikko takaperin, kun vuosikymmenien pisin ja pimein talvi alkoi vihdoin luovuttaa, kaivoin projektin taas esiin kässäkorista. Runnoin tekeleet valmiiksi hammasta purren parin pitkän työmatkan ja yhden kaupungilla vietetyn villin kahvilavapaaillan aikana. Ja vihdoin reisistimet ovat valmiina!

Tällä mun ohjeella sinäkin voit tehdä samanmoiset omalle mukulallesi. Ohje on helppo kuin mikä, ei tällä osaamisella vaikeata ohjetta edes osaisi luoda. Nämä reisistimet toimivat parhaiten noin 70–90 senttisellä kaverilla. Ensin enemmän mytyllä ja miksei sitten isompana ihan vain säärystiminä, kun pituus ei enää reisiin asti riitä. Tarvitset sukkapuikot koossa kolme ja jotain niille sopivaa lankaa (tsekkaa lankakerän vyötteestä).

Reisistimet:

  • Luo yhdelle sukkapuikolle 56 silmukkaa. Neulo yksi kierros aina oikeaa jakaen silmukat samalla neljälle puikolle, eli niin, että jokaisella puikolla on 14 silmukkaa. 
  • Seuraavalla kierroksella, kun neulot ympyrän kiinni, aloita resori neulomalla kaksi oikein ja kaksi nurin. Jatka näin 16 kierroksen ajan. 
  • Saatuasi resoriosan valmiiksi, neulo 34 kierrosta oikeaa. Tämän jälkeen neulo yksi kerros, jonka aikana kavenna yksi silmukka joka puikon alussa ja lopussa. 
  • Kavennuskierroksen jälkeen neulo 46 kierrosta oikeaa. Tämän jälkeen neulo yksi kerros, jonka aikana kavenna yksi silmukka joka puikon alussa ja lopussa. 
  • Tsekkaa, että puikolla on parillinen määrä silmukoita. Mä itse olin onnistunut toisen reisistimen kohdalla lisäämään puikoille jostain yhden extrasilmukan, jonka jouduin kaventamaan ennen seuraavaa askelta. 
  • Seuraavaksi on nilkkaresorin vuoro. Neulo kaksi oikein ja kaksi nurin 16 kierroksen ajan. Päättele silmukat neulomalla löyhästi, ettei resori jää kiristämään. 
  • Tekaise reisistimelle toinen samanmoinen kaveriksi. 

Vaikka näistä meidän minin omista reisistimistä kyllä saletisti näkee, että mutsi ihan ite teki, ovat ne nätit ja söpöt kuin vastakuoriutuneet tiput. Kantovälineellä kulkiessa ne ovat erinomaiset, mutta toimivat hyvin myös tuomassa lisälämpöä rattaissa istuessa. Kummastakaan ei ole havainnekuvaa, sillä minityypin mielestä käveleminen on juuri nyt maailman siistein juttu ja istuminen missä tahansa kulkuvälineessä maailman eniten mälsää.

No onneksi likan uudet reisistimet pelittävät hienosti myös silloin, kun ollaan hitaasti mutta varmasti matkalla tapaamaan uutta vastasyntynyttä ystävää, ja mekon alla olevat suloiset sukkahousut eivät ihan riitä pitämään kinttuja lämpiminä.

Jaa: