Mä olen aina unelmoinut tekeväni saman kuin entinen työkaveri kertoi tehneensä kaveriporukalla monia juhannuksia sitten. He olivat lainanneet vanhan amerikanraudan, ostaneet Lonely Planet Finland -oppaan ja ajaneet hiukset hulmuten porukalle tuntemattomaan Itä-Suomeen seuraten Lonely Planetin vinkkejä. 

Reissu turistina omassa kotimaassaan oli ollut unohtumaton. Hyvä opaskirja voikin parantaa lomareissua yhtä paljon kuin huono opaskirja voi sitä huonontaa. Itse lainaan aina ennen ulkomaanlomia kirjastosta läjän kohdemaasta kertovaa kirjallisuutta, mutta yksi kirja on saatava myös omaksi. Siihen saa raapustaa muistoja sekä merkintöjä ja sitä voi lainata oman reissun jälkeen eteenpäin kerryttämään lisää käsinkirjoitettuja vinkkejä sivuilleen.

Me ollaan Lähiöjepen kanssa tykätty suomalaisen Mondon matkaoppaista, ja niitä onkin kertynyt kirjahyllyymme rivi. Esimerkiksi vuosien takainen reissumme Prahaan ei olisi ollut lähellekään niin onnistunut ja upea ilman Mondon opasta. Toisaalta sitten taas Thaimaa-opas ei antanut perhekuukauteemme juuri mitään uutta, sillä siinä on pyritty änkemään koko suuri maa yhteen kirjaan.

Olin kuitenkin täpinöissäni, kun sain Mondolta matkaoppaskirjan omasta kotikaupungistani, Helsingistä. Rakastan Helsinkiä ja kotikaupunkimatkailua, joten kirja on omiaan kirjahyllyyni. Ja tällä kertaa Mondo ei pettänyt odotuksia. Sen lisäksi että se vie ulkopaikkakuntalaisen turistin kädestä kiinni pitäen näkemään palan autenttista, rouheinta ja kauneinta Helsinkiä, se on kirja, jonka ainakin jokaisen kaltaiseni junan tuoman pääkaupunkiseutulaisen pitäisi lukea. Välillä on kiva katsoa omia nurkkiaan turistin silmin, aivan kuten entinen työkaverini teki lähtiessään ulkomaalaisille turisteille tarkoitetun Suomi-opaskirjan kanssa seikkailulle kotimaahansa.

Mondon Helsinki-opas antaa pääkaupunkiseutulaiselle enemmän tietoa paikoista, joiden ohi hän joka päivä kävelee sen enempiä miettimättä. Se listaa tuttuja ja osittain myös tuntemattomia ravintoloita, putiikkeja, tapahtumia, puistoja ja reittejä. Parasta kirjassa on se, että se muistuttaa nauttimaan Helsingin upeudesta ja vierailemaan paikoissa, joissa ei ole käynyt. Mä esimerkiksi olin kuullut Kruunuvuorenrannan autiohuviloista, mutta vasta Mondon oppaan muistuttamana ja innoittamana tehtiin sinne päiväretki.

Toinen opus, jonka lapsiperheellisten Helsinki-turistien tai pääkaupunkiseudulla asuvien perheiden kannattaa hankkia käsiinsä on Lasten kanssa Helsingissä -kirja*, jonka sain Minervalta. Tämäkin kirja on ollut meidän käytössä parhaimmillaan silloin, kun olemme kaivanneet inspiraatiota lomapäiviin tai ihan tavallisiin arki-iltoihin ja viikonloppuretkiin. Tästä on ollut apua myös silloin, kun olen lähettänyt etukäteen tekemisehdotuksia luoksemme vierailulle tulleille lapsiperheille. Kirjassa esitellään 100 menovinkkiä ja hauskanpitokohdetta pääkaupunkiseudulla näyttelyistä saariin ja uimapaikoista leikkipuistoihin.

Musta on ihanaa, että kirjassa lapsiperhe-eloa ei ole katsottu suppeiden lasien läpi. Herkkuhetkiin ehdotetaan Cafe Regattaa ja Villa Angelicaa, ei Mäkkiä ja Rossoa. Tekemisinä ehdotetaan päiväretkeä Uunisaareen tai tutustumista Kissataloon, vaikka toki mukana ovat myös kaikki peruskaurat Linnanmäestä HopLoppiin. Kirja helpottaa myös retkien suunnittelua, sillä se kertoo yhdellä silmäyksellä aukioloajat, julkiset kulkuyhteydet ja hinnat. Toki ne saattavat muuttua, mutta onpas aikakin sinnepäin-tietoa.

On onni saada asua Helsingissä, jossa tekemistä riittää niin paljon, että etenkin näin kesällä meinaa tulla ihan ähky. Näiden opusten avulla kotikaupungin ihanuudet voi ottaa haltuun kätevämmin ja helpommin. Ja parhaimmillaan löytää retkillään jotain sellaista, joka saa rakastumaan Helsinkiin aina uudelleen ja uudelleen.

Jaa: