Taisin nähdä laatikkopyörän ensimmäistä kertaa livenä ollessani opiskelijavaihdossa Hollannissa. Siellä fillarointikulttuuri kukoistaa ja laatikkopyöriä rullaa menemään joka puolella. Laatikossa näki kuljetettavan lapsien ja ruokaostosten lisäksi esimerkiksi koiria, remonttitarvikkeita, puuntaimia, huonekaluja ja lavoittain bisseä.
Laatikkopyörä onkin kuin fillaroivan perheen farmariauto. Sellainen, joka ostetaan perhekoon kasvaessa. Meillä ei ole autoa, vaan kuljemme julkisilla ja kesäisin mahdollisuuksien mukaan pyörällä. Viime kesänä fillarointikilometrit jäivät kuitenkin muutamaan, sillä lapsi ei suostunut kulkemaan kuin kiinni ihossa, kantorepussa. Kun lastenrattaatkin saivat aikaan hengästyttävää paniikki-itkua, minkäänlainen fillarointijärjestely vauvan kanssa ei tullut kysymykseen.
Mutta nyt! Oikeastaan oli hyvä, että me ehdimme rauhassa miettiä meidän arkeen sopivinta fillariratkaisua. Tiesimme heti, että kaipaisimme pyörän tarakalle laitettavaa lastenistuinta järeämmän ratkaisun. Vaikka niin on kuljetettu lapsia iät ja ajat, itseni mukaan lukien, mä olen sen verran nynnerö, että pelkäisin kruisailevani pyörän nurin lapsen ollessa kyydissä. Kun meno on takana hytkyvän lapsen takia tavanomaista epävakaisempaa, ohjaustangossa kulkevat kauppakassit toisivat mukaan jo liikaa jännitystä.
Seuraavaksi mietimme pyörän perään asennettavaa peräkärryä. Koska meillä on jo kaksi fillaria, ajattelimme että irrotettava peräkärry olisi kätevä siirtää pyörästä toiseen tilanteen mukaan. Muutamista malleista olisi saanut samalla juoksurattaat ja vaikka jalakselliset suksikärryt muutamalla lisävarusteella. Mä en kuitenkaan tykännyt ajatuksesta, että lapsi olisi irrallisessa kärryssä selkäni takana, jonne en näe. Luin arvioita sekä kokemuksia erilaisista ratkaisuista ja lopulta parin pyörähifistelijän kanssa juteltuani päätös oli tehty. Laatikkopyörä sen on oltava.
Laatikkopyöriäkin on monenlaisia, joista löytyy kokemuksia ja tietoa esimerkiksi lapsiperheiden hyötypyöräilysivusto Tavarafillari.fi:stä. Me päädyttiin hollantilaiseen Babboe-merkkiin sen hinnan, helpon satavuuden ja kuulemiemme suositusten perusteella. Perhepyörät ovat melko hintavia, mutta toisaalta samalla hinnalla ei makaisi auton vakuutuksia, bensoja ja muita kuluja edes vuoden ajalta. Babboe on laatikkopyöristä edullisimpia, tämä meidän kolmipyöräisemme maksoi ilman lisähärpäkkeitä 1499 euroa. Babboella on nykyään suomalainen jälleenmyyjä Espoossa, joten fillari tuli perille kahdessa viikossa tilauksesta, eikä tarvinnut säätää rahtien kanssa, kuten ulkomailta tilattaessa.
Kuten lootiin yleensäkin, Babboeenkin on saatavilla lisäosia. Me saatiin kaupanpäällisiksi istuinpehmusteet ja sadekatos. Ja koska kyseessä on perhepyörä, näihin on saatavilla tietenkin vauvankaukalo, taaperoistuin ja lastenistuin. Babboelta neuvottiin, että me ei enää istuimia tarvita, kun penkeillä on kuitenkin pehmusteet ja pyörään kuuluu vakiona viisipistevyöt neljälle lapselle. Taaperoistuimessa olisi kuitenkin ollut sivuilla tuet lapsen päälle, jolloin nukkuvan pää ei poukkoile holtittomasti. Saas siis nähdä, kuinka käy, kun kesken matkan iskee univaje.
Miltä sitten tuntui kiivetä laatikon selkään ensimmäistä kertaa? Oudolta ja vaikelta. Mä jouduin kiertää taloamme monen monta kertaa ennen kuin sain menon niin varmaksi, että uskaltauduin liikenteeseen. Meni nimittäin tovi tottua tai edes tajuta kolmipyöräisen ohjaus. Siinä kun ohjaustanko on kiinni laatikossa ja istuinosa on kuin laatikon häntä, joka seurailee perässä. Toisin sanoen kääntäessä ohjaustanko liukuu kääntyvän laatikon mukana sivulle. Siksi kolmipyöräisen kanssa ei myöskään voi harrastaa leppoisaa yhdellä kädellä ohjausta, sillä jo etupyörät osuvat vaikka kuoppaan ja kädet eivät ole tiukasti tangossa kiinni, fillari lähtee helposti lapasesta. Babboen kolmipyöräistä laatikkopyörästä liikenteessä löytyy videopätkää muun muassa täältä.
Kun erilaisen ohjaustavan vihdoin sisäisti, homma lähti rullaamaan. Pyörä on painava, joten odotin saavani sitä polkiessa kesän loppuun mennessä antiloopin pulleat jalkalihakset, mutta seitsemänvaihteinen pyörä kulkikin yllättävän vaivattomasti. Suoralla asfaltilla polkeminen meni kuin itsestään, hiekalla meno oli selkeästi raskaampaa. Myönnettäköön myös, että muutamassa ylämäessä jouduin työntää hiki valuen fillarin ylös, kun voimat eivät riittäneet polkemaan. Babboeen on saatavilla akkukäyttöinen sähkömoottori, joka kuulemma toimii vähän kuin myötätuuli ylämäessä, mutta ainakin vielä mennään ihan pers- ja reisilihasvoimin.
Kolmella pyörällä liukuva laatikkopyörä tuntuu turvalliselta ja vakaalta polkea. Se on myös niin painava, että vaikka kuinka paikoillani keikuttelin, sitä on hankala saada kumoon. Mutta jos sillä päästelee kovaa vauhtia mutkaan, salettiin toinen etupyöristä irtoaa maasta ja kaatumaankin sen varmasti saisi. Mutta koska kolmipyöräinen on melko kankea käännettävä, mä ainakin mieluummin himmaan mutkiin tullessa vauhtia. Kolmen pyörän ansiosta pyörän kyydistä ei tarvitse nousta esimerkiksi liikennevaloissa, vaan lestille voi jäädä chillailemaan jalat polkimilla.
Parannusehdotuksiakin tuli heti ekan ajopäivän jälkeen. Olisin toivonut, että pyörässä olisi ollut lukollinen säilytyslaatikko, jonne olisi voinut laittaa esimerkiksi kypärät ja kantorepun. Esimerkiksi kaupungille mennessä kantoreppu on vielä must, että saan pääasiallisesti konttimista suosivan lapsen kulkemaan mukanani pyörän jäädessä parkkiin. Koska meillä on kaksi taaperokokoista reppua, Tulan ja Wompatin, toinen voisi olla aina fillarissa mukana. Taidetaankin pultata laatikon sisälle tanko, johon voi pitkällä vaijerilukolla kiinnittää kypärät ja reput. Vesipulloteline myös tarvitaan, niitä saa onneksi halvalla vaikka Tigerista. Kaipaisin myös ohjaustankoon kiinnitettävää telinettä iPhonelle, jotta voin käyttää Reittioppaan pyöräilykarttoja yhtä kätevästi kuin autoilijat navigaattoreitaan. Onko jollain telinesuosituksia?
Parasta laatikkopyörässä oli heti ensimmäiseltä polkaisulta se, että myös lapsi tykkäsi olla kyydissä, eikä vaunukauhun jättämä pelkomme hepuleista onneksi toteutunut. Loodalla rullaillaankin tästä eteenpäin kaupungille ja kavereille kylään. Kyytiin mahtuvat lapsen lisäksi harrastusvälineet, ruokaostokset ja isonkin sakin piknikeväät ja -viltit. Tällä kuljettaa kätevästi ullakolle kasautuneet ongelmajätteet ja rikkinäiset pienkodinkoneet kierrätyskeskukseen. Laatikko toimii kuljettamisen lisäksi kätevänä myyntipisteenä tulevan kesän Kallion puistokirppiksillä. Ja tällä kun polkee Hakaniemeen Ikean ilmaisbussille, voisin ostaa huonekalujätistä vihdoin ne muutamat isot kehykset postereille ja säilytyslaatikot ullakolle, kun saisin ne kätevästi bussista fillarilla kotiin. Maailma ja sen mahdollisuudet laajenivat just yhden laatikkopyörän verran!
Jos teilläkin on tarvetta perhefillarille ja Babboe kiinnostaa, sain teille alekoodin Babboen nettikauppaan. Koodilla HV00 saatte laatikkopyörän oston yhteydessä hankkimistanne lisäosista 50 euron alennuksen. Jos käytätte koodin, mä saan siitä hyvästä myös hieman pätäkkää, mistä en olisi ollenkaan moksiskaan nyt kun säästötilillä on laatikkopyörän kokoinen reikä.
Miehelle piti heti esitellä, että joskus kun on seuraavan kerran rahaa, tuollainen pitää kyllä hankkia! 😉
Joo, kyllä se säästötilillä käyminen kirpaisi, mutta eipä tarvitse otta autolainaa 😀 Mä en malta mennä nukkumaan, kun mietin, mitä kaikkea voidaankaan nyt tehdä, kun pyörät ovat taas alla ja keväinen Helsinki avoinna!
Pähee on pyörä! Tangon pulttaaminen tai kiinteän laatikon askartelu penkin alle onnistuu varmaan, mutta ehkä tarakalle sais korin, jolloin tavarat ois eri tilassa lapsen kanssa liikkuessa?
Mä oon kanssa ilmottanut, että kun meidän perhe muuttaa kesällä lähiöön, niin mä haluan tämösen, kun me hipit ei autoa huolita… Mies pitää saada vaan taivuteltua, niin kiitos tästä, pistän sen lukmeaan tän 🙂 t. Taija
Miten te säilytätte pyörää? Siis pyöräkellari joo mutta meillä se on ainakin ihan tukossa fillareista 😀 plus pelottaako/arveluttaako mahdollinen ilkivalta? Onko tossa mitään/minkälainen takuu?
Vau! Oon näistä lukenutkin juttuja ja kovasti houkuttaa. Meillä on kyllä auto, mutta mulla ei ole ajokorttia. Nyt kahden lapsen kanssa tolla ois ihana liikkua vaikka kaukana olevalle uimarannalle tai mihin vaan kävelyn sijasta. Harmi että hinta on kova, ehkä ens kesänä sitten… Kärrikin on kyllä vaihtoehto meille, mutta kyllä laatikko ois kivempi!
Ah, paskarallia pitkin Herzikaa, tässähän tulee lapsuus ja nuoruus mieleen 🙂
Kokeilitko jo ylämäkeen? Mua epäilyttää, etten jaksaisi edes työntää mäkeä, jos kyydissä on kaksi lasta ja jotain tavaraa, polkemisesta puhumattakaan. Hollannissa ja Tanskassahan pyöräily onkin letkeää myös maastonmuotojen osalta…
Muakin kiinnostaa pyörän säilytys kerrostalosa. Keltsu on, mutta en uskaltaisi sinne edes fillaria jättää, tuosta puhumattakaan. Entä kaupungilla, miten suojaat pyörän ilkivallalta ja varkailta?
Mahtuuko toi edes kellariin? Voiko Espoossa käydä itse kokeilemassa, epäilen omaa pyöräilykuntoani…
Miehen mielestä suurin ongelma on se, että pyörä on liian raskas polkea ja ensimmäisenä yönä, joku käy potkimassa vanerit sisään yms…
Meillä oli aiemmin Babboe, joka toimikin tosi hyvin entisessä tasaisemmassa asuinpaikassa. Mutta kahden pojan kasvaessa ja maaston muututtua muuton myötä mäkisemmäksi, jouduttiin pyörästä luopumaan. Ei onnistunut ylämäet meikäläiseltä ollenkaan ja miehelläkin teki tiukkaa. Onneksi pojat nykyään pyöräilee itse. 🙂
Nii on pähee! Varmasti tarakalle saisi korin tai pyöräkassin, jossa säilyttää tavaroita. Toivoisin kuitenkin voivani säilyttää kypärät ja kantoreput aina fillarissa, jotta kotoa lähtemisestä vähenisi muutama liikkuva osa pois, kun ei niitä tarvitsisi muistaa. Ja laatikkossa ne olisivat suojassa sateelta ja ne saisi kätevästi kiinnitettyä lukoin. Vai tietääkö joku jotain fillarin tarakkalaukkua, joka pitäisi varmasti vettä, jonka saisi lukittua kiinni pyörään ja jonka läpän saisi senkin lukittua varkaiden varalta?
Hihi, tää on kyllä erihyvä lähiömenopeli!
Meillä on onneksi isot ulos avautuvat kellaritilat, joten pystytään pitämään pyörää sisällä. Varsinaiseen pyöräkellariin tää ei olisi kyllä mahtunut edes ovesta sisään 😀 Eli ulkona näitä varmasti monet säilyttävät. Sitä varten siihen saa sellaisen ”pyöräpyjaman” eli muotoon ommellun suojapressun, samanlaisen kuin moottoripyöriinkin.
Toki ilkivalta aina pelottaa, mutta ei tämän kanssa sen enempi kuin autoon tai vaikka prätkää kohdistuva ilkivalta, jos meille sellaiset olisi. Varkauksia en pelkää, sillä tätä ei niin vain heitetä olalle ja viedä pois. Ja kun ovat sen verran harvinaisia vielä, fillari löytyisi kyllä nopeasti ja varkaat jäisivät kiinni. Mutta näitä keissejä vartenhan on kotivakuutus, joka korvaa myös pyörään kohdistuvat ilkivallat ja varkaudet. Itse fillarissa on muistaakseni viiden vuoden takuu, mutta se tuskin koskee ilkivaltaa tms vaan esimerkiksi pyörän rikkoutumista normikäytössä.
Joo, ei se auto varmaan paljoa auta, jos ei ole korttia 😀 Ja totta, tällä on kiva mennä huristaa just uimarannalle, kun kyytiin saa uimavälineet ja eväätkin – lapsien lisäksi!
Hahaaa, joo Hertsikassa on hyvä vetää paskarallia! 😀
Joo, kuten postauksessa kirjoitan, muutamat ylämäet jouduin taluttaa pyörää, kun ei perslihakset kestäneet polkemista. Toki syynä saattaa olla myös pitkä pyörättömyyskausi ja just alle vedetty bodypump kyykkyineen, mutta luulisin, että suurissa mäissä ei auta edes antiloopin reisilihakset. Tekstissä kirjoitin myös Babboeen saatavasta ladattavasta sähkömoottorista, joka kuulemma auttaa just esimerkiksi mäissä. Kokemusta siitä ei ole, joten hankala sanoa. Mutta joo, on ihan totta, että alavilla mailla tällä on hyvä polkeä menemään. Ja nyt kun tässä suunnittelen pyöräreittiä kaverin luo, otan suosiolla ankean asfaltoidun pyörätien kuin kauniin merenrantahiekkatien just pyöräilyn keveyttä ajatellen.
Me säilytettään tätä kellarissa. Pyöräkellariin ei mahtunut, mutta onneksi on muita ulos avautuvia tiloja. Muuten säilyttäisin pihalla ja suojaisin säältä ”pyöräpyjamalla”, eli samantapaisella muotoon ommellulla suojalla kuin jota prätkiin on saatavana.
Mä en näe tätä sen kummallisempana juttuna varkaiden ja ilkivallan kohdalta kuin kaupungille ja pihoille jätettäviä autoja tai moottoripyöriäkään. Samalla tavalla kuin niille voidaan tehdä ilkivaltaa, voidaan myös tälle. Varkaiden kannalta mä en näe tätä hyvänä kohteena, sillä sen liikuttamiseen tarvitaan ainakin pakettiauto, jos ei sitten ala lukkoja sirkkelöimään paikan päällä. Eli ihan kännipäissään tätä ei päähänpistosta nosteta olalle ja kuljeteta kotiin. Lisäksi kun nämä ovat vielä sen verran harvinaisia, fillari löytyisi melko helposti. Vähän kuin varastaisi keltaisen ferrarin punaisilla pilkuilla ja lähtisi sillä sitten liikenteeseen.
Ja onneksi on kotivakuutus, joka korvaa sekä ilkivallan että varkaudet sellaisten sattuessa. Toivottavasti toki moisiin ei tarvitse turvautua.
Meillä mahtui kellariin, mutta suurimpaan osaan kerrostalojen kellareista ei varmaan mahdu. Silloin sitä joutuu säilyttää ulkona, kuten autoja ja moottoripyöriäkin jotkut joutuvat. Suojaksi on saatavilla ”pyjama” eli muotoon ommeltu pressu, kuten moottiripyöriinkin. Aina on toki se mahdollisuus, että joku kokee haluavansa potkia vanerit sisään, kuten joku voi potkia autosta sivupeilit irti tai vetää terävällä esineellä moottiripyörän nahkaistuimen silpuksi. Sen riskin kanssa vain tarvii elää ja pitää mielessä, että jos niin käy, onneksi on kotivakuutus joka korvaa.
Ainakin tämä meidän laatikkopyörä on selkeästi raskaampi polkea kuin normifillari. Odotin kuitenkin sen olevan vielä raskaampaa. Babboetakin on saatavana kaksipyöräisenä versiona, jolloin laatikko on pienenpi, mutta polkeminen myös kevyempää. Näitä voi käydä Espoossa kokeilemassa ja nettisivujen mukaan myös ”eräillä muilla paikkakunnilla”. Täältä siitä lisää: http://www.babboe.fi/babboe-koeajo.php
Täälläkin korkattiin pyöräkausi ja ihanaa, tyttö viihtyi pyöränistuimessaan niin, että hihkui ”lisää, lisää” (tähän päästiin pitkän ”äiti ihastelee pyöriä” vaiheen jälkeen, jolloin ”aivopesun” seurauksena lapsesta pyörät on melkein yhtä siistejä kuin koirat). Seuraava askel oli sisäänajaa kypärän käyttö. Lopulta kuin kelit suosivat, niin lapselle heitetty ”lähdetäänkö pyöräilemään” sai ton taaperon hihkumaan riemusta (vaikkei se siis vielä ikinä ollut pyörän kyydissä ;)). Omassa rinnassa sykkii riemu, ihanaa tänä kesänä olen vapaa kulkemaan (nimimerkillä viime kesän kuljin joko lapsi kantorepussa tai sitten peläten että se alkaa kirkua vaunuissa joissa se ei viihtynyt, teidän minime:n kaltainen tirppana täälläkin).
Laatikkopyörän hankintahinta ehkä kirpaisee, mutta ei tämä pyörä plus pyöränistuin -vaihtoehtokaan ihan ilmainen ole. Vaikka polkupyöriä löytyy tältä fillariharrastajalta turhan monta *köh*, niin yksikään ei niistä ollut sellainen mihin olisin halunnut pyöränistuimen kiinnittää (liian kevyt, ei tarpeeksi pysty ajoasento jne ;)). Niinpä ostamalla halvahkon peruskolmivaihteisen (edellisvuoden mallia) ja perusfillari-istuimen (ilman kallistuksia tms) köyhdyin melkein 400 euroa (ja jos oisin ostanut ”hienomman” lastenistuimen ois rahaa mennyt melkein 100 euroa enemmän).
Mukavia pyöräilyhetkiä lähiöön!
Bilteman juomateline maksoi alle 5e, pyörän runkoon kiinnitettävä.
Meillä luotetaan siihen että 5&6v pyöräilee itse ja 2v matkustaa kyydissä.
Nappaan mukaan joko kantorepun/liinan tai matkarattaat.
http://www.quinny.allmarkets.ru/quinny2008/zapp_bike_carrier2.jpg meillä on siis nuo kuvan matkikset, jotka oikeasi menee noin pieneen nippuun ja saa kiinni pyörään.
hankittiin ne keskimmäiselle jo, kun maman voimat loppui 15kg 2vuotiasta kannella helteillä 😉
Voi ääs! H-a-l-u-a-n tuollaisen mutta pitäisi säilyttää pihalla (jolloin pelkään et se pöllitään), koska pyöräkellariimme johtaa noin 50 cm kapea saatanallisen jyrkät rappuset. Sen lisäksi että kahden neliön kellarissa on 22 talouden pyörät.
BUHUUUUUUUU!
Totta nämä menee varmaan kotivakuutukseen. Mietinkin, että pitäiskö näille ottaa vähän samaan tapaan kuin autolle oma vakuutus. Uskallan kyllä väittää, että pyörät kokevat autoja useammin ilkivaltaa, tuollainen huppu voisi toki vähentää sen riskiä.
Myytiin juuri auto pois ja mua houkuttais täläinen, mutta mies hanaa vastaan. Hinta vaan ei ole pieni kuusi kertaa suurempi kuin meidän auton arvo oli lopussa 😀
No niin, olisi siis kannattanut lukea eikä vain katsella kuvia. 😉 Moottori olis kyllä aika luksusta, ihan omaankin pyörään, aiai.
Ihana! Me vaan asutaan sen verran mäkisessä kaupungissa, että en jaksa uskoa jaksavani ajaa tuollaisen kanssa. Meillä on peräkärry, jossa kyllä just raijaa ne 2 lasta mäetkin ylös (kun satulasta voi nousta ylös ja ”vimputtaa” pyörää ,) ja siinä on yksi ihan ehdoton etu, eli kun vaikka nuorempi simahtaa kärryyn ja pitäisi vaikka käydä matkalla rannalle kaupassa, saa kärryyn muutamassa sekunnissa sen työntöaisan ja pienen etupyörän ja päästään kaupan kautta eteenpäin herättämättä lasta. Minuakin isomman ollessa pieni mietitytti, että miten se siellä takana viihtyy, mutta voin sanoa että loistavasti!
Autolla ajaessa minua ahdistaa todella kun takapenkille ei nää ja 1-vee kiljuu kuin hinaaja kaukalossaan. Samainen lapsi ei kilju tuossa kärryssä, sieltä näkee loistavasti ulos + pyörän kanssa voi pysähtyä kun siltä tuntuu, toisin kuin auton kanssa.
Lisäksi ollaan kärryn kanssa vedetty ihan pitkiäkin monen päivän reissuja, ja se toisaan kulkee vaikka millä soratiellä. Keveys on todella etu nyt kahden lapsen kanssa. Lisäksi taakse mahtuu kuitenkin vielä esim. 2 kauppakssia/ rantatarpeet. + jalkoihin jotain lisää. Lisäksi sen voi jättää odottamaan päiväsi tarhan pihaan, joten ei ole väliä kuka hakee ja vie, kun käy molempiin pyöriin.
Mut ihana tuo on. Itsekin noita aikoinaan Köpiksessä ihastelin, mutta siellä tosiaan maa on tasaista kuin pannukakku. Siellä oli lisäksi vaikka mitä super kevyitä hiilikuitu vaunuja (edessä/takana) Sama idea kuin noissa laatikoissa. Jos meillä ei olisi tuota kärryä, niin harkitsisin ankarammin, ehkä se toimisi meillä sen moottorin kanssa. Nyt on kuitenkin hyväksi havaittu menopeli alla, joten sillä jatketaan. Mielelläni kuitenkin kuulisin lisäkäyttö kokemuksia! Ihania reissuja teille, pyöräily on tosiaan vapauttavaa! (varsinkin kun jäi se viime kesä vähän väliin)
eepu
Mä oon myös miettinyt tällaisen laatikkopyörän hankkimista, mutta varmaan jatkan unelmointia paksummasta lompakosta ja pidän vauvavuoden pituisen pyöräilytauon. Tai ehkä sitä uskaltaa syksyllä kokeilla miten tuo kuopus asettuu turvaistuimeen jos löytyy jostain tarpeeksi pieni kypärä.
Kyselit telinesuosituksia ja mies käyttää omassa fillarissaan Amazon.uk:sta tilattua Busch & Müller universal Cockpit adapteria. En tiedä miten hyvin soveltuu noille omppupuhelimille, mutta meidän perheen Nokia + Sony sopivat ainakin hyvin kyytiin ja pysyvät kivasti kiinni.
Joo, kyllä mä nyt muutaman pitkän ja mäkisen reissun päätteeksi manaan, että alettiin sen moottorin kohdalla säästää.
En nyt ole tuota vakuutusasiaa tarkistanut, mutta lähipiirissäni on ihan normifillareita, jotka ovat paljon kalliimpia kuin tämä. Jos ne kerran menevät kotivakuutukseen, tokihan tämäkin, vaikka onkin loota edessä. Varmaan fillarit kokevat enemmän ilkivaltaa muihin kulkupeleihin nähden, mutta sen riskin kanssa on vain elettävä.
Joo, oli kyllä huikee fiilis, että minityyppi tykkäsi fillaroinnita – just kun se viime kesänä meni pelkästään kantoreppuillen.
Hinta kerralla maksettuna kyllä kirpaisi, mutta uskon vahvasti sen maksavan itsensä takaisin. Eikä se hinta lopulta niiiiiiin kauhea ole muihin fillareihin verrattuna. Kävin nopeasti googlailemassa aktiiviharrastajakäyttöön soveltuvia normifillareita ja niiden hinnat olivat kyllä vähän tai reippaasti tämän yläpuolella.
Tattis Biltema-vinkistä! Meillä on rattaisiin Tigerista juomapulloteline, senkin hinta muutaman euron. Että joko Tigerista ja Biltemasta tähänkin teline.
Mielettömät noi matkarattaat! Noihan sopisivat myös laatikon kyytiin! Toivottavasti nyt kuitenkin pärjätään ihan vain kantorepulla, mutta katsotaan, miten helteet vaikuttavat kantointoon…
No onpas teillä kätevä pyöräkellari! Varkauspelon kanssa täytyy vain elää – ja onneksi on kotivakuutus.
Kiitos hyvästä kommentista! Joo ei tämän kanssa mäkisessä maastossa pärjäisi, sen olen jo lyhyellä ajeluhistorialla huomannut. Tän kanssa kun ei tosiaan voi nousta mäessä satulasta ylös ja ”vimputtaa” pyörää, kuten hyvin kuvasit sen 😀 Ottaa jo nyt päähän, että säästettiin sen sähkömoottorin kanssa. Olisi ollut pirun kätevä mäkisillä reissuilla. Kun tää on kuitenkin pääasiassa tarkoitetttu liikkumiseen, ei liikuntaan, joten hikimäärän minimalisointi esimerkiksi kyläilyreissuilla olisi jees.
Ja erittäin hyviä pointteja nuo nukahtaminen+kauppareissu ja tarhaan vieminen sekä hakeminen! Ei nimittäin laatikolla onnistuisi. Pitkille matkoillekaan tää ei sovellu mun mielestä, enemmän tämmönen kaupunkikiesi, eli semmoset 10 kilsaa päivässä menee kevyesti, 20 alkaa jo mun kunnolla tuntua liikaa.
Ihanaa fillarikautta myös sinne!
Täältä kiitti tosta matkis-vinkistä. Meiltä kun löytyy juuri nuo Zappit (tai Xtra:t mutta Zappien kankaat odottaa paketissa) ja fillari on kesän ykkösväline. Eipä ois tullut mieleen, että rattaat saisi noin mukaan, mutta toihan on ihan mahtis idea (tosin kun kyydissä on lapsi ja tavaraa, niin eiköhän noi rattaat saisi mennä miehen tarakalle :)).
Joo ja täältä tulee peukut noille matkiksille, ne on superjees 🙂
Kiitos telinevinkistä! Yksi ihana lukija miehineen otti muhun sähköpostitse yhteyttä ja tarjosivat heille turhaksi jäänyttä telinettä käyttööni. Ja sehän toki sopi mulle! 🙂
Voi ei! Ihana! Meillä on Nordic Cabin peräkärry, josta ollaan tykätty. Silti tekisi mieli hankkia lisäksi laatikkopyörä.
Kätevän näköinen konkeli, en varmaan kyllä saisi moista rotjaketta liikkeelle edes tasamaalla, saati mäessä. Ja on se ehkä vähän liian hippi mun makuun muutenkin, mutta mummopyörä+istuin -komboa ois tarkoitus testata tulevana kesänä himpun vajaa 2-vuotiaan kanssa. 🙂 Pitää ensin palauttaa pyörällä ajaminen uudestaan mieleen, kun on kahden vuoden tauko alla. Jos ei meinaa onnistua, niin laitan apparit. 😉
Matkustajan kirsikkakypärä on supersuloinen!
Kätevän näköinen konkeli, en varmaan kyllä saisi moista rotjaketta liikkeelle edes tasamaalla, saati mäessä. Ja on se ehkä vähän liian hippi mun makuun muutenkin, mutta mummopyörä+istuin -komboa ois tarkoitus testata tulevana kesänä himpun vajaa 2-vuotiaan kanssa. 🙂 Pitää ensin palauttaa pyörällä ajaminen uudestaan mieleen, kun on kahden vuoden tauko alla. Jos ei meinaa onnistua, niin laitan apparit. 😉
Matkustajan kirsikkakypärä on supersuloinen!
Meillä ei ole autoa, eikä varmaan tule pitkään aikaan, jos koskaan, olemaankaan. Haaveilin tuosta samaisesta laatikkopyörästä nyt, kun on muksu tulossa. Ihan heti toi ei tietenkään meillä ole ajankohtainen, mutta ehkä jo vuoden päästä, tai ainakin vuoden päästä syksyllä. Ainoa miinus, jonka kokeilematta keksin, on se että laatikko on aika kolossaalinen yhdelle lapselle. Enempää meille kun tuskin tulee. Joka tapauksessa, huippua lukea arvostelua härpäkkeestä, josta itsekin haaveilee. 🙂
http://life-is-better-in-bikinis.blogspot.fi/
Me ostettiin juuri universaali könnykkä-pyöräteline: http://getfinn.com , josta on näemmä tullut sen jälkeen jopa uudempi paranneltu malli. On toiminut hyvin, paitsi peruskännykkäongelma että aurinkoisella säällä ei näytöstä näe juuri mitään. Sivusto on saksaksi mutta yläkulmassa on pieni huomaamaton neliö josta pääsee vaihtamaan englanniksi.
nuo on kyllä huiput, kuulemma menisi kantolaukun kanssa käsimatkatavaroina lentokoneessakin.
meillä on myös xtran istuin ja peruskankaat (meidän on jo 2006 mallia), jotka laitetaan sitten kiinni kun tyyppi joskus lopettaa päiväunet. on muuten edelleen hyvintoimivat, ei ole mitään osia hajonnut 😀
noissa on quinnyn mukaan, luin enkunkielisen käyttöohjeen, niin 22kg painoraja, esim emmaljungan vaunuissa on 15kg. eli pitäisi olla pitkäikäiset, sillä meillä 5v:t on painaneet 21&22kg.
Yhtään väheksymättä pyörän käytännöllisyyttä ja tarpeellisuutta, täytyy todeta tuo on juuri sellainen hurahtamisväline!
Hollannissa pyörää säilytetään kadun varressa. Kävin Babboen Hollannin-konttorilla viime viikolla ja vakuuttivat, että voi säilyttää ulkona.
http://www.tavarafillari.fi/2012/02/laatikkopyoran-sailytys/
Meillä oli kolme vuotta Bakfiets ulkosäilytyksessä, se kesti ilman että tuli pisaraakaan ruostetta.
Mahtijuttu kyllä. Moikataan kun nähdään Herttoniemen kaduilla. Meidän uusi sähköavusteinen Bakfiets tulee parin viikon päästä, siihen asti pitää mennä Tavarafillarin testipyörillä 🙂
Kohta kolmen vuoden kokemuksella: Meillä kyllä ihan nukutaankin laatikkopyörän kyydissä http://www.tavarafillari.fi/2012/11/video-laatikkopyoralla-hoyhensaarille/ 🙂
Täytyy kommentoida tuota puhelintelinetarvetta. Prismoissa on myynnissä pätevä teline, mutta telineen kiinnitys pyörään on huono. Se telineen kiinnitysosa on säädettävä, jolloin voit säätää puhelimen katselukulman sopivaksi. Säätö on toteutettu aika huonosti, se on semmonen portaallinen ja joka täräyksessä ja pompussa puhelin pomppaa väärään asentoon. 20€:n telineeksi hinta-laatusuhde on hyvä, mutta toiminnallisuus huono. Kattele vaikka moottoripyöriin tarkoitettuja telineitä.
Ja kun kerta puhuit IPhonesta, vaihtoehtoja lienee miljoonia 🙂
ps. Hyvä teksti 🙂
En nyt lukaissut kaikkia kommentteja lävitse, mutta lapsen niskatueksi voi harkita myös sellaista ihan perinteistä ”matkaniskatukea”, joita on aikuisillekin myynnissä. Me hankittiin omalle lapselle aikanaan sellainen lasten kokoa oleva partiokaupasta juurikin pyöräretkiä varten. Ei se varmaan ihan yhtä hyvä ole kuin asialliset sivu- ja päätuet, mutta auttaa kuitenkin siitä pään retkahtelussa. Meillä ainakin lapsi yleensä varsinkin tuossa teidän lapsen nykyisessä iässä nukahti yleensä aina pyörävaunun kyytiin.
Suurkiitos kirjoituksesta! Itsekin himoitsen laatikkofillaria just tuosta lapsen näkövinkkelistä. Mulla suurin hankinnnan motivaattori olis se, että tuo ei kaadu talvellakaan helposti. Nastoinenikin kaadun talvella niin usein, etten uskalla lasta kuljettaa takaistuimessa. Mutta tämän perusteella en kyllä usko jaksavani sohjossa laatikkofillarilla polkea. Ja varmaan retkikäytössä 40-50 km päivämatkoilla hyytyy varmaan kanssa…
Me suunnistetaan Garminin maastogpsin avulla, jolle on oma mount fillariin. Mutta syy on tuo geokätköjen etsiskely…
Mistä nuo ihanat kypärät?
Niin on! Sekä peräkärryssä että laatikossa on molemmissa puolensa. Pitkillle matkoille munkin tekisi ehkä mieli peräkärryä, mutta ei nyt ainakaan tänä vuonna…
Vai hippi, hahha! Suurin osa tanskalaisista ja hollantilaisista on siis melkoisen hippiä porukkaa :DDD Tuntui muuten kummalliselta ja voi niin ihanalta, kun tauon jälkeen pääsi taas pyörän selkään.
Näitähän on saatavilla myös pieninpinä kaksipyöräisinä, joissa laatikko-osassa on tilaa kahdelle. Se olisi riittänyt yhdelle ja kauppakasseille hyvin, mutta mä koin kolmipyöräisen vakaampana ajaa.
Ai niin, aurinkoisessa säässä on tosiaan tuo yksi miinuspuoli 😀
Joo, vähän sama kuin autolliset ihmiset ostavat perheellistyttyään isomman kulkupelin, kuten farmariauton. Ihme hurahtelijoita!
Oioi, sähköavusteinen olisi kyllä jees. Harmittaa jo nyt, että mentiin siinä kohdassa säästämään.
Kiitos vinkistä ja käyttökokemuksestasi. Mä olin onnekas, kun blogin lukija tarjosi postikuluja vastaan itselleen tarpeettomaksi jäänyttä telinettä.
Hei kiitos! Törkyhyvä vinkki, sellainen matkaniskatuki täytyykin hankkia. Toimii varmasti hyvin tässä tarpeessa.
Mäkin olen miettinyt, että tällä uskaltaa kiitää menemään myöhemmälle syksyyn, kun tiet alkavat jo aamuisen olla kuurassa ja paikoin jäässä. Mutta joo, sohjossa tällä ei varmaan jaksa mennä. Ja pitkille matkoillekaan tämä ei kyllä ole tarkoitettu. Paitsi ehkä sähkövarusteisena, en tiedä.
Anteeksi myöhäinen vastaus, kypäristä löytyy juttua täältä: http://www.mutsiavautuu.com/2013/04/lasten-pyorailykypara.html
Äidyin nyt tilaamaan uusinta uutta l. Babboe Curven, jonka sai tilattua vaikka ei ole vielä nettikauppaan ehtinyt, konsa siihen saa sit MaxiCosi-vauvanistuimet sovitettua paremmin kuin Babboe Bigiin. Parin viikon päästä sit nähdään, mitä on tullut tehtyä… Onneksi täällä harjun päällä on aika pienet sisäiset korkeuserot. Alennus tuli eli jotain hyötyä ehkä teillekin odotettavissa. Hyvä lukea jonkun oikean ihmisen kokemuksia jne.
Jos muuten haluaa lasta kuljettaa edessä halvalla, niin Suomeenkin voi tilata eteensijoitettavia hollantilaisia lastenistuimia. Asettavat tiettyjä vaatimuksia pyörän ohjaustangolle jne. mutta ovat toimineet erittäin hyvin niin kauan kuin oli vain yksi lapsi, nyt on nyppinyt nimenomaan se, että liikkeelle pääsee vain jalkapatikalla jos koko lössiä yrittää kuljettaa. Lapsi on lähellä, sen kanssa voi jutella, se näkee maisemat mahtavasti, ja yllättävän hyvin toimii ohjaus jne. Nettikaupoista löytyi ainakin v. 2011, ehkä nyt jo muuallakin.
Hei! Pakko tähän kommentoida, että me hommattiin kuukausi takaperin käytettynä chariot cougar 2 -kärry, jonka saa pyörän perään, ja siihen sellainen infant sling -vauvaistuin. Meidän nyt 3,5kk neiti viihtyy kärryssä älyttömän hyvin, ja meno on isojen pyörien ja säädettävän jousituksen ansiosta oikein tasaista. Tehtiin juuri viime viikolla viiden yön yli kestävä pyöräilyreissu Ahvenanmaalle, ja voi kun oli mukavaa (n.15m/s vastatuulesta huolimatta). Älyhyvä hankinta, eli kyllä pyöräperäkärrykin toimii hyvin jo ihan pienenkin lapsen kanssa, kun vaan ajelee varovasti:)
Kiitos muuten hauskasta blogista, jo useamman kuukauden seuraillut sitä:)
Mukavia pyöräilyhetkiä teille!
Terv. R&P 3,5kk
Moi!
Meille on tulossa laatikkopyörä, jonka valmistajalta ei voi saada valmiita istuinpehmukkeita. Joten askarteluksi menee. Mietinkin, osaisitko sie valaista miten ne on kiinnitettynä laatikkoon, ja ihan yleisesti ottaen minkä moinen pehmuste on? Kiitos jos jaksat vastata! 🙂
Palasin näin vuoden jälkeen taas tämän laatikkopyöräasian pariin ja ajattelin kysäistä sulta, että oletteko te menneet tämän kanssa koskaan metroon?
Moi! Ei olla menty. Ei olla kokeiltukaan, mutta en usko sen mahtuvan esimerkiksi Herttonimen metroaseman pieneen hissiin edes. Ja saattaisi tukkia koko metrovaununkin 🙂
Hei, Anulah – onko kertynyt kokemuksia Babboe Curvesta? Kiinnostaisi KOVASTI.Varsinkin talvikäyttökokemukset… Oletko vaihtanut eteen nastarengasta, vai mennyt kesät talvet samalla? Entä sadekatos – tilasitko mukaan ja onko pelittänyt hyvin?
Ja vielä – jos saa kysellä – mistä hankit pyörän? Babboen virallinen maahantuoja tavarapyora-asiantuntija.fi kuten blogaaja vai muualta? Katselin että Saksasta saisi muutaman satasen halvemmalla, mutta postikuluihin uppoaisi melkein koko säästö. http://www.muksumukaan.fi myy noita chariot cougareita ja croozereita halvalla, mutta babboessa hintaero on aika pieni.
Sähköpyörästä haaveilijoille sananen: säännöllisenä sähkiksen käyttäjänä pitää myöntää, että on kiva peli varsinkin jos on kovin mäkistä, kyydissä kovin paljon kasseja/lapsia tai pitkähköjä matkoja, mutta toisaalta ovat vielä aika rikkoutumisalttiita ja pientä näpräystä siitä tulee kun aina irrottaa akun ja lataa ja pistää takaisin…. että lyhyellä matkalla miinusta, pitemmällä isosti plussaa! Pakkaskuukaudet vähän hankalia, kun jo tunninkin piipahdus johonkin vaatii melkein, että ottaa akun sisään lämpimään, ettei se uupahda ihan..
Ja varsinkin – kokemuksia sähköpyörällä ajamisesta niin, että klikkaa sähköavun pois päältä, ei voi VERRATA MITENKÄÄN tavalliseen sähköttömään pyörään!!!! Sähkis on ”pois päältä” ajettaessa todella nahkea ja raskas!!!!
Moi. Mä haaveilen nyt sähkökäyttöisestä Babboesta. Eli kysyisinkin, että suosittelisitko sä tota Babboeta muuten? Eli jos ei jäis kiinni siitä, että on raskas ilman sähköavustinta. Uskoisitko, että olisitte käyttäneet enemmänkin muuten? Asutaan täällä samoilla seuduilla, joten maasto on samantapaista. Toki kävisin vielä kokeilemassa ennen ostamista, mutta kannattaako haaveilla? Mulla on kaksi pientä lasta, joten pyöräily on muuten mahdotonta ilman laatikkoa/peräkärryä ja näistä tuo laatikkopyörä kiehtoo enemmän.
Ja toinen kysymys, onko alekoodi muuten vielä voimassa, vaikka onkin parin vuoden takaa?
Kiitti, jos jaksat vastata.
Anteeksi vastauksen viipyminen! Ehdottomasti suosittelen sähköllistä Babboeta. Kaveriperhe osti viime kesänä just samanlaisen kuin tuo meidän, mutta sähköllisenä. Pääsin sitä testaamaan, ja voi pojat, niin hienosti rullas!
Kysäisen alekoodista, josko on vielä voimassa!
Tuli varmistus, että alekoodi on edelleen voimassa. Jos ei jostain syystä toimi, kannattaa laittaa mailia maahantuojalle, mutta kuulemma koodin pitäisi toimia.