Pilvenreunakuvioisen pipon värit henkivät lempeää kevättä, vaikka oikeastaan Minime sai sen lahjaksi jo jouluna. Tai ihan oikeastaan sen piti olla lahja Minimen kummitädille, mutta jokin Muita ihania -blogin pipo-ohjetta seuratessa meni pieleen, sillä siitä tuli sopiva yksivuotiaalle.
Mutta eipä se väliä, oikein nätti se on mini-ihmisenkin päässä! Pilvenreuna-, aalto- tai piparkakkukuvioksikin nimitetty kirjoneulekuvio on söpö, mutta veikeydessään ei kuitenkaan ällösöpö. Jos ei oteta huomioon pienehköä koko-ongelmaa, pipo oli kuvioineen naurettavan helppo tehdä. Itse tein ohjeesta poiketen resorista leveämmän, sillä se tekee piposta mielestäni kivemman näköisen ja mukavamman käyttää.
Nyt kun pian saisi vaihtaa muutkin kamppeet kevyempiin. Kiitos ystävien lasten pieneksi jääneiden vaatteiden, Minimelläkin on nyt välikausivermeistö valmiina. Kai. Kun en mä noista ymmärrä. Ainakin on fiini ja erittäin päheä edustushaalari kaupunkilounaille sekä remuhaalari ulkona möyrimiseen ja kuralammikoissa makaamiseen. Ilman vanhemmuusblogien välikausivaatehässäkkää ja ystävien omatoimisia vaatelahjoituksia mä olisin luultavasti tajunnut lapsen vaatevaraston puutteellisuuden vasta huhtikuussa, kun kaupoissa myydään jo vaatteita päiväkodin joulujuhlaan.
Tulipa nätti pipa! Tuo Muita ihania -blogi on kyllä aivan mahtava! Minä en ole ollenkaan käsityöihminen, mutta sen kautta olen saanut innostuksen. Ja sitten huomannut, ettei käsityöt välttämättä olekaan kovin vaikeita jos on motivaatiota opetella ja tehdä. (Varsinkin tehdä, saatan joutua tekemään useamman kerran, ennen kuin menee oikein, hihih!) Luulin myös, ettei pienen (4kk) lapsen äitinä olisi aikaa tehdä mitään käsitöitä. No kyllä sitä jostain näköjään löytyy, siihen malliin neulokset etenee!
Kiitos kivasta blogista ja mukavaa kevättalvea!
Mulla kävi samoin, samanlainen pipo meni 2-vuotiaalle kummipojalle. 😀 Onneksi en ole ainoa!
Välikausi. 🙂 Minulla oli lapsena kevät/syksytakki etc mut nykymuksuille pitää ilmeisesti hankkia välikausivaatteita. 🙂
Ihana pipo ja tosi siistiä jälkeä 🙂
Välikausi my ass. Miksei voida puhua vuodenajoista kuten syksy tai kevät?
Blogi on kyllä nimensä veroinen, kyllä! Aikaa kyllä on aina sellaisille harrastuksille, joille haluaa. Ne vain on sitten välillä jostain pois, mulla yleensä nukkumisesta.
Me siis luetaan ohjeita jotenkin nurinkurin molemmat!
Joo en mäkään ollut ennen mutsiutumistani kuullut moisesta. Nyt ollaan sen verti sisällä skenessä, että tän sanan jo hallitsen. Mutta jos välikautta ruvetaan purkamaan pienenpiin osiin, kuten vesipilareihin (onko se edes se oikea sana?), mä olen vielä totaalisen hukassa.
Kiitos, niin mustakin! Ja aika hyvin ilman solmuja ja muita väkyröitä selvisin.
Siitä mäkin mutsiuduttuani kiukuttelin. Mutta sitten joku mulle sen niin jämäkästi selitti, että uskoin välikausi-sanan tarpeellisuuteen.
Välikausihaalari -takki what ever sopii sekä syksyyn että kevääseen, eikä siis ole vain keväthaalari tai vain syystakki. Se nyt ei varmaan ole mikään ihmetys tai ylläri kellekään se. Mutta se selittää sen, että on välillä järkevämpää puhua etsivänsä lapselleen välikausihaalaria kuin keväthaalaria, kun sitä kuitenkin käytetään myös syksyllä. Vaihtoehtona olisi siis kevät-syksy-haalari, mutta se sanana pesee outoudessaan jopa välikausihaalarin.
Voi kiitoksia tästä postauksesta! 🙂 mahtavan näköinen tupsupipo ja ohjeitten perusteella tosiaan helppo jopa tälläiselle keskiverto käsityömutsille 🙂 tänään aamulla just mietin et mitä rupeisin neulomaan/ompelemaan ku sormia niin syyhyttää nii tästäpä idea! Eiku mummon lankakaapille valitsemaan värit pipoon! Katsotaan sit tuleeko mun piposta aikuisen vai lapsen päähän sopiva 😉
Hahhaa, sun onkin hyvä lähteä pipoa tekemään, jos sille on käyttöä sekä lasten- että aikuistenkokoisena.