Posket punaisiksi ja nenänpään kylmäksi jäätävä sää sai vipinää ompelujalkaani. Minime kun tarvitsi lisälämmikettä kärrylenkeillä pötköttelyä varten, ja sain vihdoin ommeltua uuden päällysteen kirpparilta kesällä hankkimaani vauvan makuupussiin.
Vaunuaikoina käytössä ollut siskoni vanha ja kaunis makuupussi ei enää toiminut, kun tyyppi siirtyi matkustamaan ilman vaunukoppaa istuen yhdistelmävaunujen valjaissa. Pussiin olisi pitänyt tehdä reiät valjaita varten, mutta en halunnut ruveta saksimaan perintöpussia. Jätin rauhaan myös lähes käyttämättömänä olleen Minimen äitisypakkauksessa tulleen makuupussin, sillä uskon edelleen vahvasti tyypin itsensä vielä joskus hokaavan mutsiaan paremmin makuupussin äklösöpöjen nallekuvien hienouden.
Makuupussin päällystäminen on ihan äärihelppo juttu. Siihen tarvitsee vain vanhan makuupussin (jonka vetoketju/vetoketjut toimivat), makuupussin kokoisen palan mieleistänsä kangasta, kanttinauhaa (ei pakollinen) ja ompelukoneen, lankaa sekä tarpeeksi paksun ompelukoneneulan, jotta kone jaksaa paksua makuupussia ommella.
Itse ostin vanhan 90-luvulta haiskahtavan makuupussin kahdella eurolla kirpputorilta. Tykästyin sen mintunvihreään sisukseen, joka jäi valmiissa pussissa näkyviin. Päällyskankaaksi valitsin rakastamani
Räsymatto-kuosin Marimekolta. Uuden kankaan takia homma ei siis itselläni tullut halvaksi, mutta jos löytää mieleisensä päällyskankaan vaikka kirpputorien lakanakasoista, hommaan ei välttämättä kulu muutamaa euroa enempää.
Päällystin makuupussin uusiksi
Tosimummon ohjetta hieman varioiden ja pidemmälle vieden. Ja näin se käy:
Mikäli päällystämistä varten hankkimasi kangas on uusi, huolittele kankaan reunat siksakilla tai saumurilla ja pese se. Näin päällyskangas ei kipsahda kun peset valmista pussia ensimmäisen kerran. Silitä kangas, jotta sitä on helpompi ommella.
Ratko makuupussista irti vanhat vetoketjut ja kanttinauhat. Koska tätä mun tekemää pussia käytetään rattaissa valjaiden kanssa, jätin pienen vetoketjun kokonaan pois uudelleen päällystetystä makuupussista. Pitkän vetoketjun silitin ompelun helpottamiseksi, sillä se oli vuosien ja pesujen saatossa mennyt aikamoiselle myttyrälle.
Leikkaa päällyskankaasta makuupussin kokoinen pala. Eli käytä makuupussia kaavana.
Kiinnitä vetoketju tai vetoketjut makuupussin reunoihin niille kohdille, joista ne irti revit. Vetoketjun nurjan puolen pitää olla pussin sisäkangasta vasten, eikä uusi kangas ole vielä tässä vaiheessa mukana. Itse ompelin ensin paikoilleen makuupussiin vetoketjusta sen pään, jonne vetoketjun klipsi vedetään vetoketjun ollessa auki. Siitä sitten ompelin vetoketju avoinna molemmat puolet ketjusta kiinni makuupussiin.
Tsekkaa, että kiinni vedettäessä vetoketjut ovat kohdillaan. Sitten on varsinaisen uudistamisen aika. Iske uusi päälliskangas pussin päälle oikea puoli vasten pussin sisäpuolta. Ompele kangas kiinni pussiin ympäriinsä, mutta jätä noin 20 senttimetrin pätkä ompelematta (hyvä paikka pussin yläreuna, etenkin jos käytät vielä kanttinauhaa), että saat käännettyä pussin oikein päin. Samalla kun ompelet, myös ketju kiinnittyy pussiin ja uuteen päälliskankaaseen.
Käännä pussi kääntöaukosta oikein päin. Ompele käsin kääntöaukko kiinni. Ompele myös vetskarin päihin jääneitä kohtia paremmiksi, sillä kuten varmasti huomasit, niihin ei ompelukoneella kunnolla pääse.
Seuraavaksi ommellaan tikkaukset. Itse ompelin valkoiset tikkaukset samoihin kohtiin kuin makuupussin sisäpuolen tikkaukset. Eipä tarvitse mittailla oikeita kohtia, kun on valmiit mallitikkaukset käytettävissä. Ompelukone saattaa vähän tarvita työntöapua tässä vaiheessa. Itselläni yksi neula katkesi paksua täkkiä jurruttaessa. Tikkaukset voi toki jättää myös tekemättä, mutta mielestäni ne tuovat pussiin huoliteltua ilmettä.
Loppusilauksena pussin yläreunaan voi ommella haluamansa värisen kanttinauhan. Sillä saa vähällä vaivalla ja rahalla huolitellumman ja mielestäni kauniimman pussin.
Jos tahdot käyttää pussia valjaiden kanssa, mittaa rattaiden valjaiden kohdat ja merkkaa ne nuppineuloilla pussiin. Minimen rattaissa on myös haaroista kulkeva valjasosa, mutta se ei ole mielestäni oleellinen, joten sille ei tehty omaa reikää. Leikkaa valjaiden mentävät aukot, tässä tapauksessa siis neljä aukkoa. Siisti ja vahvista niiden reunat käyttäen ompelukoneen napinläviohjelmaa.
Istuta bebe vaunuihin, lisää tarvittaessa vällyä väliin, vedä vetskari kiinni ja kiskaise vielä viimaa vastaan jalkapeitto koko komeuden päälle. Kyllä näin päheässä makuupussissa kelpaa Minimen matkustaa ja päikkärinsä kiskaista!
Onpas hieno! Vaikka mun sydän sykkiikkin enemmän tolle alkuperäiselle, meillä on tuollainen samanlainen mökillä pojan käytössä. Luulen että se on mun pikkuveljen vanha. Äitiyspakkauksen pussiin vedin suosiolla reiät kun sillä ei mitään tunnearvoa ole.
Joo, toi alkuperäinenkin on jollain hassulla ysäritavalla kiva. Mutta koska meillä siihen ei liity tunnearvoa, uusiksi vaan. Ja vanha jäi sinne alle, jos joskus tulee tarve painaa peruuta-nappia. Sulla varmaan on tietoa, minkä vuoden pussi tuo alkuperäinen mahtaisi olla?
Tuo -86 vuoden pussi on mun mielestä just ihana 😀 Mun pakkauksessa ollut sama mutta sitä ei enää löytynyt vaikka äiti muisteli säilyttäneensä.. Oisin ottanut kyllä meidän minille käyttöön! Halvalla löysit! Noista pyydetään ainakin nettikirppiksillä ihan kivoja hintoja 😀
Hei hino! Vaikka toi MUN vyoden pussi on myös ihana!! Se vaan piti heittää aikoinaan pois, joku pultsari pölli sen pikkuveljen vaunuista ja asui kellarissamme muutaman yön. Ja pissasi tietty myös alleen ja siihen. :DD
-87 oon ainakin itse saanut moisen makuupussin. Se lähti käytössä viimevuonna, 24v oli käytössä meillä, lattiapeittona vieraille vauvoille ja lopulta mun kolmelle ipanalleni.
Tuo on vaan sen verran ohut että olen itse tykästynyt paksumpaan versioon, sillä saaressa tuulee aina..
Ai se on niin vanha! Mulle jotankin tuli siitä vanhvat ysärivibat. Meillä on ollut vaunukoppakäytössä vuonna -86 syntyneen pikkusiskoni makuupussi, mutta oisko se sitten vuoden -85 pakkauksesta. Näkyy vaikka tässä postauksessa: http://www.mutsiavautuu.com/2012/09/ei-enaa-ainuttakaan-sukkahousutraumasuk.html Se on mun mielestä tosi kaunis ja ajaton makuupussi. Jos näkisin jonkun uudelleen päällystävän sitä, saisin sätkyn! 😀 Löyty tosiaan halvalla, maalla kirppareilla vielä tekee löytöjä.
Voi ei, naurattaa ja harmittaa makuupussi-polon puolesta! :DD Tuo vanha pussi on tosiaan kans omalla tavallaan kiva. Enkä olisi ikinä sitä noin vanhaksi uskonut. Mutta sähän siis oot nuori ku mikä, ei siinä!
Okei, eli jostain 86-87 ajoilta se on peräisin. Noi vanhemmat on tosiaan ohuempia kuin uudet. Ja sitten ne tietty vielä litistyy käytössä. Minimellä vaunumakuupussina käytössä ollut vuonna -86 syntyneen pikkusiskoni pussi alkaa vuosien ahkeran käytön jäljiltä olla ihan rihmaa, kun taas tämä kirpparilta löytämäni versio oli paljon paksumpi, vaikka ikää onkin molemmilla jo kolmattakymmenettä vuotta.
Juu tota ruudullista on jaettu 86-88 ja 88 on vielä tullu loppupuolella uus samalla kuosilla mutta sillä vinolla reunalla mikä noissa on nykyäänkin 🙂
Hihi, sullahan on tarkat pötköttelypussitiedot, kiitos!
Hha joo facebookin äitiyspakkausryhmästä oppii kaikenlaista ;D
Ai sellanen on olemassa! No onhan sitä helistinhullut yms, ni miksei ryhmää äitiyspakkauksille. Taidan käydä heti vähän stalkkaas.
Ja voi jehna! Kirppispuolella on myynnissä vuoden -82 pussi, eli omassa äitiyspakkauksessani ollut, jota ei ole laitettu talteen. Mutta sen hankkimista varten tarvittaisiin vauva. Ja tunnearvoltaan ihanan makuupussin himoitseminen ei ehkä ole tarpeeksi painava syy haaveilla vauvasta 😀
Hieno tuli!
Hahaa, näyttääpä tutulta makuupussi! Se tosiaankin on ollut omassa äitiyspakkauksessani vuonna -86. 🙂 Mutta upean makuupussin sait aikaiseksi, tuo Räsymatto -kuosi on kyllä ihana. 🙂
Kyseisessä mintunvihreässä kuosissa on köllötellyt myös tämä -89 lapsi. Synnyin tosin alkuvuodesta, joten ehkä meille hankittiin vielä se -88 laatikko. Mutta voi pojat sitä mintunvihreää, kuvien perusteella kutakuinkin kaikki vaatteeni, pinnikseni ja muu roina natsasi tuohon muotiväriin…
No niin tuli! Tämmösten projektien kanssa tulee niin huippu fiilis, kun ei voi valmista työtä katsellessaan uskoa, että minä nakkisormiko oikeasti tuon osasin tehdä.
Heh, oisko meidän yks makuupusseista kans alun perin toi, veli siis syntynyt vuonna 1986. Sen makuupussi on päällystetty vaaleanvioletilla ja oikeasti kivalla muumikankaalla. Ostin ite kans kesällä kirpulta pari vuotta vanhan iskemättömän näköisen makuupussin eurolla just sillä etten sitä omaa, samaista mikä teillä, halua tuhota. Yhden Berliinistä ostetun mekkokankaankin jo uhrasin siihen hommaan, mutta toteutus on jäänyt uupumaan 😀 Ja kun ostin viime talvena myös sellaisen untuvamakuupussin, niin kohta on niin kylmä että se sopii. Loppukeväästä kuitenkin kaipailin myös kevyempää pussia.
Toi räsymatto on kyllä ihana! Just tuo oli ysmyssä vähän edullisemmin. Se oli niin infernaalinen reissu, etten edes ajatellut katsoa kankaita sillä silmällä, olen nimittäin päätynyt etten kuitenkaan siitä yhdestä mekkokankaasta tee päällistä 😀 No, varmaan mulla on viis lasta ennen kuin oon oikeesti saanut sen päällystysprojektin aikaiseksi…
Minullakin tuollainen pussi on ollut käytössä vuonna -87. Hienon pussin teit ja hienosti sopii rattaisiin 🙂
tuo sun siskon vaaleansinertävä pussi oli myös mun keväällä -85 syntyneellä veljellä. tunnistin myös kasikakkosen heti kun sen näin, oma kun oli. kumpikaan pussi ei ole meillä tallessa, mutta jännästi näistä vauvakamoista on silti jäänyt tosi vahvoja visuaalisia muistoja.
Neiti näyttää niin tyytyväiseltä uudessa hienossa makuupussissaan! Kyllä ulkoilu on kivaa.
Onpa kivannäköinen! Oletko itse tehnyt tuon kaulahuivin ja hatun?
Osaisitko suositella jotain kivoja ja hyviä kirppiksiä itä-helsingistä? 🙂
Räsymattokuosi on ihanaa. Mulla on sitä toisen värisenä olkkarissa ja ostan aina niitä servettejä, vaikka en mikään Marimekko-fani olekaan. Eksyin muuten eilen ihan vahingossa sun blogiin ja rupesin heti lukijaks. En yleensä diggaa äitiysblogeista, mutta tää kyllä iski ihan kybällä. Sulla on ihan loistava asenne tohon äityishommaan ja muutenkin tän blogin perusteella ainakin vaikutat ihan helvetin huipulta tyypiltä. Plus, että sun tarina on jotenkin niin symppis, ettei mitään rajaa. 😀
ÄLYHIANO!!!
oon kade, ku oot noin näppärämutsi! 🙂
Kyllä ny keplaa minimen matkustaa kärryissä!
Pakko itsekin kommentoida nyt tähän että oon täysin samaa mieltä, kun tää kommentti oli kun suoraan omasta suustani 😀 Eksyin tänne blogiin parisen viikkoa sitten ihan vahingossa ja olen sen jälkeen lukenut jo koko blogin kertaalleen läpi enkä ole todellakaan itse äiti tai edes millään lailla jälkikasvua ainakaan toistaiseksi hankkimassa. Mutta sun mahtava asenne ja kirjotustyyli ja mielettömät tuunaukset ja löydöt vaan tuo mut kerta toisensa jälkeen kattomaan onko uutta postausta jo tullut 🙂 Toivottavasti jatkat samaan tyyliin, tää on aivan huippua luettavaa!
Vähänkö hieno pussi! Minttu rules ok. Mutta ennenkaikkea olen iloinen, että joku on kiinnittänyt huomiota mun kaulahuiviin 😀
Tuo pussi on ollut näemmä jaossa niin monena vuonna, että aika moni tuntee pienen kaihon sydämessään, kun näkee mun repivän sitä kappaleiksi. Mutta joo, hienoa tuli munkin mielestä ja Räsymatto on ihan mahtis kuosi.
Haha, sulla taitaa olla mintunvihreästä mitta loppuelämäksi täynnä? Mä fiilistelen sitä pieninä palasina. Esimerkiksi nyt on pakottava tarve saada maalata joku huonekalu mintuksi.
Joo, sulta mä idean uuden rei'itettävän pussin tekemiselle sainkin nyt kun muistelen!
Googlailin vähän noita untavamakuupusseja, kun en ollut aikaisemmin moisista kuullut. Hui, minkä hintaisia! Mutta niinhän untuva aina, ja se on hyvä se.
Mä en päässyt ystävämyynneissä käymään lainkaan. Mä niin arvasin, että salettiin tuo kangas on siellä sitten alessa, kun nyt ihan poikkeuksellisesti ostin jotain kangasta täyteen hintaan. No, kyllä tuo hintansa arvosta käyttöön tulee, ajatellaan vaikka niin.
Joo, se näyttää kyllä kivalta noissa rattaissa. Pähkäilin kauan myyjän kanssa, että sopiiko Räsymatto-kuosin keltainen ja pussin mintunvihreä yhteen, mutta päätettiin, että sopii. Ja jollain hassulla tavalla niin sopiikin 😀
Äläpä, visuaaliset muistot ovat ihan mielettömiä! Sitä muistaa vaikka mitä. Yhden lelunkin muistan lapsuudesta niin selvästi. Oli jännä, kun sen vuosia myöemmin aikauisena löysin ullakolta. Se oli niin pieni, kun tietenkin kuvittelin sen olevan itseni kokoinen myös nyt aikuisena 😀
Joo, onneksi näyttää! Oli tosiaan tuossa joku 4-5 kuukauden pätkä, että tyyppi huusi hysteerisenä aina kun yritti rattaisiin laittaa. On maar niin ihanaa kulkea lenkillä tyytyväinen vauva rattaissa niin kuin normaalit ihmiset.
Kiitos, niin munkin mielestä! Kaulahuivin on tehnyt siskoni, joka tuolla alempana kommenteissa asialla näemmä keuliikin 😀 Myssy taas on joko mun tai jonkun sisarukseni vanha, nyt en muista tarkalleen.
Tuntuu, että Helsingissä kaikilla kirppiksillä on lähteneet hinnat lapasesta. Käynkin yleensä pikkupitäjien kirppareilla, mutta onneksi Helsingissäkin välillä tekee löytöjä. Mä en käy juuri koskaan Itäkeskuksta idempänä, joten olen ehkä vähän huono vastaamaan. Mutta Itäkeskuksen Fida on mielestäni ok ja samaten se sen vieressä oleva hämmentävä roinakirppari, josta löytyy kaikkea ruosteisista ruuveista retroleluihin.
Hihiii, jestas miten hyvälle tuulelle tulin teidän kommenteista, kiitos!
No älä nyt, ite oot (vaikka hieno tuli kieltämättä)! Mä niin haluaisin kans osata virkata semmosen lelukorin ku teillä.
Eiks oo pähee! Minttu joo on omalla tavallaan kiva, mutta kaikista kaunein on sun vanha pussi. Tai ehkä sitten sun tekemä kaulahuivi! Niin paljon ihanaa, että lässytys on lähellä!
En ole saanut aikaiseksi tuunata viime vuoden pussia. Tarkoitus oli siis ommella sisäpuolelle jokin kiva kangas ja kääntää pussi, jolloin nallet jäisivät vuoriksi. Jos vetskari olisi kaksipuoleinen, hommasta pääsisi ketjua ratkomatta, mutta ei.
Kätevä emäntä :-). Mulle ei olisi tullu tuallaanen miälehenkää!
Enkä tiiä mitä sekundaa mahdollisesti möivät. Mut heh, mä oon ite sellanen sadomasokisti, että oikein tarkoituksella esim. jonkun matkan varattuani katson että oisko saanut vielä halvemmalla, tai esim. kun ostin Muija-tennarit ja ne tuli aleen, niin pakko oli kattoo kaikki boksit oisko omaa kokoo. Sillä kertaa ei onneks ollut, muuten ois iskenyt valtava veetutus. Välillä miettii onks ihan pakko 😀
Heh, näin nää jutut kiertää kehää, en todellakaan muistanut että aiheesta ollut kesksutelua 😀 Sen untuvapussin ostin huutiksesta, ihan uudenveroinen Ticketin iso pussi ja maksoi 60 €, katoin just Stockan kuvastosta että alessakin maksaa nyt tuplaten. Saanen siitä omani pois kun joskus myyn pois, mikäli se pysyy yhtä siistissä kunnossa. Onhan se turkasen lämmin, mutta on noissa pusseissa kyllä enemmän persoonaa etenkin kun itse päällystää. Ja kohtuu lämpimäthän niistäkin saa kun kuitenkin uudesta päällisestä tulee lisäkerros.
Hei ai niin, oiskohan se imetysnäyttely tän viikon vielä Malmilla Filpuksen asukaspuistossa, jos et oo ehtinyt katsomaan. Suosittelen kyllä!
Joo, huomasin saman alen untuvapusseista. Katotaan, jos kuitenkin pärjättäis ilman ja kerrospukeutumalla.
Joo, mä en ehtinyt sitä näyttelyä katsomaan, kun meillä oli vieraita koko viikon, eikä ne olleet ihan imetysnäyttelyn kohderyhmää . Nyt taitaa kuitenkin taas käydä niin, että en ehdi. Höh.
Aa, niin noinkin sen voisi toteuttaa! Ei kannata pelästyä vetskan ratkomista. Pussi oli niin helppo tehdä, että ihan yllätyin. Ohjeet voivat näyttää sekavilta, mutta jos tämmönen keskinkertainen tekijä osas, niin kuka vaan osaa!
Kätevä ehkä, mutta emäntä ei toivottavasti haha! Ei mullekaan varmaan olisi tullut mieleen, jos en olisi muiden nähnyt moista tekevän.
Paljo tuohon menee tota kangasta? 🙂
Noita makuupusseja on vähän erikokoisia ja -mallisia, että riippuu ihan siitä. Mä taisin ostaa jonkun reilun metrin palasen pakasta, mutta siitä jäi kyllä yli muihinkin töihin.
Hieno on! Täällä samainen projekti menossa, vetoketjut jo ratkottu ja ommeltu uusiks. Uusi kangas tuli tänään postissa ja tuolla se pyörii koneessa, vielä pitäis malttaa odottaa että kuivuu niin pääsee testaamaan mimmonen tulee 🙂 Kiitos hyvästä ohjeesta, nyt saa tuleva syysvauvi jotain uniikkia unille 🙂
Tämä oli kyllä kiva projekti, kun omat ompelukset olivat päivittäin käytössä. Ja nyt sitten taas tuleva vauva saa komiassa makuupussissa köllötellä.
Hassua että moni muistaa tuon pussin vuodelta -86 kun itse olen silloin syntynyt ja minulla on se sinipohjainen pienellä valkealla kukalla ja pikkuveljeni pussi taas joka on vuodelta -89 on juurikin tuo ruutukuosinen tuunattu. Mutta olisiko tässä jotain tekemistä sillä että veli on alkuvuodesta syntynyt?
Supikoira,
Minäkin olen syntynyt -86 ja sekä minulla että samana vuonna syntyneellä serkulla on juuri tuo sinipohjainen valkoisella kukalla. Se on 84/85 vuoden äitiyspakkaus.
Tapanahan on, että ensin jaetaan vanhat pois ja sitten uudet. Eli jos kunnassa on pieni syntyvyys, voi hyvin olla, että edellisvuoden pakkauksia on vielä jäljellä 🙂
Aloittajan kyseinen makuupussi on vuosilta 89/92.
Moi! Kiitos ohjeesta, super helppo homma! Odotan esikoistani Saksassa, enkä ole oikeutettu Suomen ylpeyteen äitiyspakkaukseen. Ostin makuupussin fb-kirppikseltä ja lätkäisin päälle kauan jemmaamani Finnlaysonin kankaan. Sinne pääsee nyt saksalais-ranskalais-suomalainen vauvamme pötköttelemään ja imemään suomalaisia vaikutteita 😀
Voi miten kiva kuulla, että tästä oli iloa ja inpistä! Ja vielä näin vuosikausia postauksen julkaisun jälkeen 🙂 Kuulostaa ihanalta makuupussi ja sen sisällä pötköttelevä vauva <3