Terveisiä lakeuksilta! Autoradiosta soi Kaija Koo minun ja lapsen huristellessa kohti Seinäjokea tänään aamusella. Ohi vilahteli latoja, ja viivasuoran maiseman yläpuolella tanssivat tummat pilvet pohjoistuulen vauhdittamina. Etenkin edellisvuoden aikana olemme ehtineet matkata kotiseuduilleni harmillisen harvoin. Seinäjoella olen tainnut käydä viimeksi kaksi vuotta sitten. Mikä on mälsää, sillä siellä on erinomaiset kirpputorit, joita on maalaiskaupungiksi myös ilahduttavan monta.
Oma suosikkini on Fida (Kärrääjänkatu 3), jossa voisi viettää päivän penkoen. Aloitimmekin kirppiskierroksen sieltä. Helsinkiläiseen hinnoitteluun tottuneelle Fidan hintalaput ovat kohtuulliset, vaikka senteillä ei Seinäjoellakaan enää juurikaan pääse kauppaa tekemään. Tavaraa on paljon, mutta lajittelu on silti selkeä. Ostin lokerollisen korilippaan sekä pari kukkakuvioista purkkia, joilla ajattelin tuoda hieman parempaa järjestystä kässätarvikelipastooni. On vain niin nätit korit ja purnukat, että en tiedä, maltanko niitä laatikossa jemmailla. Nappasin mukaan myös kaksi lasia, sekä upean vakosamettisen vaunukopan. Jälkimmäisestä lisää projektin edetessä.
Fidalla vierähti aikaa, joten kävimme tankkaamassa sapuskaa ennen seuraavaa kohdetta, Hyllykallion SPR-kipputoria ( Laturitie 2). Se on iso halli, josta löytyy myös paljon huonekaluja. Jättimäisen plussan paikka ansaitsee lapsille järjestetystä leikkipaikasta. Kätevä etenkin silloin, kun itse haluaa penkoa posliini- ja lasihyllyjä! Lasirivien joukosta löytyi kuusi lasia yhdestä keräämästäni lasisarjasta, mutta kahden euron kappalehinta sai jättämään ne hyllyyn. Saan enemmän kirppiskiksejä, kun löydän yhden lasin kerrallaan muutamalla kymmenellä sentillä.
SPR:n isosta lastenvaatevalikoimasta löysin lapselle farkkutakin sekä farkkuliivin. Näitä samaisia vaatekappaleita yritin etsiä myös itselleni, mutta ei tärpännyt. Yllätyksekseni leluhyllystä löytyi priimakuntoisia atomeja – niitä samaisia, joita on jäljellä omasta lapsuudestani vain muutama ja joita olen yrittänyt löytää parin vuoden ajan lisää. Vauvalle ostin äitiyspakkauksessa olleen Ivana Helsingin Teltta-kuosisen puolipotkarin sekä ohuen villapotkupuvun, joka sekin on saattanut olla äitiyspakkauksessa. Ainakin se on entisten aikojen malliin tehty Suomessa.
Koska seuralaiseni oli edelleen innoissaan retkestämme, jatkoimme kierrosta. Seuraavaksi hurautimme Törnävälle, jossa sijaitsee Törnävän kirppis (Törnäväntie 14). Se on jännä yhdistelmä arvonsa tietävillä hintalapuilla varustettuja keräilytuotteita sekä hassuja ja yllättäviä asioita muutamalla lantilla. Täällä olen tainnut käydä viimeksi joskus samalla reissulla kuin Provinssissakin, sillä ajatus käynnistä tällä kirpparilla lapsen kanssa on aikaisemmin tuntunut samalta kuin paukauttaisi paikalle villiintyneen norsulauman kanssa.
Olin jo ostaa Törnävältä just sopivasti krumeluureja laseja kuohuville juhlajuomille, mutta jätin ne toisten löydettäväksi, sillä en kyennyt muistamaan, koska meillä kotona olisi viimeksi juotu kuohuviiniä. Hyllyistä löytyi myös läjäpäin rakastamiani Sorsakosken aterimia, joita olen haalinut meille haarukka, veitsi ja lusikka kerrallaan. Euron hintakaan ei olisi ollut ihan mahdoton, mutta uskon edelleen löytäväni niitä pikkahintaan joltain tienvarsikirpparilta. Ostin kuitenkin Sorsakosken ison tarjoilulusikan, joka vaatii päästä uusia perunoita kukkuroillaan olevan emalikulhon reunalle.
Viimeisimpänä reissullamme oli keskustan SPR (Kalevankatu 18), johon en ikinä uskonut retkikunnallamme riittävän energiaa. Mutta niin vain kirpputorikävijä, 2 vuotta, oli kuudenkin tunnin kiertämisen jälkeen valmis vielä uusiin seikkailuihin. SPR:ää kohtaan ei ollut suuria odotuksia, sillä sen valikoima on mielestäni aina ollut vaisu. Nyt kuitenkin kellarikerroksen perällä oli komea jatkettava pöytä mustilla pinnatuoleilla. Lisäksi ihastuin pieniin puisiin ompelurasioihin, joihin voisi järjestellä aarteet hyvään järjestykseen. Upeat pitsityynyt ja raanut saivat nekin aikaan innostuneita sydämentykytyksiä.
Kovan pähkäilyn jälkeen ostinkin valkopohjaisen raanun kirjavilla kuvioilla. Olen etsinyt parin vuoden ajan kotiimme sopivaa ryijyä, mutta jospa raanu onkin parempi (ja vähemmän pölyä keräävä). En kuitenkaan ole ihan varma, istuuko tuo juuri siihen, mihin olen ajatellut. Saattaa olla hieman liian kapea. Mutta eipä voi jäädä pähkäilemään, kun käsinkudottu upeus on ainut laatuaan. Kipputorilöytöjen ihanuus ja kamaluus.
Kiitoksia hienosta kierroksesta! Hakusessa olisi nimittäin juurikin tältä alueelta kirppis, joka myisi muutakin kuin tekstiilejä ja vaatteita. Huonekalut ym. kiinnostaa kovasti mutta ikävä kyllä niihin niin harvoin missään törmää – ainakaan hyvään hintaan.
Oi että olipa houkutteleva kirjoitus ja kuvat, ihan rupesi sormia syyhyttämään! Yksi parhaimmista asioista vieraammissa kaupungeissa lomaillessa on aina kirppikset, tongin ne aina netistä valmiiksi ja käyn sitten mahdollisuuksien mukaan. Seinäjoelle pitäisi kyllä nyt tämän jälkeen päästä.
Mieheni vanhempien lähellä Somerolla on Somerniemen kesätori, aivan ihastuttava, iso paratiisi kirppistyylillä. Suosittelen jos pitää tällaisesta tori- markkinameiningistä 🙂
Oi, kirppikset! Pitäisi itsekin käydä jonkun ympäristöpaikkakunnan kirppikset kurkkimassa läpi, oman kunnan kirppikset tulee koluttua niin monta kertaa kuussa että samat tavarat on joka kerta..
Itsekin pidän noita atomeita silmällä, itseasiassa tuo linkittämäsi postaus silloin kun sen alunperin julkaisit muistutti noista. Kotona oli omassa lapsuudessa vino pino ja viiden sisaruksen lauman vanhimpana niillä tuli leikittyä isompanakin, harmi kyllä ne oli jo kaiken muun rojun mukana lähteneet kiertoon. Nyt niitä on oma äiti pariin otteeseen jostain kirppareilta löytänyt muutaman. Kiva lelu, oon kyllä huomannut niiden ruokkivan myös tuon isin mielikuvitusta kun esikoisen kanssa niillä rakentelee.. <3
Meillä oli maalla iso kasa noita Sorsakoskia, äiti osti jotain muita, uusia tilalle joku aika sitten. Pitääkin kysellä mihin vanhat meni jos ne kerta on joillekin aarteita!
Meidän äiti (ja hänen Porin seudulta kotoisin oleva äitinsä) kutsuu sellaista puista ompelutarvikelaatikkoa nimellä skriimi. Äidin skriimi oli nappeineen ja lankoineen lapsuuden aarrearkku!
Mainio kirpparikierros teillä ollut! 🙂
Ole hyvä! Kiva, jos tästä sai inspiraatiota omiin kirppisseikkailuihin. Mun tietoni seudun kirppiksistä pohjautuvat niihin aikoihin, kun asuin Pohjanmaalla, joten 14 vuodessa kirpparit ovat ehtineet muuttua ja vaihtua. Nyt esimerkiksi olin täpinällä menossa Kierrätyskeskukseen – jossa oli ennen paljon huonekaluja – mutta eihän sitä ollut enää olemassakaan. Mäkin siis mielelläni otan vinkit Seinäjoen ja lähiseutujen kirppareista vastaan!
Mut hei, jos Vaasa ei ole liian kaukana, siellä suosittelen lämpimästi SPR:n kirpparia. Paljon huonekaluja, ja usein mun makuuni mätsääviä herkkuja 50–60-luvuilta naurettavan halpaan hintaan.
Tiedän sen tunteen, kun kirppiskuvia katsoessa sormia alkaa syyhyttää 😀 Mä myös rakastan vieraammissa kaupungeissa käydä kirppareilla. Pikkukylien kirpparit ovat yleensä vieläkin parempia. Etenkin hyväntekeväisyyskirpparit, itsepalvelukirppareilla löydän harvemmin mitään maalaiskunnissa.
Kiitos Somero-vinkistä, jos vaikka joskus sillä suunnalla pyörisi!
Tämä tuli kuin tilauksesta! Tuoreehkona Seinäjokisena oli hyvä taas saada muistutusta ja kokemuksia paikallisista kirppiksistä. Juuri eilen piipahdin minäkin tuossa Seinäjoen keskustan SPR:n kirppiksellä ja mukaan tarttui pari lakanaa tulevalle vaaville. Ihailin alakerrassa myös yhtä lasten jatkettavaa sänkyä. Vaatteet tuolla ovat kyllä mielestäni kovemmin hinnoiteltuja kuin esim. Fidalla. Muita hyviä kirppiksiä, mainitsemiesi lisäksi, ovat mielestäni mm. Lakeuden Shoppis Kapernaumissa (yleensä paljon lasten vaatteita ja tavaroita), Lempi Sej Kauppaneliössä Pohjassa (tuolla on myös huonekaluja) ja Kierrätyskeskus eli Kaks'kättä työpaja Pohjassa. Viimeisessä en ole vielä käynyt tuossa uudessa osoitteessa, mutta ennen siellä ainakin oli paljon juurikin huonekaluja.
A-M
Meinasin tulla juuri hehkuttamaan Lakeuden Shoppista, mutta se olikin jo mainittu. 🙂 Näiden lisäksi on Vanhankylän Ullakko Joupin Cittarin takana (Välskärinkatu 7), joitain huonekaluja on mutta enimmäkseen vaatetta ja muuta tavaraa, paljon myös lastenvaatteita. Hintataso on ehkä hiukan korkeampi kuin muilla kirppareilla, mutta oon löytänyt sieltä niin paljon kaikkea tarpeellista (tosi halvallakin) että kuuluu mun suosikkeihin ehdottomasti. Ullakkoa vastapäätä tien toisella puolella on joku kirppari myös minkä nimeä en muista, mutta on siis samassa talossa missä on laattamyymälä, ja siellä on lisäksi tosi mahtavia antiikkihuonekaluja. Ykkösbasaari on myös ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, se sijaitsee Törnävällä hotelli Sorsanpesän rakennuksessa (Törnäväntien ja Hamarintien risteyksessä).
Olen asunut nyt puoli vuotta Lapualla, ja voin kyllä suositella suuntaamaan kirpparikierroksia tännekin. Keskustan alueella on näin äkkiseltään muisteltuna viisi kirpparia, todella paljon näin pienelle kaupungille! Erityisesti suosittelen Helluntaiseurakunnan kirpparia (Asemakatu 16), tosi iso kirppari jossa on yllättävän kivoja vaatteita yllättävän pienillä hinnoilla. Ostin sieltä tässä keväällä viisi kauluspaitaa, kaksi pitkähihaista trikoopaitaa, kahdet suorat housut ja yhdet farkut, ja hintaa oli yhteensä alle 20 euroa! Toinen hyvä kirppari on Sakura kirkon vieressä, osoite on Koulukatu 3. Jos joskus tulet Lapualle ja kaipaat kirppariseuraa, niin laita viestiä sonja.makela(at)nic.fi, lähden mielelläni kirppareita kiertämään ja vaikka kahville. 🙂
Sonja
Hei oot mennyt ihan meidän ohitse (Törnävän kupeessa) 🙂 Ullakon ja Shoppiksen kierrän useimmin (tasaisesti ostettavaa), toki riippuu siitä mikä on maku ja mitä etsii. Ykkösbasaari tuli tuohon lähelle ja sieltäkin nyt viime aikoina löytöjä olen tehnyt. Itse kerään myös vanhoja laseja (mm.kehrä ja kirsi) ja tuolta Hyllykallion SPR:lta niitä olen ostanut MUTTA olen huomannut että siellä on hinnat nousseet hurjasti viime vuosien aikana. Aiemmin laseja on löytynyt 0.50e hintaan ja nyt ne on n.5e. Toki arvokin on mutta silti kun hissukseen kerää niin malttaa jättää hyllyyn. Kierrätyskeskuksesta paras löytö on ollut Muuramen Jungmanni sänky 10e!
Aarrejahtiin tulee kyllä ihan erilainen meininki, kun välillä pääsee kirppareille, jotka ovat ihan uusia tai joilla käy harvoin. Atomit ovat kyllä huippuja, vaikkakin niiden sisältämä muovi vähän mietityttää.
No jösses, kysy joo! Ovat aarteita myös muille kuin minulle 🙂 Meillä on Hackmanin uudemmatkin aterimet, Careliat, mutta Sorsakoskia käytetään aina. Kauniin eleettömät, hyvällä tavalla vanhan arvokkaat ja lisäksi vielä törkeän hyvät itse hommassaan, aterimina. Mä olen miettinyt jopa Carelioiden myymistä, jahka saan kerättyä (halpoja) Sorsakoskia tarpeeksi. Mutta ehkä säästän ne vaikka lapsen ekaan kotiin vietäväksi.
Skriimi, onpas kiva nimitys! Ja joo, voin kuvitella, että sellainen on lapsuudessa oikea aarrearkku!
Ai Kierrätyskeskus on muuttanut sinne! Hyvä tietää, siellä olisin tahtonut käydä. Mä en yleensä oikein innostu itsepalvelukirppiksistä, koen tekeväni omaan tyyliini ja tarpeisiini sopivampia löytöjä hyväntekeväisyyskirppiksiltä. Mutta ehkä just lastenvaatteita löytyisi paremmin muiden vanhempien myymänä kuin kierrätyslaatikkoon tuotuna.
Kiitos kirppissuosituksista! Ja vau, Lapualla on enemmän kirppareita kuin monessa kaupungissa. Pistän korvan taa, jos joskus vaikka tulisi aikaa visiteerata Lapualla.
Vanhat lasit ovat kauniita ja jotenkin niin käteen sopivia. Hyllykallion SPR:llä oli tosiaan vähän liian korkeat hinnat laseissa. Tai eihän kaksi euroa kipaleelta ole paha, mutta kuten sanoit, kun hissuksiin kerää, ne malttaa jättää hyllyyn. Jostain löytyy vielä parillakymmenellä sentilläkin. Jungmanni 10 eurolla, vau!
Heippa, löysin vasta blogisi mutta parina päivänä on lapsen päiväuniaika mennyt täysin juttujasi lukiessa. Kiitos ihanista ja rehellisistä kirjoituksista jotka ovat täällä saaneet niin hymyn kuin välillä kyyneleetkin silmiin. Aivan ihana lukea kuinka joku uskaltaa kirjoittaa varsinkin sen kun kaikki ei olekkaan vain niin ihanaa. Tämä oli vertaistukea itselleni parhaimmillaan.
Sait minusta aivan varmasti vakilukijan!
Onnea odotukseen! Se oli rohkea päätös.
Kiva kuulla, että löysit tänne lähiöön ja että olet saanut vertaistukea. Toivottavasti tulet visiteeraamaan tänne useasti jatkossa 🙂