Meillä palstalla jokaisessa kasvulavassa – pienistä lavakauluksista isoihin itse rakennettuihin laatikoihin – on mahdollisuus vetäistä loodissa asustelevien kasvien suojaksi kasvutunneli. Tällä hetkellä kasvukauden ollessa vielä aluillaan, tunnelit ovat viriteltynä jokaisen lavan ylle suojaamaan vielä hentoisia taimia. Ilman tunneleitakin toki pärjää ja voi viljellä, mutta niistä on paljon hyötyä.

Kasvutunneli antaa koleissa päivissä lisälämpöä kasvua jouduttamaan, ja kummallisen kevään myöhäisten kylvöjen takia olenkin levittänyt kasvutunnelit jokaiselle kasville, jolle extrabuustia kasvuun voin tarjoilla. Syksyllä kasvutunnelit taas pidentävät kasvukautta, kun tunneleiden suojiin voi laittaa vielä loppukesästäkin kasvamaan lämpöä vaativia ja nopeasti kasvavia herkkuja, kuten salaattia ja retiisejä.

Kasvutunneli suojaa kylmyydeltä, tuulelta, paahteelta ja tuholaisilta

Kasvukauden aikaistamisen, myöhentämisen ja jouduttamisen lisäksi kasvutunneleista on monenlaista suojaa ja hyötyä kasveille. Etenkin alkukesästä, kun on pelkoa yölämpötilojen keikahtamisesta alle 10 asteeseen, tunnelit ovat suojaamassa kasveja kylmyydeltä. On ihan käsittämätöntä, miten ohuen ohut harso voi tehdä eron siihen, rutistaako kylmyys kasvin hengiltä vai ei.

Lämmön lisäksi kasvutunneli suojaa kasveja tuulelta, joka saattaa pahimmillaan katkoa kasvit tai ainakin viedä niiltä halut kasvaa komeiksi. Paahteisimpana päivinä harsot voi levittää suojaamaan kasveja, jotka kuten me ihmisetkin tarvitsevat aurinkoa, mutta liikaa on välillä liikaa. Esimerkiksi mansikat olisivat korventuneet elävältä (vielä pahemmin), jos emme olisi niitä välillä varjostaneet harsolla. Harsot suojaavat myös tuholaisilta, kuten kirpoilta, mutta tästä ei minulla ei – onnekseni – ole omaa kokemusta (ehkä harsojen ansiosta, mistäs sitä tietää).

Kasvutunnelin rakentaminen itse

Kasvulavaviljelyn yleistyttyä, puutarhakaupoista löytyy jos jonkinlaisia lisäosia kasvulaatikoihin; myös erilaisia kasvutunneleita ja jopa komeita minikasvihuoneita. Ne ovat kuitenkin aika kalliita ja käytöstä poissa ollessaan vievät paljon tilaa.

Me olemme nikkaroineet kasvulavoihin itse kasvutunnelit. Kasvutunnelin rakentamista varten tarvitsee:

• Metritavarana myytävää jäykkää asennusmuoviputkea (esimerkiksi tämä)
• Reikävannetta
• Ruuveja
• Kateharsoa
• Minipuristimia/pikapuristimia ja pyykkipoikia

Muoviputkesta leikataan sen pituiset palaset kuin tahdotaan kaarien olevan. Tomaatit tarvitsevat enemmän tilaa kasvaa, salaatille riittää ihan pikkukaaret. Lavakauluksissa meillä on kaksi muovikaarta molemmissa päissä laatikkoa. Isommat kasvuloodat tarvitsevat sitten useamman kaaren.

Kaaret voi tunkea myös maahan, mutta etenkin korkeammat kaaret kannattaa kiinnittää, että pysyvät pystyssä ja paikoillaan. Kiinnitykseen olemme käyttäneet reikävannetta, josta on leikattu sen kokoiset palaset, että ne ulottuvat putken yli tueksi. Tuet kiinnitetään laatikoihin ruuveilla.

Sitten vain viritellään kateharso kaarien ylle ja kiinnitetään se minipuristimilla kaariin kiinni. Päihin jäävät raot olemme kuroneet kiinni pyykkipojilla.

Tällaisessa itse tehdyssä kasvutunnelissa on se(kin) hyvä puoli, että jos joku osa rikkoontuu korjauskelvottomaksi, ei koko hökötystä tarvitse ostaa uusiksi. Riittää, että hankkii yhden uuden muoviputken tai uusii harson, joka luultavasti on se ensimmäinen ja ehkä ainokainen, joka satokausien myötä alkaa hiljalleen hajoilla.

Harso on puutarhamuovia parempi valinta

Suosittelen käyttämään juurikin harsoa erinäisten puutarhamuovien sijaan. Vaikka harsokin on muovista tehtyä kangasta, se kuitenkin kestää paljon paremmin kuin helposti hapertuva puutarhamuovi. Vaikka harsoon tulisi ja tulee reikiä, ei reikä siitä lähde leviämään, ellei sitä vasiten revitä lisää.

Tästä en ole varma, mutta uskaltaisin näkemäni perusteella arvella, että harsosta lähtee myös huomattavasti vähemmän mikromuovia kuin erinäisistä puutarhakäyttöön myytävistä muovitunneleista. Etenkin ne sellaiset rei’itetyt puutarhamuovit näyttävät olevan yhden kesän jälkeen jo ihan säpäleinä.

Harsossa on sekin hyvä puoli, että se hengittää. Lisäksi se päästää vettä lävitseen, ei toki samalla tavalla kuin ilman harsoa, mutta kuitenkin niin, että kasvit saavat nauttia sateista, eivätkä ole pelkän kastelun varassa.

Pölyttäjille reitti auki

Avaamme kasvutunnelit aina palstalla ollessamme, jotta pölyttäjät pääsevät tekemään hommiaan. Kaikille kasveille se ei ole välttämätöntä, mutta avaan kasvutunnelit silti. Se on vähän kuin verhojen avaaminen kotona – tulee itselle heti pirteämpi olo, kun ne aukaisee ja näkee kaiken verhojen taakse kätkeytyvän!

Kun kasvutunneleille ei ole tarvetta, ne pystyy halutessaan purkamaan. Sen kun viikkaa harson säilöön ja napsaisee muoviputkikaaret pois. Me säilytämme esimerkiksi talvet kaariputkia nipussa palstan yhdessä kulmassa. Ne kestävät säitä ja eivät vie paljoa tilaa. Reikävanteesta väännetyt kiinnikkeet jäävät paikalleen, joten kun kasvutunneli on taas aika rakentaa, se käy nopeasti.