Vuonna 2015 meillä oli vauva ja kolmevuotias. Aloitin silloin projektin, jossa joka viikko sopivan paikan tullen annoin kameran jonkun käteen tai asetin sen ottamaan kuvan itselaukaisimella.
Syntyi arkikuvasarja, johon tallentui muun muassa hampaiden pesua kaksion pienessä kyppärissä villasukat myttyrällä, kirjanpitoa vauvaa imettäen, vaalikahvit kotilähiön kallioilla, vaunujen kanssa säätämistä pyöräkellarissa ja kuravaatteiden huuhtelua pesutuvan isossa altaassa.
Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 2018, meillä oli kaksi päiväkoti-ikäistä muksua, kun aloitimme projektin uudelleen. Yksi lapsiperhe-elämää tallentava kuva ja teksti viikossa, vuoden ajan.
Kuvasarjaan tallentui muun muassa viimeinen neuvola, puistolounaita omien kuppien ja aterimien kanssa, ensimmäinen matka länsimetrolla, märkien ulkovaatteiden kaaosta eteisessä, yövaatteiden vaihtamista metsässä ennen telttayötä, harrastuskuskausta laatikkopyörällä ja lapsien nukuttamista neliömme lastenhuoneessa suunnistuslamppu päässä.
Ja nyt sitten, kolme vuotta myöhemmin, vuonna 2021, meillä on lapset, joista molemmat tulevat olemaan tämän vuoden aikana koululaisia. Ja me lähdemme lasten kanssa arkikuvaprojektiin uudelleen. Idea on yksinkertainen ja sama kuin kahdella edelliselläkin kerralla:
Äiti ja kaksi lasta. Yksi silottelematon arkikuva viikossa, vuoden ajan.
Hieman jännittää, mitä tästä tulee. Toisin kuin vielä kolmekin vuotta sitten, emme ole enää niin tiukasti toisissamme kiinni oleva jengi. On päiviä, kun kaikki painelevat omissa menoissaan aamusta iltaan, ja mietin, mahtuuko viikkoihin luontevasti 52 erilaista hetkeä, kun olemme kolmistaan tallennettavissa kameralle. Mutta lapset olivat innoissaan projektista, joten kokeillaan!
Sillä tuleehan tästä valmistuessaan mahtava tallenne niin meille itsellemme kuin yleisestikin. Jos kaikki menee hyvin ja suunnitellusti, vuoden lopussa kasassa on jo 208 kuvaa ja kertomusta tiivistettyä silottelematonta ajankuvaa eräästä itä-helsinkiläisestä lapsiperheestä, kuuden vuoden ajalta.
Jee, mahtavaa! Onnea ja menestystä projektiin! Oon tykännyt kovasti aiemmista arkikuvasarjoista. Kiitos, että me lukijat saamme kurkistaa teidän aikeenne jälleen 🙂 Teille jää niistä kyllä ainutkertaisen upea kuvadokumentti lasten kasvamisesta ja arkielämästä heidän kanssaan ❤
Kiva kuulla, että olet tykännyt aikaisemmista sarjoista! Niistä on jäänyt kyllä mainio muisto meille itsellemmekin; tuskin olisi monia arkisia hetkiä muuten tullut kuvattua ja sanoin tallennettua muistiin 🙂
Tiedoksi, että tuo lukijakysely ei toimi oikein. Jos joissakin kysymyksissä pitäisi voida valita useampi vaihtoehto, niin ei voi. Yhden valinnan jälkeen ei voi valita enempää.
Jättimäinen kiitos huomiosta! Aivan valtava päänsärky ollut tuo seuraajatutkimus, aivan liian moni asia siinä ei toimi, kuten pitäisi. Toivottavasti se tulee kuntoon mahdollisimman pian, että voin pyytää siihen osallistumaan. Se antaisi hurjan tärkeää tietoa minulle.
Olen kyllä lukenut sun blogia tosi pitkään, kun muistan molemmat aiemmat sarjat! 2015 odotin esikoistani ja löysin Lähiömutsin. 2018 meillä oli vauva ja 2-vuotias. 2021 isompi tulee aloittamaan eskarin. Kiitos kun olet koko tämän lapsiperheajan ollut mukana laatusisällöilläsi! Arkikuvasarja on loistojuttu ☺️
Ihanaa, että olet ollut messissä niin pitkään! Ja kiitos kiitoksista, tuli hyvä mieli <3