Kaupallinen yhteistyö: Toisenlainen Lahja

Isänpäivä on ensi viikon sunnuntaina. Kävinkin istuksimassa lokakuisessa räntäsateessa taloyhtiömme kukkapenkissä, sillä siellä itää lahjaidea, jolla muistaa isejä.

Minulla ei ole koskaan ollut tapana ostaa isänpäivänä mitään materialahjoja. Tapa juontaa lapsuudestani. Silloin vietimme yleensä koko perhe isänpäivän töissä tai ainakin vanhempieni työpaikoilla, ravintola-alan yrittäjäperhe kun olimme. Isi toivoi joka vuosi lahjaksi paljon haleja ja punaisen ruusun. Ne hän sai, ja ruusu laitettiin vedellä täytettyyn limsamukiin ravintolan kassalle. 

Omien lastenikin isä on viettänyt valtaosan isänpäivistä töissä, mutta yritämme järjestää työvuoroja mukaillen päivään ainakin yhden yhteisen aterian. Yleensä se on aamiainen tai brunssi, jonka minä ja lapset valmistamme ajatuksella. Varhaiskasvatus on myös pitänyt huolen siitä, että isi saa ihanat itse tehdyt kortit ja monesti jonkun suloisen lasten väkertämän lahjankin; avaimenperän, kirjanmerkin tai magneetin.

Vaikka sen kummemmin en isejä lahjo, joululta tuttuja aineettomia lahjoja sen sijaan voisin soveltaa myös isänpäivään. Yhteistyökumppanini Toisenlainen Lahja on varmasti parhaiten tuttu klassikkolahjastaan, jossa kehitysmaassa asuvalle perheelle voi hankkia vuohen. Se on yksi aineettomista lahjoista, joilla voi ilahduttaa läheisiään ja samalla tukea vaikeissa oloissa elävien ihmisten elämää. Toisenlainen Lahja tekee duunia maailman köyhimpien ihmisten kanssa uskontoon, etniseen taustaan tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta.

Toisenlaisen lahjan valikoimissa on myös erilaisia ilmastolahjoja. Yksi ilmastolahjoista on puuntaimet, joka maksaa 15 euroa. Sitä ei ihan heti tajuakaan, miten iso merkitys puilla on etenkin vähävaraisissa maissa, vaikka taimien hinta on verrattain edullinen. Lahjoituksilla puita on istutettu esimerkiksi Ugandassa, Keniassa ja Nepalissa. Istutuksiin valitaan nopeasti kasvavia, kestäviä ja korkeita puulajeja, kuten tiikkipuita, jakkipuita tai ravintoa antavia hedelmäpuita, kuten mangoa ja guavaa. 

Puut sitovat hiiltä, mutta sen lisäksi ne suojaavat maata eroosiolta, tulvien haitoilta, aavikoitumiselta ja parantavat maan laatua. Puita istuttamalla voidaan auttaa palauttamaan tasapainoa alueilla, joissa metsät on hakattu polttopuiksi. Puut myös tarjoavat varjoa ja suojaa ihmisille sekä viljelyksille, jotka eivät suorassa auringon paahteessa menestyisi. Yhdellä puuntaimi-lahjoituksella saadaan istutettua noin 15 tainta, ja samalla puunistutusprojektit työllistävät istutukseen ja puiden hoitoon koulutettuja paikallisia. Lahjoituksen avulla myös paikallisissa kouluissa myös opetetaan puiden merkityksestä luonnon hyvinvoinnille.

Hankkiessaan aineettomaksi lahjaksi puuntaimet, voi valita sähköisen kortin tai perinteisen kartonkisen kortin, joka lähetetään lahjanantajan kotiin. Kortin sisäsivuilla kerrotaan lahjasta enemmän ja siellä on myös tilaa myös omalle kirjoitukselle.

Jos tahtoo, aineettoman lahjan ja kortin kylkeen voi iseille hankkia vaikka puuntaimen. Ainakin täällä Etelä-Suomessa, sillä niin kauan kun ei ole pakkasta tai maa roudassa, puita voi istuttaa. Aavikoituneissa kehitysmaissa puiden tarve on tietenkin suurempi, mutta kyllä tänne Suomeenkin puita mahtuu. Jos ei ole omaa pihaa, taimen voi istuttaa luvalla taloyhtiön pihalle, kuten naapurin muikkeli teki istuttaessaan Miljoonan puun -talkoista saamansa taimet – rauduskoivun ja mäntyjä – pihallemme yhdessä taloyhtiön lasten kanssa.

Puuntaimia saa Helsingissä istuttaa myös metsiin ja vaikka jättömaille. Kaupungin ohjeistuksen mukaan vain puistot ja toisten pihat pitää jättää rauhaan, mutta muuten uusia taimia saa ihan luvan kanssa käydä istuttamassa, kuten naapurin puuntaimisissi on tehnyt.

Metsissä puut onnistuvat lisääntymään itsekseenkin, joten järkevintä puita on istuttaa harvapuisiin metsikköihin tai vaikka jättömaille tai muihin vähällä käytöllä oleviin paikkoihin, joihin puita vielä mahtuu. Kunhan nyt tietenkin tsekkaa, ettei niihin olla jotain piakkoin vaikka rakentamassa, etteivät puuntaimet  jää rakennusten alle.

Naapuri on itse asiassa niin etevä sissi-istuttaja, että hän on laittanut itämään esimerkiksi tammenterhoja terhoista ja vaahteroita niistä ympäriinsä lentelevistä siemenistä. Lisäksi hän on napannut versoavia syreeneitä sekä luonnostamaan itämään lähteneitä, mutta kehnoissa paikoissa kasvaneita koivuja purkkiin. Sitten hän on siirtänyt ne jatkamaan kasvuaan paremmille paikoille. Puuaktivistinaapurin toimista ja nikseistä voisin kertoa tarkemmin ensi vuonna, jolloin asia on taas ajankohtainen.

Kaikista köyhimpien maiden puukato on kuitenkin koko ajan ajankohtainen ja vaikuttaa koko maapallon ja sen ihmisten elämään. Joten hanki isälle, faijalle, vaarille ja paapalle lahjaksi hyvää mieltä tuova aineeton lahja, joka tuo saman tien konkreettista apua ja iloa luonnolle sekä iseille perheineen tuolla maailmalla.

Jaa: