Lahiomutsi Havikkiruoka Ravintola Loop Helsinki-6226

Kaupallinen yhteistyö: Smart & Clean -säätiö ja Urban Food -projekti

Ravintolan pöydässä ei tänään ole kukkia, sillä kaupoista tulevissa hävikkikuormissa ei hetkeen ole ollut kukkasia. Ravintola Loopissa pöytien kukka-asetelmien lisäksi tarjottava ruoka muotoutuu sitä mukaa, mitä raaka-aineita teollisuudelta, tuottajilta ja kaupoilta on jäänyt yli.

Ravintola toimii Helsingin vanhassa Lapinlahden mielisairaalassa, jota ympäröivä viheriöivä puisto ja merenlahti huijaavat ajatukset kauemmaksi kantakaupungista. Nyt Loopin keittiössä valmistuu lounasruokailijoille salaattipöydän ja jälkkärin lisäksi paistettua parsaa, chorizoa, hollandaise-kastiketta ja uppomunia. Se kaikki on niin hyvää, että tekee mieli vähän uikuttaa nautinnosta (ja todellakin opetella tekemään yhtä hyvää hollandaise-kastiketta itsekin!). Tämä tässä on roskaruokaa minun makuuni.

Nauttimassani parsa-annoksessa joka ikinen raaka-aine suolaa lukuun ottamatta olisi joutunut ilman Loopia roskiin. Syömäkelvotonta mikään raaka-aine ei ollut ennen Loopin keittiöön päätymistäkään. Parsaa tuli ravintolaan kaksi isoa lihalaatikollista, ja pois siitä joutui heittämään vain kaksi nippua. Loput parsoista olivat rapsakan tuoretta ja priimaa. Sama homma esimerkiksi kananmunien ja makkaran kanssa.

Suurin osa tuotannon ja kaupan alkupäässä poisheittämistä ruuista kun onkin hävikin sijaan paremmin kuvailtuna ylijäämää. Antakaas, kun selitän tarkemmin.

Tuottajat joutuvat tuottamaan ylimääräistä ja kaupat ostamaan ylimääräistä tiskeihinsä, jotta saatavuus varmistetaan ja asiakkaat saavat haluamansa tuotteet. Kahvilan tiskiin pitää tehdä vähän enemmän tarjottavaa, etteivät ne lopu kesken päivän. Ravintolan on varattava vähän ylimääräistä, ettei joudu myymään ei-oota. Tästä menekin ennustamattomuuden varalle valmistautumisesta sekä muista hävikkiä aikaansaavista syistä syntyy vuosittain miljoonia kiloja ylijäämäruokaa.

Se on ihan hullua. Meidän suomalaisten ruokaketjussa tuotetusta ruuasta 10–15 prosenttia eli noin 450 miljoonaa kiloa ruokaa menee hukkaan vuosittain. Kotona tästä määrästä hussataan roskiin noin 30 prosenttia. Loppu 70 prosenttia hävikkiruuasta syntyy ravintoloissa, ruokaloissa, kaupoissa, teollisuudessa ja alkutuotannossa. Oikeasti, 450 miljoonaa kiloa roskiin heitettyä syömäkelpoista ruokaa, joka paremmin toimimalla voisi päätyä ihmisten lautasille ja vatsoihin. Se on niin piittaamatonta sikailua meiltä ihmisiltä, että hävettää.

Tähän jättimäisen painavaan epäkohtaan on tarttunut yhteistyökumppanini Smart and Clean -säätiö  Urban Food -projektillaan. Yksi osa projektia on ollut parempien markkinoiden petaaminen hävikkiruualle, kuten esimerkiksi vuodesta 2016 toimineen hävikkiruokaravintola Loopin peesaaminen. Muistatte ehkä, kun kotikaupunkilomallamme kävimme Loopissa brunssilla?

Loopin ruoka-auto kulkee joka päivä kierroksen keräten kaupoilta, tuottajilta ja teollisuudesta ylijäänyttä ruokaa. Se voi olla esimerkiksi hillopurkkeja, joissa on etiketti väärinpäin tai ruokapakkauksia, joihin tulleen lommon takia asiakkaat eivät enää osta pakkausta, vaikka ruoka pakkauksen sisällä on edelleen täysin syömäkelpoista. Kyytiin kerätään myös tuotteita, joista on ihan kohta menossa päiväykset, minkä takia ne eivät enää kelpaa asiakkaille.

Kun ruoka-auto kaartaa iltapäivällä Loopin pihaan, aletaan kuormaa purkaessa hahmotella seuraavan päivän ruoka-annoksia. Pääperiaate on, että ravintola-annoksien valmistuksessa käytetään 90 prosenttisesti hävikkiraaka-aineita. Öljyä, (gluteenittomia)jauhoja, mausteita ja sen sellaisia voidaan sitten ostaa, vaikka niitäkin saadaan toisinaan hävikkinä. Jemmassa on aina hyvin säilyviä perunoita ja kaalia ikään kuin varasuunnitelmana.

Vaikka ravintolan perustaja itse on vegaani, ravintolassa tarjotaan toisinaan myös hävikkilihaa, kuten nyt. Lihan tuotanto kuormittaa ilmastoa erityisen paljon, joten olisi hölmöyttä heittää syömäkelpoinen liha roskiin, jos sen voi sen sijaan hyödyntää ravintona. Itse pistelin annokseni menemään kuitenkin ilman lihaa, sillä chorizolle riitti ottajia muutenkin.

Viikoittain Loop käyttää satoja kiloja raaka-aineita, jotka muuten päätyisivät roskiin. Lisäksi noin 70 prosenttia noudetuista hävikkiraaka-aineista annetaan hyväntekeväisyyskohteiden käyttöön, kuten asunnottomien yksiköihin ja seurakunnille, jotka jakavat ruokakasseja tai kokkaavat raaka-aineista itse ruokaa. Samalla kun siinä ollaan ihmisiä ihmisille, otetaan myös huomioon luonto. Ruuan ja ruokaketjun osuus kaikesta meidän ihmisten kulutuksen ympäristövaikutuksesta on noin 40 prosenttia.

Loop on saanut ihmiset näkemään esimerkiksi kolhiintuneiden ja poloisten vihannesten ja muiden ruoka-aineksien söpöyden sekä herkullisuuden. Jos kierot ja muuten vain venkulat porkkanat jäävät kaupoissa myymättä laariin, Loopissa viikonloppubrunssit vetävät täyteen, kun niiden teemana on vaikkapa ”ruokia rumista porkkanoista”.

Jaa